Kumpi on mielestäsi pahempaa pettämistä, henkinen pettäminen vai fyysinen pettäminen? Vai oletko sitä mieltä, että pelkästään henkisesti ei voi pettää?
Kysymys pettämisestä
Mitä mieltä olet
43318
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Kaikenlainen luoviminen, junailu, hänen selkänsä takana puuhailu, hänen ystävyyssuhteiden sotkeminen yms. on pettämistä.
Miten itse vastaisit? Ilmeisesti tärkeä kysymys sinulle? Olet ilmeisesti tullut petetyksi? Vaikea vastata. Riippuu miten pettämisen itse puolisonsa kanssa on sopinut ja määritellyt ja minkälaista tuo "henkinen" tai "fyysinen" pettäminen sitten olisi. Kerro miten sun tapauksessa toinen petti, ja mikä oli suhteenne laatu, niin helpompi vastata.
Ei minua ole varsinaisesti petetty ainakaan parisuhteessa. Tämä asia tuli nyt vain mieleeni erästä muuta asiaa pohtiessani. Itse pidän henkistä pettämistä pahempana. Mielestäni ihmisen kuuluu olla sellaisen ihmisen luona, jonka kanssa tuntee henkisen yhteyden. Uskon, että kenenkään muun kanssa ei pysty olemaan läsnä oikeasti ja se taas on väärin ympärillä olevia ihmisiä kohtaan. Ja nyt siis tarkoitan henkisellä yhteydellä sitä, että on rakkaudellisia tunteita ko. ihmistä kohtaan.
Asia mietitytti minua ja halusin vain mielipiteitä asiasta. En hyväksy pettämistä missään muodossa.
Samaa mieltä olen. Aitoon ja siihen ainoaan rakkauteen ovat kaikki minun parisuhteeni perustuneet, jos nyt jotain yhden- tai parin illan panoja ei lasketa. Joskus olin seksisuhteessakin, mutten enää taitaisi sellaiseen alkaa, mutta niitä nyt ei kai voi suhteeksi laskea, jos mitään sitoutusta toiseen ei ole.
Lopetin etsimisen/katselemisen/haikailun, hyvä etten itsekin lopullisesti pudonnut niihin kuoppiin, joita suitsutellaan oikeaksi elämiseksi. Sydän ja sielu ei jaksa enää, kun ei tule vastaan, ei ole kiven, kannon alla, ei vuoren rinteellä eikä järven takana..kuljen vain matkaani eteenpäin.
Joskus vain arkipäivä nähdään ja ei kyetä ottamaan rakkautta vastaan. Pettämistä se on itsensä pettäminen. Minä ainakin joudun etsimään vikoja nykyään itsestäni ja ymmärrän toisen toimintaa paremmin. En vihaa en tuomitse- häntä. Kun jokin tuntuu pahalta se ei ola hänen vika. Hän voi helpottaa oloani, mutta hän ei ole siihen velvoitettu. Minä ennen velvoitin toista rakastamaan, koska itse rakastin.En tehnyt sitä tietoisesti, vaan ajattelematta. Se oli minusta suhteen pettämistä-itseään kohtaan ja toista. Ja kun annoin anteeksi-tein sen täysillä. Mutta samalla velvoitin toista lupaamaan että ethän tee minulle enää niin.Ja kun hän teki niin anteeksianto oli pyyhkäisty pois. En tehnyt sitä suunnitellusti. Se on pettämistä että odottaa toiselta jotain mitä luulee toisen tekevän.
Tarkoitit kai rakkauteen ja riittävään tulotasoon. Köyhässä elämän tilanteessa olevia voi köyriä tai ainakin kannattaa yrittää, mutta kukapa haluaisi jakaa taloutensa sellaisen kanssa ellei satu olemaan huippuvarakas. Lopuksi voi vaikka ehdottaa ryhmäseksiä, eihän panopuulla ole tunteita, jos sinulla ei ole tunteita häntä kohtaan, vaan vain tyydytettäviä tarpeita. Näinkö päättelet? Enpä sinua voisi ikävöidä.
Mielestäni kumpikin on pahoja mutta koska naisena vastaan ajatellen että mieheni pettäisi minua.. ajattelen että henkinen pettäminen on pahempi. Ja tarkoitan tällä sitä että miehet nyt saattaa harrastaa seksiä vain omaa tyydytystä saadakseen eikä siihen liity sen suurempia tunteita. Se pelkkä tunteeton seksi ei tunnu ajatuksena niin pahalta kuin se että mies sanoisi että rakasteli toisen naisen kanssa ja rakastaa tätä mutta on minun kanssa koska on papin edessä niin valan vannonut ja koska on lapsia jotka tarvitsee isäänsä.
Tai vaikka vain niin että mies sanoisi että rakastaa toista mutta jää koska on asuntolaina ja lapset..kyllä se että toisella on tunteet ja ajatukset toisessa naisessa on minulle pahempi.
tämä nyt ajatusta vain.. minua ei koskaa ole petetty joten en tietenkään tiedä vaan oletan että näin minun kohdallani olisi
Aika leväperäisesti ajateltu.tuossa haaveessa on varmasti hyvä elää ja olla mutta väitän ET jos jompikumpi puolisosta pettää etsii ulkopuolisesta suhteesta sitä mitä ei saa pari suhteesta sillä hetkellä.Jos tuon asian ymmärtää ja molemmilla halua korjata tilanne voi vielä sen tehdä.Mutta jos on tullut tunne et on pakko nostaa kädet pystyyn niin toivo suhteen korjaantumisesta on menetetty
Pettäminen on usein sellaisessa tilanteessa kun ei ole voimia tai uskallusta korjata tilannetta. Monesti on vihanen ihmiselle jota on loukannut, ja on helppo paeta jokun luoja kuvitella että se riittää. Se ei yleensä auta kuin hetken. Ja on vielä vaikeampi kohdata se ihminen jonka kanssa asiat jäi kesken. Ja loukkaukse ovat yleensä niitä suojamekanismeja. Aito ihminen joka haluaa osaa kyllä korjata suhteen. Kaikki on itsestä kiini. Aito rakkaus on helposti haavoitettavissa, mutta usein se riski kannattaa
usein ole niin, että se petetty on tässä se loukattu, eikä se toinen? Vai miten tuon noin päin käänsit, että petetty odottaisi pettäjän palaavan? Eikös tuossa ole kyse uudesta suhteesta eikä mistään pettämisestä, vai miten päin tuo nyt meni?
Pettämiseen on usein syynsä. eikä "uhriutumisen" asema auta parisuhteen korjaantumisessa. Pettämiseen ajaa toimimaton suhde. toimimattomassa suhteessa on kaksi osapuolta pettäminen on aina väärin. se on vääränlainen mtapa ratkaista parisuhteen ongelmia.
Tiedän silti erään naisen joka lähti pettämisen tielle koska hänen miehensä hakkas hänet mustelmille ja murtumille lähes viikoittain.. ja pettämisen jälkeen mies otti uhrin aseman. hakkaaminen jatkui yhä raaempana. lopulta tämä nainen hän jätti miehensä,
Eihän sillä kuka palaa ja kenen luo? Minulla henk kot on ollut vaikeaa antaa itselleni anteeksi. Ja on ollut vaikeaa ottaa toisen anteeksianto vastaan kun petin miestäni. Pääsimme yli siitä ja kummallakin on ollut vaikeaa päästä yli siittä. Asumme erillään ja luomme suhdetta vaikka aloimme korjata suhdettamme helmikuussa. Pettäminen on pahinta pettäjälle.
Olen sitä mieltä että asioilla on tapana mutkistua kun niitä ei käsitellä. Ja jokainen tekee tavallaan. Ei ole yhtä syyllistä jos parisuhde ei toimi vaikka kumpikin rakastaa. Toinen tai yleensä kumpikin on siinä vaiheessa niin lukossa että ne pitäisi laittaa kahdestaan koppiin. Kori kaljaa mukaan ja siinähän setvivät. Mutta sekin on vain yksi tapa, joillekkin onnistunut. Jos kummallakin tai toisella on mennyt usko kokonaan niin se on vaikeaa. On lähes mahdoton toisen lähestyä sinne muurin taakse. Itse purkasin muuria ja tein sen kaikin keinoin, mutta toinen vain nauroi. No minulla on muuri purettu ja voin silti elää, tai ehkäpä juuri siksi. En ole enää katkera . En mustasukkainen jos rakkaani kokee itsensä onnellisemmaksi jossain muualla.Toivonkin hänelle onnea. Itelleni on tärkeää että muuri on purettu, niin voin elää ja nauttia kun minuun on ihmisillä kontakti mahdollisuus. Satutin itseäni henkisesti kun paljastin itseni muurin takaa,mutta se kannatti. Kiitos sinulle kuitenkin. sinä tuntematon muurin takana
Kaikki se on pettämistä mistä et voi kertoa omalle puolisollesi.
Joo joo ja joo mulla ei ole vielä ollut puolisoa kun oon kaappi r.nkku
Puolisot joilla on suhde kunnossa ei petä mitenkään, Ja jos hairahtuu niin pystyy keskustelemaan. Pettämistä on epärehellinen vehtaaminen suhteen ulkopuolella. Olen sen linjan tyyppi että kaikki tai ei mitään, siis se mitä annan. Ja ei voi väkisin antaa. Kun torjutaan usein niin sitä on sitten siinä että asiat pitäisi selvittää. Siinä ei pettämimem auta kuin vain kauemmaksi toisesta.
pettämistä on se että lupaa mutta ei yritäkkään toteuttaa.
en ole koskaan pettänyt
molemmat, joskus luulin henkinen
Kaikki pettää. jotkut pystyy silti elämään. Pettämisellä ja pettämisellä on ero
Onkohan se pettämistä, kun ei ole ex:n kanssa liitossa ja ei ole luvannut uudelle vielä mitään. Ja kumpaa mä pettäisin jos menisin kolmannen kanssa sänkyyn.
Yksi jota rakastan,yksi on kiva ja yksi olisi se sexy
eniten. Menettäisit sen uuden. Jos exä on se rakkaus niin luultavasti hänetkin, jos jotain saumaa vielä sinnepäin olis ollut. en tiedä... jos uusi olisi sun kans tosissaan, niin kyllä te jo jotain olisitte sopineet. Itse sovin viimeisimmän oikean exäni kanssa jo toisella tapaamisella, ettei olla muiden kanssa, hänen aloitteestaan. Hänkin oli juuri eronnut jonkinlaisesta seksi./tapailusuhteesta silloin. Eli riippuu tilanteesta, vaikea sanoa.
kaikki
En vaan ole koskaan voinut ymmärtää,että jos aidosti ja syvästi rakastaa,miten voi pettää..ei pettävä ihminen ole onnellinen.Miksei erota ja etsitä sitä parempaa/sopivampaa ihmistä itselleen,ellei pystytä sitoutumaan senhetkiseen suhteeseen?Tai eletä yksin,silloin ei kukaan rajoita..
Mä en koskaan s.ksuaalisesti pettänyt ex:i ja olen siitä onnellinen. Hänen pettämistään olen paljon aikanaan miettinyt ja eniten minua loukkasi se että hän ei halunnut minun kokevan mitään hyvää. Ja hän ei enää kyennyt koskemaan. Se loukkasi eniten. Sekin että hän ei puhunut minulle vaan muuti netti mailmaan. Ymmärrän että oli meille kummallekkin mahdotonta elää siinä. Mutta hänen pettämisensä ei muutanut minun tunteitani, vaikka hän ehkä sitä toivoi
Pelastaako enää mikään minua kivitykseltä? Olen pettäjä pahimmasta päästä. Rakkaudenkaipuuni on aivan järjetön. Mieheni ei kykene olemaan samalla kertaa "kaksi miestä." Hän haluaa minut rinnalleen silti , vaikka olen "sydämien murhaaja". Itse olen sitä mieltä, että pettämistä ei tulisi antaa kertaakan anteeksi. Henkinen pettäminen on pahinta, kun olet puolisosi kanssa, sydän kaipaa samalla hetkellä toista. Olen koko ajan pettäjän tiellä, kauniilla ja himoa uhkuvalla naapurin tytöllä tarjokkaita vain on..
Onneksi sinunkinlaisia tyttösiä maailmaan mahtuu, joilta lohkeaa lovee parilla siiderillä...Sitä uskollista odotellessa.
Niinpä niin! Tuttu tarina, näin miehen näkökulmasta. Olen sanonutkin naisille jotka suorastaan syövät minua silmillään ja sen jälkeen kääntävät päänsä punastuen pois.Mitähän niilläkin liikku mielessä? En ole mikään seksiobjekti tai seksileikkikalu.Mullakin on tunteet. On aina ollu.Että tällästä.Mitäs sitä meikäläinen muuta..snif! (pyyhkii nuhatippaa nokasta työrukkasellaan)
Pettäminen on ikävä asia.
Olen tienhaarassa.Myönnän.
Eli henkistä pettämistä. :( Sekaisin vaan tästä kaikesta...
Mies ei huomioi MITENKÄÄN. En kestä enään tätä. Siksi mun mieli halajaa muualle!
Lähden tästä varmaan tämän vuoden puolella. Ei ole kivaa tällainen meininki.
Olen ilmaa hälle. Ja tiuskii vaan:( Ehkä tämä vielä selviää. Mun pitäisi saada se ihana elämä.. Olenhan Nainen parhaassa iässä :)
Ei kukaan voi tunteillensa mitään. pitkässä liitos tulee muitakin tunteita. Kaikki aikuiset tietää sen.
Niin se valitettavasti taitaa mennä. Rakkaus eksyy. Kaipaan niin sitä tunnetta että Sä olet toiselle se maailman paras! En enään edes muista sitä tunnetta:'(
pettäminen on perseestä. oli se sitten minkälaista tahansa.
pitkässä liitossa varmasti tunteita häilyy joskus suuntaan mihin ei pitäisi, mutta se onkin sitten jokaisen oma valinta, tunteiden hallinta ja elämän periaate kysymys antaako niille tunteille vallan ja hyppää tuntemattomaan, rikkooko kaiken vanhan vai osaako ohjata tunteet ja panostaa ne siihen mitä jo olemassa on............
oikeastaan pettäminen on jonkin sortin laiskan ja häilyvän ihmisen ratkaisu, ei jakseta panostaa ja nähdä vaivaa sen oman suhteen eteen, että se toimisi. Petetty voi parisuhteessa olla tuuliajolla, huonostikohdeltu ja huomiotta.
Olin huonosti kohdeltu ja huomiotta--vaan eipähän tarvitse enään olla.
:)
Ei niin. :)
Ennen suhtauduin sellaiseen melko tuomitsevasti. Nykyään koen sen melko hassuna ajankuluna. Ei väliä miten, kunhan sitä tekee vaan.
Kaikenlainen kaksinaismoralismi viiltävällä omantunnon puutteella on myös yksi projekteistani joita kehittelen eteenpäin.
Kyllä mun mielestä kaikki sellainen toiminta jonka tiedät kumppaniasi loukkaavan, on se sitten ajatuksen tasolla tai toiminnan tasolla, on väärin. Nyt kuitenkin on niin, että ajatuksille on vaikea tehdä mitään kun ihastuu johonkin. Se vain tapahtuu usein huomaamattakin. Sen sijaan voit päättää toimitko ajatustesi mukaan. Ajatuksista voit päästä yli, mutta toiminnassa toinen osapuoli on jo mukana. Ellei ajatuksissa pääse yli niin voi miettiä tosissaan nykyisen parisuhteen
tilaa. Eli ajattelen, että ihastumisia voi tulla ja se on normaalia. Asian voi käsitellä jotenkin. Toiminta on jo askeleen ottaminen konkreettisesti ja siten ehkä mielessäni pahempi asia...ehkä ..voi olla näin..mutkikas juttu ja vaikea sanoa.
ei aina ole kyse tunteista jotakuta toista kohtaan. Voi olla myös pariskunnan välinen tilanne, johon kolmas osapuoli joutuu tietämättään, esim., jos itse on tullut petetyksi käy kostoksi myös pettämässä, vaikkei mitään kiinnostusta tai tunteita sitä kolmatta kohtaan olis. Siinähän se kolmas osapuolikin tavallaan joutuu petetyksi, jos hänellä on tunteita pettäjää kohtaan ja pettäjällä ei. Vaikka tietenkin, jos se kolmas osapuoli tietää toisen olevan varattu, niin silloinhan se on vaan oma moka, jos menee sotkeutumaan toisten suhteeseen.
Pidän vääränä kaikenlaista sellaista vehtaamista selän takana tai avoimesti, jonka tietää kumppaniaan loukkaavan, oli tunteita mukana tai ei.
Näin siis lähtökohtaisesti. Kaksinaismoraali on huono asia, mutta mahdollisesti parempi vaihtoehto kuin moraalittomuus. Silloin on kuitenkin tietoinen halustaan ja pyrkimyksestään tehdä oikein, vaikkei siihen pystyisikään.
Jos on jotain sovittu, niin tietenkin siinä täytyy pysyä, jos haluaa olla suhteessa. Tällasiin kysymyksiin on vaikea vastata, kun siinä on niin monta osatekijää, mitkä vaikuttaa. Itse en ainakaan osaa sanoa näin kysyttynä kumpi on pahempaa. Joskus olen pettänyt fyysisesti ilman tunteita, mutta jos voimakkaita tunteita on ollut jotain toista kohtaan niin olen eronnut. Olen ylipäätään vähän ronkeli alkamaan suhteeseen, joten ehkä siksikään ei niin ole kokemusta, siitä, että suhteen aikana kovasti ihastuilis muihin. Koska en alkaisi suhteeseen ilman voimakkaita tunteita. Sitten, jos suhteeseen tulee jotain ongelmia, niin se onkin taas sitten toinen juttu, ja joka suhteessa omansa, että pääseekö niistä ongelmista yli niin että haluaa ja voi jatkaa vai onko parempi erota. Jotkut tuntuu alkavan suhteeseen aika kevyin perustein, ainakin mitä olen kuullut puhuttavan, ja silloin se ruoho saattaa aika helpostikin alkaa vihertämään muualla ja kumppania tulee helpommin vaihdettua.
vielä: Sitäkin on aina hyvä miettiä, että sallisiko toiselle saman kuin mitä itse tekee, jos pystyy toisen asemaan asettumaan. Aina ihmiset ei pysty, vaan ajattelee oman toimintansa olevan ok ja viatonta, kunnes sitten kantapäään kautta joskus joutuvat sen toisen osapuolen aseman kokemaan. Se on katkeraa kalkkia, jos pettää, eikä näe siinä mitään pahaa, mutta jokainen joutuu ne asiat omalla kohdallaan joskus läpikäymään.