Olen siis 19 v poika ja ongelmani on, että viime aikoina päässäni on lyönyt omituisella tavalla tyhjää. On kuin en olisi ihan läsnä ajassa ja paikassa. Ihmisille puhuminen ja sosiaalinen kanssakäyminen muutenkin on äärimmäisen vaikeaa; en pysty edes tervehtimään ketään.
Olo on jotenkin tosi "robottimainen", kun naama on ihan ilmeetön ja silmät seisovat päässä. Katseen siirtäminen ja pään liikuttaminen on järjettömän vaikeaa. En tiedä liittyykö tämä asiaan millään lailla, mutta huomasin näköni huonontuneen suhteellisen lyhyessä ajassa melko paljon.
Välillä pää jotenkin selkiää ja olo on suht normaali, puhuminenkin onnistuu entiseen malliin. En tiedä mitä minulle on tapahtumassa ja välillä tuntuu kuin olisin tulossa hulluksi. Tätä oloa on siis jatkunut vasta alle viikon, mutta se tuntuu ikuisuudelta. Olen itse uumoillut, että opiskelujen alkamisesta aiheutunut (melko valtava) stressi olisi jotenkin tässä taustalla, etenkin kun olo on tullut aivan yht'äkkiä ja vielä ihan vähän aikaa sitten olo oli sosiaalisempi kuin koskaan.
Olo on jotenkin tosi "robottimainen", kun naama on ihan ilmeetön ja silmät seisovat päässä. Katseen siirtäminen ja pään liikuttaminen on järjettömän vaikeaa. En tiedä liittyykö tämä asiaan millään lailla, mutta huomasin näköni huonontuneen suhteellisen lyhyessä ajassa melko paljon.
Välillä pää jotenkin selkiää ja olo on suht normaali, puhuminenkin onnistuu entiseen malliin. En tiedä mitä minulle on tapahtumassa ja välillä tuntuu kuin olisin tulossa hulluksi. Tätä oloa on siis jatkunut vasta alle viikon, mutta se tuntuu ikuisuudelta. Olen itse uumoillut, että opiskelujen alkamisesta aiheutunut (melko valtava) stressi olisi jotenkin tässä taustalla, etenkin kun olo on tullut aivan yht'äkkiä ja vielä ihan vähän aikaa sitten olo oli sosiaalisempi kuin koskaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mene neurologille. Psykiatrit eivät auta, vaan määräävät huumeitaan (ns. lääkkeitä).
Tuolla googlettaen löytyy stressiohjeita, testejäkin