Olen fuksi yliopistossa ja ihan pihalla siitä, MITEN kannattaisi opiskella. Tuntuu että luennoista ei jää mitään päähän kun on vaikee keskittyä eikä ymmärrä kaikkea mitä luennolla selitetään (sivistyssanat). Ja jos luentomatskut ottaa ja tulostaa netistä niin niistäkään ei tajua mitään. Olen tulostanut luentomatskuja mutta en tiedä tuhlaanko nyt ihan turhaan tulostussaldoani. Lisäksi ahdistaa lukuisat paksut kirjat mitä pitäisi lukea kirjatentteihin mutta ne tuntuvat ihan ylitsepääsemättömiltä sillä ovat englanniksi ja niissä on paljon asiaa ja vaikeita käsitteitä. Tentit siis perustuvat kirjoihin ja luentoihin eikä kursseja saa läpi jos ei läpäise tenttejä. Apua :(
Opiskelutaidot ja -tyylit yliopistossa
fuksi
1366
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kirjojen kohdalla auttaa lukutekniikka.
Perussääntö: ennen kuin alat lukea, tutustu kirjaan.
Eli, lue takakansitekstit (jos on), lue sisällysluettelo (saat käsityksen kirjan rakenteesta, ja luvun otsikkohan yleensä tiivistää luvun sisällön). Lue johdantoluku, joka yleensä selittää tiivissä muodossa joitain kirjan pääasioista. Lisäksi johdantoluvussa on usein lyhyesti kerrottu kunkin luvun pääpointit. Lue mahdollinen päätäntäluku. Vasta tämän jälkeen alat lukea kirjan varsinaista sisältöä.
Kirjatentteihin lukiessa kannattaa tehdä muistiinpanoja (älä tuhri kirjaston kirjoja, kiitos). Esim. raapustaa lähdeluettelon mukaiset otsikot ja koostaa kunkin alle luvun pääpointit. Usein englanninkielisissä yliopistotason oppikirjoissa on tätä tehty valmiiksi, ja esim. luvun lopussa voi olla tiivistelmä ja vaikkapa kysymyksiä luvun pääpointeista ja jopa vastaukset niihin. Tai voi olla erilaisia infolaatikoita ynnä muuta. Sinänsä ehkä hyvä, mutta minusta parempi, jos näkee itse vaivaa ja käy aktiivista "dialogia" lukemansa kanssa - eli siis kirjoittaa itse muistiinpanot, miellekartat ja tiivistelmät.
Ja lukeminen pitää tietysti aloittaa hyvissä ajoin. Lisäksi tietty on hyvä kerrata ennen tenttiä noita tekemiään muistiinpanoja.
=> Ed. perustuu ns. SQ3R-lukutenkiikkaan, jota opetetaan engl. kielisissä yliopistoissa. Googlaa "SQ3R", niin löydät aiheesta vaikka kuinka paljon.
Lisäksi. Vieraskielistä kirjallisuutta lukiessa kannattaa välttää sanakirjan käyttöä niin kauan kuin mahdollista. Se tekee lukemisesta vain entistä raskaampaa ja lisäksi häiritsee keskittymistä. Vasta sitten, jos jokin sana tai ilmaus jatkuvasti toistuu, etkä ymmärrä mitä se tarkoittaa, kannattaa ottaa avuksi sanakirja. Tällä tavalla kun luet, huomaat ennen pitkää, että ymmärrät yllättävän hyvin. Lisäksi kannattaa lukea samasta aiheesta olevia suomenkielisiä kirjoja. Tällöin opit aiheesta ja osaat vieraalla kielellä lukiessasi jo hieman ennakoida ja arvailla, mitä sisältö voisi olla.
Luennot.
Luennoilla kannattaa pyrkiä oleman aktiivenen seuraaja. Kannatta siis kysyä, jos jotain ei ymmärrä. Valmiit muistiinpanot tietysti helpottavat kuuntelemista ja jos tutkit niitä etukäteen, voit ehkä selvittää vaikeiden käsitteiden / sivistyssanojen / alan termien merkitykset ennen luentoa. Vaikka olisi valmiit muistiinpanot, silti kannattaa itse raapustella muistiinpanoihin asioita ja mieleen herääviä kysymyksiä (jopa vastaväitteitä). Luentomuistiinpanot kannattaa käydä luennon jälkeen vielä läpi - tai vaikka siis kotona illalla - ja pohdiskella aihetta.