Liittyminen kunnan vesi- ja viemärijärjestelmään

Jos putkien veto ei ole tolkuttoman hankalaa, 15-20 000 e. Meillä homman hoiti muutama vuosi sitten osuuskunta, ja tuossa haarukassa hinta ilman tukia oli. Toki vaihtelu kustannuksissa liittymien kesken olisi ilman tasajakoa ollut suuri. Minulle taidettiin vetää kallein linja, pitkänhuiskea, ja vielä maantie auki kaivaen. Alitus ei kivien takia tullut kyseeseen.

Soita kuntaan ja kysy mitä liittymismaksu maksaa.
Soita putkiliikkeeseen ja kysy mitä rakennuksen liittymistyö osineen maksaa?
Laske summat yhteen.
Tässä sinulle hinta.

Kiitos näistä ajatuksista!

HS: Suomen olisi puolitettava Itämeren ravinnepäästöt
01.10.2013
Itämeren kunnon kohentaminen vaatisi Suomelta ravinnepäästöjen puolittamista, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Tämä tarkoittaisi maataloudelle tiukkoja rajoituksia.

Itämeren rantavaltioiden ympäristöministerit kokoontuvat torstaina Kööpenhaminaan sopimaan tiukennuksista päästötavoitteisiin. Suomi on jo hyväksynyt uuden tavoitteen, joka edellyttää vesiensuojelun lisäämistä.

Erityisesti päästöjä pitää vähentää maataloudessa.

Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) uskoo, että Suomi voi saavuttaa tavoitteet. Hänen mukaansa tukijärjestelmistä on tehtävä sellaiset, että niillä saavutetaan aitoja ympäristöhyötyjä.

Suomen on määrä vähentää fosforipäästöjään 330 tonnia ja typpipäästöjä 2 430 tonnia.

STT

Riippuu kaivettavan matkn pituudesta, ja liittymismaksusta.
2v sitten liityin, koko sydeemi alle 10t€, ja paikkakunta merikarvia.
Kaivinkoneurakoitsija toi mukanaan tarvittavat osat, ja teki työn.

Asiantuntijat: Maalle rakentaminen on tehty liian hankalaksi

Maaseudun kaavoitus ja rakentaminen ovat kriisissä, sanoo arkkitehti (SAFA), dosentti Heikki Kukkonen.

– Ne lähes kaksi miljoonaa ihmistä, jotka yhä sitkeästi asuvat maalla, ovat joutuneet kiristyneen viranomaiskäsittelyn kohteeksi. Kokemus on se, että kansalaiset eivät saa maalle pyrkiessään tasapuolista viranomaisharkintaa.

Maaseudun kaavoitukseen eri puolilla maata perehtynyt Kukkonen väittää, että voimassa oleva kaavajärjestelmä sekä maankäyttö- ja rakennuslaki jäävät yhä useammin virkamiesohjauksen jalkoihin. Valtionhallinnon tärkeimmäksi ohjenuoraksi on noussut hallitusohjelma.

Hän näkee virkamiesten asenteen taustalla myytin, että maaseutuasuminen olisi lähtökohtaisesti epäekologista. Uusimmat tutkimukset eivät hänen mukaansa tätä luuloa tue.

Johtaja Markku Tornberg MTK:sta sanoo, että keskittäminen on mennyt kaavoitus- ja maankäyttötoiminnassa liian pitkälle. Asutus halutaan keskittää kasvaviin maakuntakeskuksiin, eikä maaseudulle haluta rakentajia, hän väittää.