Eikö näissä virallisissa määritelmissä olekin jotain ristiriitaista?
"Alkoholismi (lat. Alcoholismus; ICD-10: F10.2[1]) on sairaus, johon sairastunut tuntee pakonomaista tarvetta juoda alkoholia."
"Alkoholin suurkulutus on elämäntapa, jota ei voida vielä luokitella alkoholismiksi, ts. varsinaista riippuvuutta ei ole vielä kehittynyt."
Eli pitää oikeastaan juoda melkoisen paljon, jotta olisi alkoholisti, mutta kuitenkin pakonomainen tarve- ei määrä- tekee alkoholistin..... Käytännössähän noi kulkevat käsi kädessä, mut ei välttämättä kaikilla....
"Alkoholismi (lat. Alcoholismus; ICD-10: F10.2[1]) on sairaus, johon sairastunut tuntee pakonomaista tarvetta juoda alkoholia."
"Alkoholin suurkulutus on elämäntapa, jota ei voida vielä luokitella alkoholismiksi, ts. varsinaista riippuvuutta ei ole vielä kehittynyt."
Eli pitää oikeastaan juoda melkoisen paljon, jotta olisi alkoholisti, mutta kuitenkin pakonomainen tarve- ei määrä- tekee alkoholistin..... Käytännössähän noi kulkevat käsi kädessä, mut ei välttämättä kaikilla....
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei niissä mielestäni ole mitään ristiriitaista
MItäs sellaiseen voi sanoa, jos omasta tahdostaan hakeutuu masennuksen vuoksi psykiatriseen sairaalaan ja lääkäri syöttää ensin nurolepteja ihmiselle joka on niille allerginen (saa rytmihäiriöitä ja kävelykyky häviää), minkä jälkeen kirjoittaa sairauskertmukseen, että henkilöllä on pakonomainen tarve juoda alkohlia, mikä ei pidä paikkaansa. Autetaanko tässä ihmistä raittiuden tielle vai tahdotaanko kumota kaikke se, mitä henkilö on yrittänyt tehdä raittiutensa eteen edellisten kuukausien aikana? Ko. henkilö ei ole rapajuoppo, vaan fiksu ihminen joka pystyy katkaisemaan juomisensa itsenäisesti illman lääkityksiä tai muita poppaskonsteja milloin vain. Olisiko tällaisessa kyse julkisesta mustamaalauksesta? Kaikki tiedot kuitenkin tallennetaan rekistereihin, kuka valvoo niiden totuudenmukaisuutta. Esim. olin 3 kk juomatta, jonka jälkeen kävin lääkärillä, joka kirjoitti sairauskertomukseen; käyttää alkoholia edelleen runsaasti. ??? Löytyykö keneltäkään samanlaisia kokemuksia, kiitos jo etukäteen.
no jo oli taas viisaat vääntäneet..joo raja häilyvä.mä en lopulta laskenut juomisia kun käyttötapa oli todellakin hanurista..yksikin oli liikaa mulle.
Osa lääkäreistä kirjoittaa vielä vuosien
raittiuden jälkeen samanlaisia virheellisiä
arvioita että käyttää alkoa vaikka maksa-arvot olisivat hyviä.
Siitä ei pidä välittää vaan oikaista tiedot ,tällöin
hyvä julkiselle puolelle esittää yksityislääkärin
lausunnot tilanteesta.Pelkästään julkista sektoria käyttävä
voi joutua mielivallan uhriksi.Lääkäreitä on joka lähtöön,suurin osa asiallisia.
Yksityispuolen lääkäri ymmärtää helpommin asiakkaansa kannanotot.
Nooh mulla meininki on tällasta että kun pari kaljaa ottaa (luulee pystyvänsä siihen) sitä pitää käydä koppa lisää ja kaikki kaljat tulee juotua samana päivänä. Eikä se siihen jää, siinä menee viikon päivät putkeen samaa tahtia. No sitten ollaan krapulassa pari päivää (hikeä puskee, pöpi olo päässä, kädet tärisee, munuaisiin koskee, yrjöttää vaikka maha olis jo oksennetty tyhjäks). Sitten kiven kovaa hampaat irvessä itselle todistellaan että juominen loppuu tähän. Sitä raittiutta kestää 2-3 päivää ja homma jatkuu samaa tahtia. Mä en edes muista itsekään kuinka kauan mulla meininki on ollu tätä.
Katkolla on oltu muutamia kertoja ja maksa-arvot oli 214 (normaalit 10-55).
Selvinpäin kyllä kykenee olemaan kun vaan itsensä pakottaa siihen oikeasti mutta kylläpä vaan masentaa.
Olen kakkosvaiheen alkoholisti (mitä luultavammin).
Itselläni oli juuri samanlaista elämää 10 vuotta. Nyt 1 vuosi mennyt niin että kerran olen ratkennut ja silloin tuli juotua 2 vkoa putkeen. Kun muistelee niitä kamalia krapulapäiviä niin ei halua enää palata samanlaiseen elämään takaisin.
Alkoholismi aiheuttaa ahdistusta, mutta on myös ihmisiä, joiden tapauksessa muna ja kana ovat toisinpäin.
Itse rupesin juomaan alkoholia ahdistukseen.
mä join ahdistukseen ja olo paheni kun juomisen lopetin.juma mitkä paniikit ja se karmea ahdistus rinnassa.sekunti tuntui ikuisuudelta..ne olot tuli koska vaan!sitä se mulla oli,jopa sekunti kerrallaan eteenpäin menin.mutta kun se mun pohja tuli niin sain jostakin stananmoisen tahdonvoiman.kun sen oppii kantapään kautta että ahdistus ja viinanhimo vain tunteita eikä niihin kuole niin silloin on jo tosi pitkällä.lääkärit aina kohdelleet mua asiallisesti ja ihan itsekin otan alkoholismin esille.juova alkoholistikin on oikeutettu saamaan hoitoa,sitä mitä pystytään antamaan.tarkassa valvonnassa ahdistusta lievitetään masis-ja rauhoittavilla lääkkeillä.ja sovituista asioista todella kantsii pitää kiinni tai pian on kaikki apu kaukana..
Nimimerkki Kylmät kädet on alkanut juoda ahdistukseen.
Alkoholisoituminen on jo tapahtunut ainakin henkisellä tasolla.
Kun henkilö juo ahdistuksen lievitykseen on hän alkoholisoitunut jo pahoin.
Suurin osa alkaa juoda alkoholia ahdistuksen ja masennuksen lievitykseen.
Alussa alkoholi rentouttaa sitten alkoholi alkaa aiheuttaa ongelmia
ja ahdistus yltyy. Juova alkoholisti elää tässä rajatussa kuplassaan ja pakenee
todellisuutta alkoholin aikaansaamaan haavemaailmaan. Hänen maailmassa viina
on mukana kaikessa arjessa, polttoaine elämälle , piristys muuten ahdistavaan todellisuuteen.
Kun sitten lopettaa, ahdistus yltyy usein helvetilliseksi ja alkoholi pyörii mielessä koko ajan.
Alku on piinallista ja kuukausien jälkeen vielä mielihaluja tulee.
Tässä on koetinkivi mutta kun kestää juomatta sen 6-12 kk
niin ahdistus helpottaa ja viinaa ei tee mieli enää.
Lopettaminen on vaikeaa . Mikäli yrittää lievittää oloaan lääkkeillä ne johtavat yleensä pahempaan tilanteeseen. Lääkkeiden aikaansaama hyvä olo aikaansaa lipsahduksen viinaan alkuvaiheessa kun viina kiertää mielessä taukoamatta. Tämän jälkeen lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuksessa kaikki kontrolli katoaa. Lääkkeitä voi käyttää todellakin vain valvotuissa olosuhteissa juomatta.
Täytyy vain uskoa että olo helpottuu ja olla juomatta.
Lopulta pääsee alkoholista irti ja raitistuu ja sitten vasta tajuaa kuinka alkoholi oli vääristänyt ajatuksesi. Lopulta huomaa että kaikki se ahdistus ja viinan himo ovat olleet alkoholin luoma harha, ei todellista.Se on juomisen paradoksi. Lopettaminen ei ole vaikeaa jos vain tahdonvoimaa olla juomatta riittävän kauan.
Mikä voisi elämässä olla ahdistavampaa kuin vaikea sairaus ja kuolema, ne ovat edessä alkoholismien tiellä. Monet ongelmat eivät katoa juomisen loputtua mutta
raittiina ne eivät tunnu ylivoimaisilta.
ahdistus,ongelmat,traumat->alkoholi lievittää alussa->ahdistus pahenee,lisää alkoholia,lisää ongelmia-->lääkkeet->alkoholi,lääkkeet.>elämä todella sekaisin
->morkkis,ahdistus,alkoholi->terveyshaitat->ennenaikainen kuolema
Toivon että tajuat tämän vielä hyvissä voimissa etkä sairaalan letkuissa.
Siellä moni vasta tajuaa mutta valitettavasti se on monelle myöhäistä.
Useat katuvat kovasti kuolleessaan, toiset haukkuvat kaikki lähiomaisensa ja hoitohenkilökunnan. Olen todistanut useita näitä kohtaamisia ja poismenoja.
Heille on järkytys kun tajuavat että ahdistus,murheet ja kaikki syyt juoda ovat olleet turhia, nyt juominen loppuu ja edessä kuolema päivien sisällä,kivulias.
Taas yksi elämä vedetty vessan pönttöön juomalla.
Apua on tarjolla lopettamiseen.Jokainen alkoholisti tietää jo vaihtoehdot mutta löytää yleensä jokaisesta vikoja,
Bentsoja ei tulisi koskaan, paitsi pahimpien vieroitusoireiden aikana vieroitusyksikössä tai sairaalassa määrätä/syödä alkoholismin/vieroitusoireiden hoitoon.
SSRI-lääkkeet kuten esim. fluoksetiini sopii masennusoireiston helpottamiseen eikä siihen tule riippuvuutta edes vuosien käytön jälkeen (omakohtainen kokemus). Vartaistuki auttaa parhaiten pidemmällä tähtäimellä sekä asiantuntevan päihdelääkärin tuki samanaikaisesti. Oma halu raitistua on tietystikin ensimmäisenä.
Alkoholismista pääsee eroon kun lopettaa kerholla käynnit ja kahvittelut.
Päihdelääkärit yleensä sanoo että jos kykenee asiansa hoitamaan 2 promillen humalassa selvänomaisesti, saa häneltä alkoholisti-diagnoosin.
Tämä yleensä vaatii jo harjoittelua.
Mä en saanut vaan päihdelääkäri kirjoitti lausuntoon etten juo juuri mitään enää 30 vuoden juomisten jälkeen tietyistä syistä, vaikka hoidin kaikki asiani 3 promillen humalassa asianmukaisesti eikä kukaan huomannut juuri koskaan mitään poikkeavaa käytöksessäni.