Magmassa aiotaan nuorentaa johtoa. melinin panosta ei ehkä enää tarvitakaan?
Olav S Melinin tätä kirjoitusta ei otetttu Helsingin Sanomissa vastaan. Paha isku.
Seuraava artikkeli,"Suomalaiset eivät arvosta kielitaidon merkitystä", jonka on kirjoittanut Olav S Melin, on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa (2.9.), Kalevassa (31.8.) ja Turun Sanomissa (3.9.) (MUTTA EI HELSINGIN SANOMISSA!!!!!!!!!!!!!!!!)
"EU korostaa kielistrategiassaan kielellisen moniarvoisuuden tärkeyttä. Tavoitteena on, että eurooppalaisten tulisi osata puhua kahta kieltä oman äidinkielensä lisäksi.
Eurobarometrissa asenne monikielisyyteen on yleensä positiivinen. Enemmistö on sitä mieltä, että kielitaidosta on hyötyä, kun hakee työtä ulkomailta, ja osa katsoo, että monikielisyydestä olisi etua työnhaussa omassa maassaan.
Suomella kyseenalainen maine
Eurobarometristä löytyy myös Suomea koskevia havaintoja, sekä myönteisiä että vähemmän myönteisiä. Itävalta, Irlanti ja Suomi ovat maita, missä ihmiset voivat yhdellä vieraalla kielellä keskustella esteettä. Sitä vastoin suomalaisten enemmistö ei täytä EU:n tavoitetta kahdesta vieraasta kielestä äidinkielen lisäksi. Maat, joissa enemmistö puhuu kahta vierasta kieltä, ovat Luxemburg, Alankomaat, Slovenia, Malta, Tanska, Latvia, Liettua ja Viro.
Eurobarometrin tulokset herättävät Suomen osalta useita kysymyksiä.
On tärkeätä, että pienten maiden valtakielen lisäksi hallitaan useampia kieliä äidinkielen lisäksi. Tämä on oivallettu naapurimaassamme Virossa ja lähialueella Latviassa, Liettuassa ja Tanskassa. Miksi Suomi ei tässä suhteessa täytä EU:n tavoitetta on huolestuttavaa. Vielä huolestuttavampaa on se, että vain 9 prosenttia suomalaiset pitää tärkeänä osata kahta kieltä äidinkielen lisäksi. Vastaavasti 45 prosenttia ruotsalaisista pitää tätä tärkeänä.
Mielenkiintoista on myös tieto, että ilmainen kielenopetus kaikkein vähiten kiinnostaa suomalaisia. Liekö syy siinä, että ilmainen opetus koetaan itsestään selvänä oikeutena. Näin ei ole muualla Euroopassa.
EU:n Eurobarometrilla (Eurooppalaiset ja heidän kielensä 2012) on tutkittu asenteita monikielisyyteen. Tutkimus suoritettiin 27 jäsenvaltiossa 26 750 ihmisen henkilökohtaisella haastattelulla. Suomen haastateltiin noin 1000 henkilöä. Useamman kuin yhden kielen hallitsevien määrä on vähentynyt edellisestä mittauksesta muutamalla prosenttiyksiköllä, joka suoritettiin vuonna 2005. Tuoreessa mittauksessa 54 prosenttia ilmoittaa osaavansa yhtä vierasta kieltä ja 25 prosenttia vähintään kahta vierasta kieltä äidinkielensä lisäksi. Mittaus ei kerro mistä muutos johtuu. Syitä voi olla monia, EU:n laajentuminen yksi mahdollinen
Pakkoruotsi kummittelee
Voiko olla, että repivä keskustelu pakollisesta kouluruotsista on vaikuttanut mielipiteisiin? Eurobarometrin mittauksessa peräti 43 prosenttia suomalaisista vastaa, että motivaation puute on syy siihen, ettei toista vierasta kieltä haluta oppia. Euroopassa sama luku on 34. Pakollisesta ruotsista luopuminen ei välttämättä ole ratkaisu ongelmaan. Osoituksena siitä on se, että ylioppilasruotsin pakollisuudesta luopuminen ei ole lisännyt kiinnostusta kieleen, vaan se on vuodesta 2005 romahtanut viidenneksellä. Eikä vapaaehtoisuus ole lisännyt kiinnostusta muhinkaan kieliin.
Ajatushautomo Magmalle tehdyssä selvityksessä, Frivillig svenska, 2011, dosentti Åsa Palviainen osoittaa, että pakollisen ruotsin opetuksen poistamisella olisi pitkälle meneviä seurauksia työnhaussa, yliopistojen toiminnassa, julkisen sektorin kielivaatimuksissa ja pätevän työvoiman saannissa eri paikkakunnilla. Tämä voisi johtaa siihen, että suomenkieliset, puuttuvan ruotsinkielen taitonsa takia, eivät pystyisi kilpailemaan vapaina olevista työpaikoista.
Kansalaisaloite pakkoruotsin poistamiseksi on saanut vaadittavat 50000 allekirjoittajaa ja sitä odottaa eduskuntakäsittely. Kiihkeässä keskustelussa on tuotu esille vielä pidemmälle meneviä ehdotuksia. On vaadittu virkamiesruotsin poistamista ja ruotsin kielen aseman poistoa perustuslaista.
Kieliopetuksen aikaistettava
Jos kaksikielinen Suomi ei ole pystynyt saavuttamaan EU:n asettamaa monikielisyystavoitetta, kuinka yksikielinen Suomi sen saavuttaisi? Vastakkainasettelua ruokkivan kieliriidan sijaan on kannustettava nuoria oppimaan kieliä. Kielten opiskelun tulisi aloittaa jo toisella luokalla. Ruotsin kielen osalta opetuksen painopiste pitäisi siirtää kieliopista puhuttuun kieleen. Se voisi auttaa nuoria oivaltamaan, että ruotsin kielestä voi olla hyötyä. Silloinkin kun kulttuuriperintöä ja sivistystä vaalitaan."
Olav S Melinin tätä kirjoitusta ei otetttu Helsingin Sanomissa vastaan. Paha isku.
Seuraava artikkeli,"Suomalaiset eivät arvosta kielitaidon merkitystä", jonka on kirjoittanut Olav S Melin, on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa (2.9.), Kalevassa (31.8.) ja Turun Sanomissa (3.9.) (MUTTA EI HELSINGIN SANOMISSA!!!!!!!!!!!!!!!!)
"EU korostaa kielistrategiassaan kielellisen moniarvoisuuden tärkeyttä. Tavoitteena on, että eurooppalaisten tulisi osata puhua kahta kieltä oman äidinkielensä lisäksi.
Eurobarometrissa asenne monikielisyyteen on yleensä positiivinen. Enemmistö on sitä mieltä, että kielitaidosta on hyötyä, kun hakee työtä ulkomailta, ja osa katsoo, että monikielisyydestä olisi etua työnhaussa omassa maassaan.
Suomella kyseenalainen maine
Eurobarometristä löytyy myös Suomea koskevia havaintoja, sekä myönteisiä että vähemmän myönteisiä. Itävalta, Irlanti ja Suomi ovat maita, missä ihmiset voivat yhdellä vieraalla kielellä keskustella esteettä. Sitä vastoin suomalaisten enemmistö ei täytä EU:n tavoitetta kahdesta vieraasta kielestä äidinkielen lisäksi. Maat, joissa enemmistö puhuu kahta vierasta kieltä, ovat Luxemburg, Alankomaat, Slovenia, Malta, Tanska, Latvia, Liettua ja Viro.
Eurobarometrin tulokset herättävät Suomen osalta useita kysymyksiä.
On tärkeätä, että pienten maiden valtakielen lisäksi hallitaan useampia kieliä äidinkielen lisäksi. Tämä on oivallettu naapurimaassamme Virossa ja lähialueella Latviassa, Liettuassa ja Tanskassa. Miksi Suomi ei tässä suhteessa täytä EU:n tavoitetta on huolestuttavaa. Vielä huolestuttavampaa on se, että vain 9 prosenttia suomalaiset pitää tärkeänä osata kahta kieltä äidinkielen lisäksi. Vastaavasti 45 prosenttia ruotsalaisista pitää tätä tärkeänä.
Mielenkiintoista on myös tieto, että ilmainen kielenopetus kaikkein vähiten kiinnostaa suomalaisia. Liekö syy siinä, että ilmainen opetus koetaan itsestään selvänä oikeutena. Näin ei ole muualla Euroopassa.
EU:n Eurobarometrilla (Eurooppalaiset ja heidän kielensä 2012) on tutkittu asenteita monikielisyyteen. Tutkimus suoritettiin 27 jäsenvaltiossa 26 750 ihmisen henkilökohtaisella haastattelulla. Suomen haastateltiin noin 1000 henkilöä. Useamman kuin yhden kielen hallitsevien määrä on vähentynyt edellisestä mittauksesta muutamalla prosenttiyksiköllä, joka suoritettiin vuonna 2005. Tuoreessa mittauksessa 54 prosenttia ilmoittaa osaavansa yhtä vierasta kieltä ja 25 prosenttia vähintään kahta vierasta kieltä äidinkielensä lisäksi. Mittaus ei kerro mistä muutos johtuu. Syitä voi olla monia, EU:n laajentuminen yksi mahdollinen
Pakkoruotsi kummittelee
Voiko olla, että repivä keskustelu pakollisesta kouluruotsista on vaikuttanut mielipiteisiin? Eurobarometrin mittauksessa peräti 43 prosenttia suomalaisista vastaa, että motivaation puute on syy siihen, ettei toista vierasta kieltä haluta oppia. Euroopassa sama luku on 34. Pakollisesta ruotsista luopuminen ei välttämättä ole ratkaisu ongelmaan. Osoituksena siitä on se, että ylioppilasruotsin pakollisuudesta luopuminen ei ole lisännyt kiinnostusta kieleen, vaan se on vuodesta 2005 romahtanut viidenneksellä. Eikä vapaaehtoisuus ole lisännyt kiinnostusta muhinkaan kieliin.
Ajatushautomo Magmalle tehdyssä selvityksessä, Frivillig svenska, 2011, dosentti Åsa Palviainen osoittaa, että pakollisen ruotsin opetuksen poistamisella olisi pitkälle meneviä seurauksia työnhaussa, yliopistojen toiminnassa, julkisen sektorin kielivaatimuksissa ja pätevän työvoiman saannissa eri paikkakunnilla. Tämä voisi johtaa siihen, että suomenkieliset, puuttuvan ruotsinkielen taitonsa takia, eivät pystyisi kilpailemaan vapaina olevista työpaikoista.
Kansalaisaloite pakkoruotsin poistamiseksi on saanut vaadittavat 50000 allekirjoittajaa ja sitä odottaa eduskuntakäsittely. Kiihkeässä keskustelussa on tuotu esille vielä pidemmälle meneviä ehdotuksia. On vaadittu virkamiesruotsin poistamista ja ruotsin kielen aseman poistoa perustuslaista.
Kieliopetuksen aikaistettava
Jos kaksikielinen Suomi ei ole pystynyt saavuttamaan EU:n asettamaa monikielisyystavoitetta, kuinka yksikielinen Suomi sen saavuttaisi? Vastakkainasettelua ruokkivan kieliriidan sijaan on kannustettava nuoria oppimaan kieliä. Kielten opiskelun tulisi aloittaa jo toisella luokalla. Ruotsin kielen osalta opetuksen painopiste pitäisi siirtää kieliopista puhuttuun kieleen. Se voisi auttaa nuoria oivaltamaan, että ruotsin kielestä voi olla hyötyä. Silloinkin kun kulttuuriperintöä ja sivistystä vaalitaan."
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mihin ihmeeseen tarvitaan koko Magmaa? Se pitäisi lopettaa.
Toisaalta Magma hyödyttää kielivapauden asiaa, kuten monet muutkin sveksurujen järjestöt.
Niistä toitotetaan sellaisia kohtuuttomuuksia ja valheita, että ne kääntyvät itseään vastaan.
"Mihin ihmeeseen tarvitaan koko Magmaa? Se pitäisi lopettaa."
Kiitos mielipiteestäsi. Magman olemassaolo tuskin kuitenkaan on sinun mileipiteestäsi riippuvainen kuten ei juuri mikään muukaan tässä maassa.
Ankkamatami hyvä, mielipiteestäsi huolimatta pakkoruotsin vastatuuli vain kovenee päivä päivältä.
Et muuten vastannut edellisen kirjoittajan kysymykseen, mihin Magmaa tarvitaan?
Parempi ja osuvampi nimi olisi SMEGMA.
Magman ongelma on se, että se on poliittisesti sitoutunut, eikä kykene siksi tuottamaan objektiivista tutkimustietoa.
Miksi kahden vieraan kielen opiskelu ei kiinnosta suomalaisia? Mikä Suomen kielten opetuksessa on eri tavalla kuin muissa maissa?
Vastaus on tietenkin se, että vain Suomessa on pakkokieli. Ruotsin asettaminen valinnaiseksi kieleksi muiden kielten joukkoon lisäisi motivaatiota kielten opiskeluun, kun oppilaat voisivat valita itselleen tärkeän läheiseksi kokemansa kielen. Ruotsin valinnaisuus lisäisi myös ruotsia hyvin osaavien määrää.
Kaikille yhteisestä virkamiesruotsista täytyy tietenkin luopua sieltä missä sille ei ole nimenomaista tarvetta. Ruotsinkielen muuttaminen kansalliskielestä viralliseksi vähemmistökieleksi olisi myös hyvä askel. Tavoitteeksi voitaisiin ottaa symmetrinen tilanne Ruotsin kanssa. Molemmissa maissa kohdeltaisiin suurta historiallista kielivähemmistöä yhtä hyvin ja tasapuolisesti.
Melin on lukenut raporttia väärin: ruotsalaisilla on todellisuudessa huonoin motivaatio opetella vieraita kieliä, ei suomalaisilla
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149098-pakkoruotsi-eun-kielibarometrin-valossa
Voiko kyse olla vain siitä, ettei humanisti osaa lukea tilastoja vai onko kyse siitä, että haluttiin vääntää tulokset suomalaisten tappioksi?
Mitä tuo nyt muka on verattuna siihen ettei Talan juttuja julkaista missään!!
Ahdistaako hörhö-ankka?
Talan tekstejä on julkaistu useissa lehdissä.
Missä sinun?
Ottaa toki varmaan hermoon, kun tämän " magman"
tekstejä tekevä höperö- Melin ei saa niitä julkaistuksi suomeksi:)
On teillä rantahurreilla nyt ihan ansionne mukaan
päänsärkyä.
Se on iloinen asia:)
Melinhän se on parkunut kaikesta. Tala ottaa sen minkä saa.
Melin ei usko itsekään juttuihinsa ja pakkoruotsin oikeutukseen. Olav vain tekee palkkansa eteen jotain, vaikka ei edes kiinnosta.
Olav-parka oli joskus Talan kanssa hätää kärsimässä.
http://www.youtube.com/watch?v=t_CokDGoACY