Viikkoja 26 5 ja oon kolmatta päivää lähes petipotilaana, kun alavatsaa ja alaselkää särkee lakkaamatta, aina välillä on voimakkaan repiviä kramppeja (supistuksiako?), kävelemään en pysty kuin vaivalloisen hitaasti, mutta tuskallista on. Kääntyminen sängyssä aiheuttaa repivää tunnetta kylkiin. Kun vauva potkii, sekin sattuu, kuin murjoisi mustelmilla olevia sisuskaluja. Soitin neuvolaan - kuulemma normaalia, venymiskipuja, ligamentit venyy. No on tässä viikossa vatsanympärys 5 senttiä kyllä kasvanutkin, mutta jotenkin epäilyttää, että voiko oikeasti olla normaalia?! Kun sattuu niin, ettei kävelemään pääse? Alavatsaankin on tullut sellainen painon tunne, että ihan kuin olisi vauvaparan pää jo puoliksi puskemassa ulos. Apua. Eli, normaaliako?!?!
Kuinka kovat kivut on
normaalia?
3602
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Käy ihmeessä lääkärillä tarkistuttamassa tilanne. Ei ihan noin kovat kivut ole ainakaan tavallisia.
Kerroitko neuvolan terkkarille todella sen, millaiset kivut ovat pahimmillaan? Aina kannattaa kertoa se pahin tilanne. Muuten tekevä't helposti virhearvion.
Hei nim.normaalia?
Minulla on viikkoja 29 4 ja olen ollut toista kuukautta sairaslomalla moisten ennenaikaisten supistelujen takia. Ihmettelen miten neuvolassasi on puhuttu vain venymiskivuista. Kyllä nuo näin vastaavia kokevasta maallikosta kuulostavat supistuksilta. Olen käynyt myös äitipolilla asian vuoksi, ja minulle on määrätty lepoa, eikä sovi tehdä raskaita hommia, esim. kantaa ei saisi. Jos ei neuvolassa aleta asiaa ottamaan tosissaan soita läheiselle äitipolille suoraan. Ei tämä vaarallista ole, eikä kuulemma haittaa vauvalle, ellei ala paikat aueta, silloin on ennenaikaisen synnytyksen mahdollisuus. Kramppeja minulle tuli Obsidan-rautatableteista, joillekin ne taas sopii mainiosti. Vauvasi on varmaan aika alhaalla, kuten omanikin on tykännyt möyriä. Itselläni on ikävää kokemusta lähinnä paikallisesta lekurista, joka tahtoo tehdä oman päänsä mukaan eri asiat. Jotenkin sitä toivoisi raskausaikana saavansa tukea ammatti-ihmisiltä, eikä väheksymistä. Helpotusta sinulle, ja hyvää jatkoa pikkuisen odotukseen!
Rauhottaa kuulla, että joku toinenkin tunnistaa asian. Olen nyt yrittänyt odotella, josko menisi ohi, mutta ei, joten varasin lääkäriajan iltaan. Katsotaan, mitä sanoo. Kun nyt muksu pysyisi sisällä vielä muutaman viikon edes... Ei kai auta muu kuin sairaslomalevolle minunkin!