Eli siis olen 24 vuotias nainen, 2 pojan äiti ja ihana avomies. Olen ihan hukassa elämäni kanssa, luulen vain olevani onnellinen, vai olenko sittenkin?
Käyn ystävien kanssa kerran kuukaudessa juhlimassa, vaikka en haluaisi juoda.. aina päätän etten juo, mutta aina juon ja hirvän humalan. ajattelen humalassa toisia miehiä ja niiden huomioita. minua ällöttää ajatuskin toisesta miehestä selvin päin... kerran olen myös hairahtanut... tai ehkä toisenkin. mieheni tietää yhdestä kerrasta. mutta silti syyllisyys painaa koko ajan. haluisin vain olla olla onnellinen. Stressaan kaikkea... minulla on edellisen suhteen jäliltä velkaa useampi tonni, olin niin sinisilmäinen että kaikki oli nimissäni... joita en pystynyt yksin maksamaan. stressaan velkoja yötä päivää, en saa mielen rauhaa... Mieheni ei tiedä kuinka iso summa oikeesti on kyseessä. haluasin vain kadota ja erota.. en toisaalta halua erota, mutta ei mieheni ansaitse minua. hän sanoo rakastavansa ja pettäminen on jo annettu anteeksi, hän ei missään nimessä halua erota... olen umpikujassa. eikä ole ketään jolle voin puhua.... .
Käyn ystävien kanssa kerran kuukaudessa juhlimassa, vaikka en haluaisi juoda.. aina päätän etten juo, mutta aina juon ja hirvän humalan. ajattelen humalassa toisia miehiä ja niiden huomioita. minua ällöttää ajatuskin toisesta miehestä selvin päin... kerran olen myös hairahtanut... tai ehkä toisenkin. mieheni tietää yhdestä kerrasta. mutta silti syyllisyys painaa koko ajan. haluisin vain olla olla onnellinen. Stressaan kaikkea... minulla on edellisen suhteen jäliltä velkaa useampi tonni, olin niin sinisilmäinen että kaikki oli nimissäni... joita en pystynyt yksin maksamaan. stressaan velkoja yötä päivää, en saa mielen rauhaa... Mieheni ei tiedä kuinka iso summa oikeesti on kyseessä. haluasin vain kadota ja erota.. en toisaalta halua erota, mutta ei mieheni ansaitse minua. hän sanoo rakastavansa ja pettäminen on jo annettu anteeksi, hän ei missään nimessä halua erota... olen umpikujassa. eikä ole ketään jolle voin puhua.... .
Vastaukset 17
Vanhimmat
ja enemmänkin, hoh lapsi olet viel.
Puhu miehellesi. Hän tuntuu rakastavan sinua.
Lähtiessäs ulos viihteelle juo alkoholittomia juomia. Silloin et tule humalaan...
Järki käteen ja asiat kuntoon ! Jätä juhlinta siksi aikaa kunnes pystyt oleen ilman viinaa, ei kenenkään oo pakko juhlia almanakan mukaan.
Viinapäissäs teet vielä semmosta joka tuhoo elämäs lopullisesti.
Ainakin kahden pienen lapsen pitäisi pitää tolkun päässä.
Velkoja maksaa suurin osa meistä ja selviää, mikset sinäkin.
Ainoa keino on että otat itseäsi niskasta kiinni laitat asiat tärkeysjärjestykseen.
Se olis tietty tärkeetä että voisit puhua luottamuksellisesti jollekin, eikö ketään semmosta oo?
Tsemppiä sulle ja viina pois !!
mitä elämässäsi on nyt ja pidä huoli että se säilyy. Tee pankin kanssa järjestely velkojen maksusta, tilaat ajan pankkiin ja menet juttelemaan. Se on yksi iso askel rauhoittumisen tiellä. Seuraavaksi juhlinnalle stoppi ainakin väliaikaisesti.
Ja muista - lapset.
kiitos järkevistä kommenteista. mutta tuskin pankki myöntää järjestelylainaa kun olen kotihoidon tuella.. ollaan päätetty miehen kanssa että juhlinta meidän osalta on vuoden loppuun ainakin pois järjestyksestä. ilman viinaakiin voi käydä tanssimassa ja pitämässä hauskaa. :) - ap
ja siis ei oikein oo ketään sellasta kelle vois puhua ... :/ tuntuu että ystävillä on niin täydellinen elämä että ei viitsi tällästä paskaa niille puhua... naurais varmaan vaan..
Kai se niin on että kaikilla meillä on omat sotkumme ja hankaluutemme, monesti vaan näyttää tolta kun kukaan ei varmaan tuo esiin tämmösiä, halutaan säilyttää julkisivu puhtaana mutta neljän seinän sisään kätkeytyy varmaan paljon meillä kaikilla.
Etkö yhdessä miehesi kanssa pystyis tätä rahajuttua hoitamaan mitenkään?
Kotihoidontuesta ei varmaan paljoo jää sivuun laitettavaa.
Toivon sydämestäni että saat ja saatte hommat hoituun ja järjestyyn. Tunnut kivalta nuorelta naiselta. Tuohon puhumiseen vielä senverran että jos ne on sun oikeita ystäviä niin ei sillon saa nauraa.Kaiva vaikka kiven alta joku jolle voit puhua !
Lycka till !!
Niimpä. mä olen harkinnut ammattiauttajaa.. jolle ees voin puhua.. ja mä lyhentelen nyt ulosottoon 60e kuukausessa... on ees jotain.. ehkä tää elämä tästä alkaa rullaamaan... :) onneksi tänne sain avautua.. tuli heti paljon parempi mieli :)
ikävää kuunneltavaa.
"Aika köyhät eväät reppuusi sait,
kun kotoas sä ressukka läksit.
Köyhillä eväillä sieluasi et ravita voi. On siis elettävä ja koettava, kantapäitä myöten. Kokemus opettaa, jos opettaa. Vastuu on nyt itselläsi hautaan saakka. Ymmärtää yrittää toinen äiti vain voi. Toivon sinulle voimaa, kärsivällisyyttä, lämmintä sydäntä ja varjellusta kivisellä tiellä.
Äitinä lapsilleni en rahaa jaa,
rakastan, rakastan, ohjaan, kuunnellen ja ymmärtäen ohjeita viisaan elämän annan.
Se mitä elämä heille antaa, on arvoitus, mutta muurahaisen asenteen kotoaan saivat. Se on asenne, johon vain harvat pystyvät. Seon ajatus ja toiminta, tapahtuimitä tahansa niin..
Älä koskaan luovuta."
Hienoa että sait edes vähän apua, hyvä toi, lyhennystä joka kuukausi kuitenkin,
varmasti alkaa rullaan. Kaikkee hyvää sulle ja jaksamista.
Hoi,
Aika yksinkertainen ratkaisu on se, että sanot ei kun ystäväsi pyytävät sinua juhlimaan. Ei säännöllinen juhliminen oikein enää kuulu äidille. Olet tehnyt elämässäsi valintoja. Kanna vastuu niistä äläkä selittele.
Pyri elämään hyvin ja oikein.
Alkoholi ei ole hyvästä, jos on taipumusta humalahakuiseen juomiseen. Se on ihan oikeasti turmiollista silloin.
on turhaa.
Tulet varmasti selviämään. Enkeleitä tiellesi.
Jeesus loves you.
Alkoholin käyttö kannattaa kertakaikkiaan lopettaa. Siitä ei ole mitään hyötyä. Niin huonosti ei ole koskaan asiat etteikö niitä voisi vielä alkoholilla pahentaa. Se ei todellakaan auta suruun. Alkoholinkäyttö aiheuttaa aivokemiassa masennusta ja mielialavaihteluita. Ihmiset eivät ymmärrä, miten vaarallisesta aineesta on loppujen lopuksi kysymys. Rahahuolet ovat järjestelykysymyksiä, mutta jos juot, niin se on vaarallista. Tuo lause "mieheni ei ansaitse minua" liittyy nimenomaan ns. itsesääliin, jota ihminen harjoittaa silloin kun on morkkis. Ja moraalinen krapula saattaa kestää kuukausia.
Kyllä miehesi ansaitsee sinut, ja sinä hänet. Alitajuisesti vain itse yrität riistää itseltäsi kaiken hyvän miettimällä muutaman tonnin velkoja yötä päivää menemättä silti töihin niitä makselemaan, ja lähtemällä ihan itse juhlimaan, juomaan liikaa ja sekoilemaan. Hyvä että tuo juhlinta nyt loppui. Eikö sinulla ole ketään vanhempaa vakavaraista sukulaista, joka auttaisi velkasi suhteen? Maksaisit pois oman velkasi ja sopisit tämän henkilön kanssa maksusta kun menet töihin. Nyt pidät ehkäisystä huolen, niin että ei tule kolmatta lasta ennen kuin velkasi on hoidettu.
Sinullahan uhkaa tulla psyykkinen häiriö, neuroosi tai pakkomielle tuosta velastasi jos tosiaan se aina kieppuu mielessä. Millainen äiti olet lapsillesi, jaksatko olla iloinen ja kiva vai oletko päivisin itkuinen ja masentunut? Aloita nyt, siis huom NYT varaamalla aika neuvolapsykologilta itsellesi. Se on käsittääkseni täysin maksutonta lapsiperheen vanhemmille. Siellä sitten voit kertoa kaikki mustimmatkin asiasi, ja tiedät että hän kuulee päivittäin pahempaakin.
Pään puskaan tunkeminen ja itsekseen ahdistuminen ei ole aikuista toimintaa eikä varsinkaan äiti-ihmiselle sopivaa. Huom. en syyttänyt sinua tyhmäksi kun aikanaan otit seurustelukumppanisi vuoksi lainoja nimiisi. Olit kiltti, hyväuskoinen ja rakastava. Olet varmaan toiminut senhetkisessä tilanteessa ihan oikein.
Nyt lakkaa häpeämästä menneen tekosi seurauksia, puhut ihan reilusti asiasta. Ei se sen kummoisempi elämän fakta ole kuin ostoslistakaan. Olet sentään terve ja sinulla on kaksi ihanaa lasta sekä rakastava mies. Paljon syitä hymyillä ja olla onnellinen!
Hei, olen vähän samassa tilanteessa, vaikkei mulla ole lapsia. Voisin antaa joskus tässä spostini jos haluat jutella naisen kanssa. Pitää vaan luoda osoite josta minua ei tunnista (tutut) :) kyllä kaikki voi vielä selvitä, ollaan lähes samanikäisiäkin