Meripelastuksen hätänumero on maksullinen palvelunumero ja jos on viihdelinjat ynnä muut läähätyspalvelut estetty, niin sinne ei voi soittaa.
Toivottavasti kukaan ei huomaa tätä silloin, kun olisi tarvetta.
Toivottavasti kukaan ei huomaa tätä silloin, kun olisi tarvetta.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ch16 toimii
Distress nappi toimii myös ja jopa paremmin, jos on nykyaikainen DSC-VHF
112 riittää, kyllä ne sieltä yhdistää.
... niin, mutta vain siinä tapauksessa, että pysyttelet kännykän kuuluvuusalueella!
0204 1000 on maksullinen numero niinkuin lähes kaikki muutkin numerot joihon soitetaan paitsi ilmaisnumerot. Sensijaan se ei ole ns lisämaksullinen numero (0700-alkuinen) eikä sitä koske mitkään viestintäviraston määrittelemät estopalvelut.
Muuten olet kyllä oikealla asialla, meripelastuskeskusken numero olisi hyvä olla ohjelmoituna kaikkien veneiljöiden kännykässä ja kännykän akussa virtaa vesillä liikkuessa. Ja 112 toimii, kestää vain vähän kauemmin kun sieltä yhdistetään meripelastuskeskukseen.
https://www.viestintavirasto.fi/attachments/maaraykset/Viestintavirasto35P2011M.pdf
miksi olisi estetty läähätyslinjat, muualle en nykyään enää soittelekaan
Eipä noihin tarvitse soittaa milloinkaan.
Valitsee kanavan 16 ja kutsuu apua.
Toimii rannikolla ja merellä - yllätys. ja sillä saa kerralla yhteyden moniin eri tahoihin, kun siä kuuntelee merenkulkijat.
VHF-kauppaan - hophop!
Vaikka ketjun aloittaja olikin selvä trolli ja väärän tiedon levittäjä niin ääni tälle viestille. Ainakin Pohjanlahden rannikolla, siis rantojen läheisyydessä, on enemmän sääntö kuin poikkeus että kännykkä ei välillä kuulu on se sitten Sonera tai Elisan verkko. DNA:ta en ole kokeillut mutta en usko että sekään kattaa tyydyttävästi.
VHF:n toisena etuna kuten yllä sanottiin on myös se että sen kuulee muutkin vesillä liikkujat. Esimerkiksi Rönnskärin ja Höga kustenin välillä ollaan ainakin kolme neljäsosaa matkasta ilman kännykkäverkkoa ja ainakin keskellä lahtea hyvin kaukana lähimmistä viranoimaisista. Muita VHF:llä varustettuja aluksia löytyy mitä suurimmalla todennäköisyydellä lähempää.
Vielä kun on DSC ei tule inhimillisiä erehdyksiä sijainnin suhteen eikä tarvitse kiireessä välttämättä edes jutella jos ei ehdi. Jos potisin VHF-allergiaa hankkisin GPS:llä varustetun EPIRB:in, siinä vaan on yksi yhteinen haittapuoli kuin kännykässä - lähellä olevat alukset ovat täysin tietämättömiä.
Niin, näinhän se menee. Ne jotka ei tiedä, ne olettaa... ja muodostaa käsityksensä muiden kirjoituksista jne. Trollihan tuo aloitus on, tai ainakin jotkut viestit sen jälkeen. Antaudun tapojeni vastaisesti samaan tyyliin...
Asiaan: Radioaalloilla on sellainen ominaisuus, että mitä korkeampi taajuus, sen lyhyemmän matkan ne etenee. Tästä seuraa suoraan se, että mitä alhaisemmalla taajuudella valittu "turvajärjestely" toimii, sen laajemman alueen se kattaa.
VHF-laite toimii 160 megan taajuudella ja 20 watin teholla. GSM toimii 900 megan taajuudella ja maksimissaan 2 watin teholla. Korkeampi taajuus = huonompi yhteysetäisyys. Pienempi teho = huonompi yhteysetäisyys. Eikä tämä yksistään riitä. GSM on aikajakoinen järjestelmä. Siispä sen teoreettinen maksimietäisyys (kännystä tukiasemaan) on 32 kilometriä! Tätä etäisyyttä ei voi ylittää millään tavalla! Eikä sitä yleensä edes saavuteta normaaliolosuhteissa.
Edellä esitetyt asiat on faktoja, ei mielipiteitä. Näiden faktojen päälle tulee sitten ne mielipiteet: VHF on kuuntelussa jokaisella aluksella, jolla sellainen on (no okei, osa huvialuksista ei kuuntele, vaikka laki siihen velvoittaa) ja siksi mahdollinen häträkutsu kuullaan heti ja siihen reagoidaan heti.
Lähimmät alukset tulee paikalle heti, eikä vasta sitten, kun hätäkeskus (ehkä) saa selville hädässä olevan aluksen sijainnin. Se VHF laite maksaa alle satasen, känny saman verran. Jos veneilet merellä muulloinkin kuin kauniina kesäpäivänä, hanki se VHF ja opettele käyttämään sitä. Se ei ole muinaisjäänne, vaan parhaiten toimiva kanava avun saamiseksi vaaratilanteessa.
Lisään vielä:
Meillä kaikillahan on se känny aina mukan, myös merellä, eikö totta?
Se VHF on vaan pieni (mutta joskus ehkä tärkeä) lisä niihin jo olemassaoleviin kommunikointivälineisiin. Miksi siis halveksua tai ylenkatsoa sitä? Sen edut on kuitenkin kiistattomat ja varmasti "hintansa arvoiset". Faktoja ei voi/kannata kiistää. Mielipiteitä voi toki esittää.
Pari vuotta sitten olikin Vene -lehdessä veneseurueesta joka joutui veden varaan ilman liivejä nurinpäin kaatuneen avoveneensä päälle ja kännykät kastuivat. Ainut minigrip -pussissa ollut kännykkä oli kosketusnäyttöinen muttei reagoinut märkiin kosketuksiin pussissa eikä pussin ulkopuolellakaan jolloin se löpulta kastui la sammui kokonaan. Kalastajat kuitenkin kuulivat seurueen avunhuudot matkan päästä jossain vaheessa.
Mikalle:
Oikein hyvä kirjoitus, olen 100 % samaa mieltä. Sellainen lisäys vain tiedoksi, joskaan se ei johtopäätöksiäsi muuta vähääkään eikä tässä yhteydessä ole kovin tärkeä lisätieto:
GSM:ään keksittiin jo 1990-luvun puolivälissä ns Extended GSM-järjestely jolla tuo teoreettinen 32 km voidaan ylittää. Jos masto (tai ranta) ovat riittävän korkealla voi merelle suunnatulla antennilla käytännössäkin päästä jonkun verran yli tuon 32 km. Jotku operaattorit asensivat näitä Extended GSM-tukiasemia rannikoille ahkerastikin 1990-luvun lopussa mutta nyt en tiedä paljonko niitä on vielä käytössä.
Joka tapauksessa VHF:ää pitää vahvasti suositella avomerellä purjehtiville, millään muulla et käytännössä saa yhteyttä lähellä oleviin muihin aluksiin.
Hyvä huomio, olet aivan oikeassa. Nämä kyseiset tukiasemat voivat toimia yhteysvälillä 32 - 64 kilometriä, ei yhtään yli eikä myöskään yhtään alle. Ja kapasiteetti /tukiasema on vaan puolet normaalista.
Mutta mutta... näille oli käyttöä silloin, kun aluksissa oli kännyköiden sijaan 8 watin teholla toimivat kiinteät GSM-puhelimet. Kännyt 2 watin teholla ja olemattomilla (siis surkeilla) sisäänrakennetuilla antenneilla ne ei toimi.
On typerää luottaa tuohon "lähimmät alukset tulee apuun". Ehkä ne tulee, jos ovat hätäkutsun kuulleet ja sattuvat siitä välittämään. Ainoa todellinen turva on yhteyden saamisessa viranomaisten järjestelmään ja hekon/mv-aluksen/SAR-aluksen liikkeellelähdössä.
Älä höpötä!
Kaikki ammattimerenkulkijat ja lisäksi osaavat huviveneilijät vastaavat hätäkutsuun ja osaavat ryhtyä pelastustoimiin.
Olen tehnyt tämän kerran, ja pidän itsestäänselvyytenä, että kaikki merimiestaitoiset kanssaveneilijät toimivat samoin.
Sinä taidat olettaa, että muut ovat yhtä välinpitämättömiä ja itsekkäitä kuin sinä. Ei se ole niin.
Tässä ilmeisesti oletetaan että VHF:llä ei saisi yhteyttä viranomaisiin? Suomessa Turku radiolla on 18 tukiasemaa joita päivystetään niin kanavaa 16 puheella kuin DSC:tä ympäri vurokauden ympäri vuoden.
Sellaiset yksilöt jotka eivät välitä auttaa hengenvaarassa olevaa kanssaveneilijää taitavat todellisessa maailmassa olla hyvin harvinaisia.
Vieläkö jollain dinosauruksella on vhf?!?!?!?
et ole tainnut paljoa olla merellä tai kanavissa. vhf on must
Kukaan järkevä ei luota kännykkään ja kokemuksesta voin kertoa että Helsinki - Hanko välillä ulkosaaristossa se kännykkä voikin olla Viron verkossa.
Että maksullisen hätälinjan sijasta soittaa numeroon 112 niin ei tule puhelumaksua?
Kyllä ottaa pattiin että hätätilanteessa meni 10 centtiä hengen pelastamiseen. Törkeetä.
Paitsi sitten kun saldoraja sattuu olemaan täynnä ja ei sen takia pysty soittamaan. Lisäksi 112 soitoilla on ohituskaista radiotiellä, jolla voi olla merkitystä jossain yleisötapahtumissa, kilpailuissa tms. joissa verkko voi olla täynnä.
Saldoraja? Teiniikäisetkö täällä kommentoi hätäpuheluista ym.
Aika monessa liittymässä on jonkinlainen raja puheluminuuteille, ei se ole vain teinien juttu.
Niin pre paideissä on saldoraja. Onhan sekin eräänlainen varustautumisen osoitus että lähtee vesille teinien saldorajoilla ja vielä loppuunkulutetulla sellaisella ...
Vielä kun akku on tyhjä, niin se on piste iin päälle
Normaaleissa liittymissä on kyllä puhepaketteja, mutta sen täytyttyä puhelin ei mene mykäksi vaan hinta nousee..
Morjesta ketjuun,
Voihan olla että mukana on useita kännyköitä ja liittymiä, mutta huonolla tuurilla tilanteen ollessa päällä ainoa jossa on virtaa tai ainoa joka toimii on puhelin jossa on saldoraja ja sekin on ummessa.
Mutta, ainakaan meillä se ei estä soittoa hätänumeroon, enkä usko että estää muillakaan operaattoreilla. Hätänumeroon voi soittaa vaikkei olisi sim-korttia, ja sinne voi soittaa vaikkei omalla operaattorilla olisi verkkoa -> kunhan sitä löytyy joltain operaattorilta niin hätäpuhelu toimii.
Tero@SoneraPartio
www.sonera.fi/sonerapartio
Minun känny on vailla mitään estoja !
Ei kai sillä ole merkitystä millä todennäköisin apu saadaan,vaan se ,että se saadaan.Mitä useampia vaihtoehtoja on käytössä,sitä todennäköisemmin joku niistä toimii.Tämä on itsestään selvää jokaiselle,joka on merellä enemmän liikkunut.