Jätän maston (14m) pystyyn talveksi, nyt eka kertaa.
Liittyykö tuohon jotain erityistä huomioitavaa?
Kannelle tulee Notool systeemit entiseen tapaan, puomi jää paikoilleen. Vanhan pressun (n. 500 g/m2) joudun vetämään vanttien kohdalta kahtia. Muutama purjerengas reunaan niiden sitomiseksi toisiinsa.
Liittyykö tuohon jotain erityistä huomioitavaa?
Kannelle tulee Notool systeemit entiseen tapaan, puomi jää paikoilleen. Vanhan pressun (n. 500 g/m2) joudun vetämään vanttien kohdalta kahtia. Muutama purjerengas reunaan niiden sitomiseksi toisiinsa.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Mittaa vanttiruuvien sisällä päiden etäisyys ja pistä muistiin. Löysää hieman kaikkia. Tukeva pukitus ja vaikka vetoa taakkaliinalla alumiinivarvaslistasta alas vähentämään tärinää -mikäli veneessäsi on tällainen mahdollisuus.
Miksi vanttiruuveja pitäisi löysätä?
Pakkanen kutistaa. Perusfysiikkaa.
Niin alumiinimasto kutistuu lämpölaajenemiskertoimella ~23e-6 ja haponkestävä ~16e-6. Vaikkapa 50 asteen lämpötilalasku siis lyhentää 10 m mastoa 12 mm ja 10 m vantteja 8 mm eli sama asia kun olisit löystänyt vanttiruuveja 4 mm. Lasikuidun lämpölaajeneminen on samaa suuruusluokkaa kuin vanttien, joten siitäkään ei ihmeitä tapahdu.
Omassa veneessäni ylävantit (rodia) ovat n. 15 m ja kiristän niitä reilut 40 mm löysästi käsin -> loppu. Tuolla 4 mm löystymisellä ei siis ole käytännön merkitystä vanttien kireyteen. Vaijerivantteilla kiristystarve on vielä selvästi suurempi.
Vanttien löystämiseen ei siis ole mitään syytä lämpötilamuutosten takia. Toinen juttu sitten on miten rungonmuoto muuttuu vedestä maalle nostettaessa ja tietysti myös se onko hyvä pitää suurta esijännitystä vuoden ympäri.
Lisäksi kannattaa huomioida alipaineen styyran puoleinen veto.Lisä vantilla jos kiristetään saadan ristitaipuma mahdollisimman pieneksi.Tätä ohjetta kannattaa noudattaa!
Miksi pitäisi pitää purjehduskireydessä ja pakkasella metalli kutistuu lisää. Eipä muuta logiikkaa.
Johtaako vanttien kutistuminen ja lyheneminen pakkasella niiden kiristymiseen, jos samalla masto kutistuu ja lyhenee?
Eli miten alumiinin ja vanteissa käytettävän teräksen lämpölaajenemiskertoimet eroavat toisistaan?
Minä löysään vantteja maissa siksi, että lasikuituveneen rungon muoto muuttuu, kun se nostetaan vedestä maalle pelkän kölin varaan.
Ihan sama, miksi tuota syytä nimittää. Kunhan tekee. Mieluummin tietenkin kaataa maston. Suojankin laitto helpottuu.
Näin sitä taas toisarvoisesta tyhjänpäiväisestä pikkuseikasta (miksi pitää löysätä) tehdään pääkysymys.
Jaa unohtui tuo pikkujuttu. Raudan lämpölaajeneminen on kaksinkertainen verrattuna alumiiniin.
Purjeveneen takilassa ei juuri rautaa ole, vaan haponkestävää terästä ja pronssia. Niiden lämpölaajenemisilla ei ole paljonkaan tekemistä raudan (Fe) lämpölaajenemisen kanssa.
Vanttien löysääminen ei ole veneen tai takilan kulumisen kannalta välttämätöntä.
Siis toisinpäin eli alumiinin on kaksinkertainen verrattuna rautaan. Vanteissa käytettävät ruostumattomat suurluujuusseokset sitten ovat lämpölaajenemiseltaan raudan ja alumiinin puolivälissä.
Kuten tuossa ylempänä laskin ei lämpölaajenemisella ole käytännön vaikutusta vanttien esijännityksiin.
Mitä - pronssivantit. Jo on hienoa.
Mutta kyllä se haponkestävä rautaa on. Mitä nyt jotain muuta siihen sekoitettu. Ja syöpyy se haponkestäväkin.
Hyvät vanttiruuvit ovat usein pronssia.
No niiden muutoksilla ei väliä ole. Ne vantit siinä jotain meinaavat.
En tiedä hyvistä, mutta parhaat ovat pronssia.
Kyllä betonista saa ihan riittävän hyviä...ne voi voidella ilman murtumis riskiä.
oma veneeni (33 ft) lähenee 40 jalkaa hellepäivinä, hyvä kun mahtuu aisojen väliin!!
Naapurivene on tuossa pitänyt maston pystyssä, oliskos joku Dehler kokoluokkaa 36..38.
On aina vetänyt fallin alas veneen sivulle ja siinä päässä joku 30..40 ltr kanisteri. En ole koskaan tullut kysyneeksi puntin tarkoitusta, mutta arvaan, että jonkin sortin värähtelyn vaimentaja tai vakauttaja sivuttaispuuskille.
Kuten mainittu, vanttiruuveihin ei tarvi koskea. Kannattaa kuitenkin pressujen laittoa varten miettiä muutama seikka ennenkuin ne nostaa päälle:
- Jos pidät puomin paikoillaan ja siinä on dirkki, et saa pressua päälle nätisti. Itse vedän dirkin mastolle ja lasken puomin ulkopään sitloodan reunaan (44ft veneessäni ei tosiaankaan ole rodkikiä enkä ole sitä kaivannut...)
- Olen kantapään kautta oppinut, että vanttien ja maston kohtaa ei saa tiiviiksi purjerenkailla tms. virityksellä. Jos et halua vettä kannelle, osta kaksi edullista pitkulaista kestopeitettä, ja kiinitä ne maston ja vanttien kohtaan ennen varsinaisten pressujen laittoa. Eli yksi tällainen 10 euron peite (esim. 2x3 m) molemmin puolin mastolta alas varvaslistan yli ja nippusiteillä kiinni vantteihin sekä tiukasti maston ympäri. Varsinaiset pressut (etu- ja takapressu) sitten näiden päälle.
- Etu ja takastaagin kohta ovat haastavia. Etupäähän jää väkisinkin yläviistoon suuntautuva reikä, josta pyryttää tuulella lunta sisään. Taakse on hyvä laittaa takastaagin takapuolelle vielä erillinen peräpressu, jolla saat takapään sopivasti suljettua. Vai uskaltaisiko takastaagin ottaa talveksi pois (vetää mastolle)?
Olen muutamassa veneessä nähnyt talveksi irrotetun takastaagin, ja oli masto pystyssä keväälläkin. Riippuu tietysti siitä, kuinka paljon taakse saalingit menevät. Ehkä tuulioloillakin on jotain merkitystä, jos vaikka kovin tuuli tulee takaa.
Juu, olen ajatellut laittaa siihen keskikohtaan jonkin lisäpeitteen, Biltsusta pitäisi oleman halvalla muutaman sadan gramman peitteitä. Naapuri haki sellaiset, kun vinkkasin. Keväällä olivat ihan yhtä hyvässä timmissä kuin syksylläkin.
Etu- ja takastaakeja olen mietiskellyt. Perän ajattelin hoidella tekemällä pressuun läpivientireiät, mutta katsotaan nyt, käytännön toteutus voi olla yllättävänkin hankalaa siinä levitetyn pressun kanssa samanaikaisesti puuhastella - helpommin sanottu kuin tehty.
Mantookit otan pois, kuten aiemminkin, jolloin pressujen liepeet ulottuvat lähelle vesirajaa.
Notool "kurkihirsi" ulottuu puomin yläpuolelle ja kickrod pitää puomin paikoillaan.
Perä menee lähes umpeen, molemmat päät saa kuitenkin "valskata" hieman, jotta ilma kulkee.
Heti varvaslistojen alapuolelle fendarit poikittain pitämään pressu irti rungosta ja tekemään myös ilmaraon, josta pressuun alle päässyt tuuli pääsee purkautumaan pois, eikä lähde nostamatta pressua taivaalle.
Näin olen tuota peittelyä tuuminut.
Mistä saisi sellaisen kestopeitteen, jossa olisi muovirenkaat. Alumiiniset pääsevät aina jossakin vaiheessa hinkkaamaan runkoa vasten ja jättävät naarmuja/mustia jälkiä.
Laita ne fendarit sivuille poikittain, ei nyt koko settiä pelasta, mutta auttaa kuitenkin.
Olen joskus pohtinut pukille tulevia rasituksia. Muistan, että aikoinaan myrskyssä ollaan menty pelkällä takilalla tasaista 5-6knotsin vauhtia Hangon itäisellä, aika pienessä aallokossa. Jos takila on talvella pystyssä ja tulee kova myrsky, niin voipi tulla pukille aikamoiset rasitukset. Tietääkö kukaan, mikä on vakuutusyhtiön kanta, jos vene sattuu kaatumaan masto pystyssä?
Itse en jättäisi mastoa pystyyn, kun sen nosto ja lasku on aika pieni vaiva.
Tulee myös joka vuosi tarkistettua vaijeripäätteet ja aluslevyt. Itselläni kun oli Seldenin takilasta aikoinaan 4kpl kuudesta aluslevystä murtunut. Nyt on tilalla huomattavasti tukevammat. Ovat kuulemma mastonvalmistajasta riippumatta 70-, 80- ja osittain 90-luvun veneissä järjestäin alimitoitettuja. Kannattaa tarkistaa, vaikka murtumia ilman kovaa kuormaa on vaikea havaita.
Mitä tarkoitat noilla "aluslevyillä"?
Tarkoittanet mastossa olevia vaijereiden kiinnitysheloja aluslevyillä? Kuinka olet havainnut nuo aluslevyjen murtumat? Onko säröt olleet silmin nähtävissä?
Kannattaa tosiaan miettiä. Yhdestä veneestäni löytyi pukin tassujen kohdalta hiushalkeamia gelcoatissa, vaikka se oli seissyt ilman mastoa aika hyvin tuulen suojassa. Pistekuormitus voi siis olla aika kova.
Toinen vene joutui kerran talvehtimaan tuulelle aivan avoimessa paikassa. Laskin että korkea hieman yli 90 asteen harjakulmalla oleva pressu muodosti noin 60 neliömetrin "purjepinnan" rungon lisäksi eli aika paljon, suunnilleen yhtä paljon kuin veneen omat purjeet!. Päädyin madaltamaan pressutelinettä ja hyvin kesti kevytpressukin eikä kerännyt lunta, ja pukille tuleva rasitus väheni oleellisesti.
Pressuun verrattuna maston tuulikuorma on mielestäni pienempi.
Tarkoittanet aluslevyillä vanttien mastossa olevia kiinnityslevyjä. Itsellä on tasan samanlainen tarina eli kannattaa tarkistaa, Syynä ei mielestäni ollut alimitoitus vaan helan vääränlainen valmistustapa, joka jätti kiinnitysreikään kaksi terävää kulmaa joista väsymismurtuma/halkeama pääsi alkamaan.
Näkyy, kun valaisee taskulampulla maston läpi ja katsoon helan sisäpuolen. Itsellä halkeama alkoi hieman yllättäen reiän yläkulmasta, missä oli se terävä kulma.
Ulkopuolelta murtumaa ei pystynyt havaitsemaan!
Mitenkäs oli se koulun geometria?
Oletetaanpa 11 metrin mittainen vene, jossa on pressun harja 1,5 metrin korkeudella kannesta.
Pressun kantta vasten kohtisuoran projektion pinta-ala on tälloin 11x1,5 = 16,5 m2
Miten laskit tuon 60 m2?
12x8 metrin pressu = 48 m2:n pinta-ala per sivu. Sorry, pieni liioittelu. Mutta sen pressun projektio sivusta puhaltavaan tuuleen nähden lähentelee kyllä samaa luokkaa kuin purjeet, ainakin pienemmällä fokalla. Ei purjeitakaan sivutuulessa jalusteta kohtisuoraan suhteelliseen tuuleen nähden, vaan se projektio on varmasti pienempi kuin mitattu pinta-ala.
Joka tapauksessa sekä minä itse että kokeneemmat naapurit päädyimme siihen että kannattaa madaltaa pressuteline.
Alkuperäisen pressutelineen kattoharja oli noin 2,3 m kannesta eli nippa nappa käden ulottuvilla. Se oli suunniteltu tuulelta suojattuun paikkaan, jolloin tarvitaan iso harjakulma jotta lumi putoaa pois itsestään.
Maston sisäpuolella olevien vanttien kiinnityspisteiden eli T-kappaleiden vastakappaleet on noita aluslevyjä, mistä puhuin. Joillain mastonvalmistajilla ne on myös kuppimallisia, mutta Seldenillä soikioilla reijillä.
Kannattaa tarkistaa.
Mulla olisi kännykässä kuvakin tuollaisesta rikkoutuneesta, mutta tänne ei kai voi kuvia lisätä.
Ei nyt sais mainostaa, mutta tässä ne Biltsun peitteet
http://www.biltema.fi/fi/Vapaa-aika/Puutarha/Pressut-ja-peitteet/Kevytpeite-14477/
Kulkee hauskasti nimellä "kevytpeite", mutta painaa kuitenkin 650 g/m2. Suurinkoko 10x6m, eli 39 kg. Ei ihan niin kevyt...
Kiipeilette sitten tarkastamaan pylpyrät valot ja kaikki muut helat ja
vielä vahaattekin tikun keväällä.
Jos vene kaatuu masto pystyssä katsoo vakuutus tuuliolosuhteet tosi
tarkasti. Jos vikaa löytyy maaperästä, pukeista tai mastosta maksat ite
kun masto kaatuu parin kolmen vieressä olevan veneen päälle.
Suotta pelkäätte. Maalaatte aivan teoreettisia utopioita taululle. Vene kestää aivan samalla tavalla pystyssä ja pukilla, vaikka masto on pystyssä. Jos välttämättä haluatte kiillottaa pylpyrät ja rasvata mastot, niin mikä ettei. Minulla on ollut jo useamman vuoden masto paikoillaan ja ette usko miten helpot syys-ja talvimanooverit ovat.
tosi on
Joo, kyllä masto pysyssä toimii ihan hyvin ja säästyy paljon aikaa ja vaivaa. Mulla oli monta vuotta masto ylhäällä, kunnes se kiellettiin meidän kerhossa. Nyt olen monta vuotta laskenut sen ja jo tottunut ja huomioinnut sen lisätyön joka siitä on. Kyllä se menee näinkin, varsinkin kun vene on aika pieni (30 jalkaa), mutta jos olis isompi vene kuten joitain vuosia sitten oli, niin sitten en tykkäis temppuilla senmaston kanssa, oli se niin tressaavaa touhua. Niin että pitäkää vaan ylhäällä jos on mahdollista. Mitä peittämiseen tulee, niin mulla oli kuomuntekijän veneen mittoihin tehty peitesysteemi, joka oli todella hyvä ja toimiva. Maksoihan se enemän kuin joku kevyt tai lainapeite, mutta oli hintansa väärtti.
Huomioi, että ainakin Espoossa kaupungin satamasäännöt kieltävät masto pystyssä telakoinnin. Voi olla näin jossain muuallakin.
Näin myös Helsingissä. Ja viime vuodesta lähtien säännöstä on alettu pitämään aktiivisesti kiinni.
Tästä satamasäännöstäkö löysit kiellon masto pystyssä telakoinnista?
http://www.hel.fi/hki/liv/fi/Veneily/Talvis_ilytys/Venestamas__nn_t
Muutamassa helsinkiläisessä talvitelakointipaikassa on jo veneitä nostettu ja mastoja on pystyssä.
Tässä ovat säännöt kokonaisuudessaan, suoraan linkittämälläsi sivulla olevassa linkissä: http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/c672fa004a16770c946cb43527719d57/venesatamasaannot muokattu1_eka.pdf?MOD=AJPERES&CACHEID=c672fa004a16770c946cb43527719d57
Aivan yksikäsitteisesti siellä kielletään masto pystyssä telakointi. Mastoineen nyt nostaneet tulevat saamaan veneeseen lapun, jossa sanotaan kaupungin poistavan mastot omistajan kustannuksella, jos eivät sitä itse tee.
Sinänsä erikseen, mutta missä vaan on mahdollista pitää Suomen talvessa masto pystyssä on helpompaa ja vähemmän vahinkoaltista kuin repiä se alas ja säilytykseen jonnei tellinkiin. Veneen kuosiin tehty teräspukki, vene kiinni varvaslistoista ristiin maakiiloissa liinoilla ja sitloodan ja keulan välillä (puomit) harjana ja vanteissa levyt ja tukirimat laidalle. Helpompi kuin kokopressu isommalle veneelle.
Yazaki tuulimittarit ja WindPe on vielä hengissään jotain 30v jälkeen..
Tuiskulumet kannelle, so what! Parempi kuin homeet tiiviistä paketista sisällä.