Uskallatteko kirjoittaa tänne villeimmän unelmanne kirjailijana?

Juniorikirjailija

Voin aloittaa parin viinilasin jälkeen, kun muutakaan tekstiä en enää uskalla kirjoittaa ja toisaalta taas, normaalisti en uskaltaisi sellaisia raapustaa ja kaikkein vähiten sanoa ääneen. Eli:

Lastenkirjailija
Junior Finlandia
Kehuja, kehuja
Suomen J.K. Rowling noin rahan puolesta
Vakavasti otettava aikuisten kaunokirjailija
Finlandia
Rahaahan jo riittääkin elämän tarpeisiin ja muuhunkin, että kehuja vain lisää
Mainetta en halua, ainakaan omalla nimelläni

62

786

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sdsfsdfa

      Että voisin elättää itseni kirjoittamalla tarinoita. Ei sen kummempaa toivetta. Sen verranhan niiden kirjojen pitäisi myydä tai sen verran saada apurahoja, että voisi tosiaan elää pelkästään sillä, mutta se riittäisi minulle. En haaveile julkisuudesta tai maineesta. Päinvastoin ajatus julkisuudessa olemisesta olisi äärimmäisen ahdistava.

      • povari1

        Haluaisin "kirjoitella" työn ohessa. Minulla on aihe, josta voisin tehdä useamman kirjan. Olen lopettanut haaveilun Finlandia-palkinnosta yms.: toivoisin, että kirjoistani huomaisi, että olen taitava kirjoittaja, mutta huipuksi en pyrkisi. Voisin antaa haastatteluja :).


    • Tuulitukka

      Villein unelmani olisi saada julkaistua 3 kirjaa ja saada niistä positiivisia arvosteluja. En unelmoi itseni elättämisestä kirjoittamalla (miten yksinäistä, tarvitsen työyhteisön) enkä palkinnoista. Palkinnoksi riittäisi vaikkapa muutaman lukijan kommentti "Se oli aivan ihana kirja!".

    • tsirp68

      Hienoa olisi, jos tulisin niin hyväksi kirjoittajaksi, että ihmiset siteeraisivat runojani milloin missäkin tilaisuudessa, olisi varmasti metka tunne..en halua kuuluisaksi, mutta tekemisilleen olisi kiva saada tunnustusta..eikä sitäkään, jos ei oikeasti ansaitse..

      • Mrlw

        Mullakin positiiviset arvostelijat ja teosta toisilleen suosittelevat lukijat mielessä. Siis tietäisi, että on todella oppinut jonkin jutun ja saanut antaa sitä kautta toisille mukavaa ajankäyttöä. Nuo palkinnot - ainahan niistä voi tietysti unelmoida ja jokuhan ne tietty käy pokkaamassa...


    • pohdintaaaani

      Haaveena olisi kirjoittaa menestyvää sarjaa, jota lukijat ja kustantamo odottavat sekä muuttaa ulkomaille. Viimeisen haaveen tosin voin toteuttaa ilman kirjaakin...

    • uhtyhutys

      Minä haluan Hesarin palkinnon, Finlandia-palkinnon ja Kirjailijaliiton jäseneksi. Haluan elää loppuelämäni kirjatuloilla ja ansaita niin paljon, että voin ostaa joltain kivalta paikkakunnalta tönön, matkustella hiuykan ja muutenkin sen verran ettei tarvi stressata raha-asioilla. Haluan tuottaa 1-3 vuoden välein laatukirjan, kaikki ei tietenkään voi olla yhtä hyviä. Haluan kirjoittaa monista eri aiheista. Haluan kirjoittaa vielä ysikymppisenä, jos silloin vielä elän. Ja vaikka kaikki tuo toteutuisi, haluaisin pitää jalat maan pinnalla ja olla ilman kusta päässä. Toivoisin myös, ettei menestys ja haastattelut ym. kiertueet viesi niin paljon aikaan, etten enää ehtisi kunnolla kirjoittaa ja toisinaan olla jouten. TV- ja radio-ohjelmiin en halua, menisin paniikkin ja jännittäisin, hätäisesti ehkä tohtisin käydä noutamassa Finlandia- ja muut palkintoni ja tehdä pakolliset esiintymiset. Lehtijuttuja voisin antaa silloin tällöin, mutta oman elämäni pitäisin omanani ja puhuisin vain kirjoista ja kirjoittamisesta, mutta en välttämättä siitä aihepiiristä, jota kullloinenkin kirjani koskee - haluan olla ensisijassa tarinankertoja, en lihavuuden/vanhenemisen/muun mahdollisen aiheen asiantuntija.

      Nämä nyt aluksi tulivat mieleen :D

      • 3456

        Rikastuminen olisi ihanaa, mutta taitaapa olla niin, että pikkurahat ne vaan pyörivät kirja-alalla.
        Tuosta esiintymisjännittämisestä taisi mr. Siltala taannoin puhua, että lehtihaastattelut ovat kiitollisempia tilanteita kuin suorat tv-lähetykset. Jos joudutte sellaisiin, niin muistakaa katsoa haastattelijaan päin, älkää kameraan ;-)


    • Juniorikirjailija

      Suomalaisia kirjailijanalkuja selvästi... Niin vaatimattomia! :) Varmasti monet vain haaveilevat moisesta nöyryydestä ja vaatimattomuudesta jossakin muualla. Itsekin oikein kauhistui mitä sitä olikaan mennyt kirjoittamaan. Eihän tuollaisia oikeasti missään saa sanoa!

      • pohdintaaaani

        Niinkö sinusta? Elatuksen ansaitseminen kirjoittamisella on tosi villiä unelmointia ;) Kehuja saa paljon helpommin.


      • 3456
        pohdintaaaani kirjoitti:

        Niinkö sinusta? Elatuksen ansaitseminen kirjoittamisella on tosi villiä unelmointia ;) Kehuja saa paljon helpommin.

        Pessimisti ei pety, sanotaan. Mutta kyllä täällä taitaa olla iso joukko realisteja - oikeesti.


    • Aubert BR

      Minua kiinnostaa kirjoittaa sivutyönä romaaneita pienelle taidekirjallisuudesta kiinnostuneella joukkiolle. Olen itse lukenut alunperin yläasteella runsaasti viihdekirjallisuutta, mutta lukiossa ja yliopistossa innostuin klassisesta kirjallisuudesta ja nykytaidekirjallisuudesta. Apurahat voisivat taata vapautta kirjoittaa päätyön virkavapaudessa esim. ulkomailla kirjailijaresidensseissä.

      Nämä ovat minun unelmiani. Eivät villejä, vain unelmia sille, joka kirjoittaa hitaan kärsivällisesti esikoisromaaniaan.

    • jujujujujujujujjuu

      Kun alustuksessa pyydettiin kertomaan "villein" unelma, vaikuttaisivat vastaajat olevan aika heikolla mielikuvituksella varustettuja. No joo, todellisuudessa eivät varmaan ole, eivät vaan edes pyydettäessä hairahtuneet kertomaan, mistä "villeimmissä" unelmissaan haaveilevat. Jotenkin ärsyttää asia.

      Eikö muka todellakaan kuin kaksi haaveile edes peruskaurasta eli Finlandia-palkinnosta? Ei yhtään Nobeliako mahdu tälle palstalle?

    • Juniorikirjailija

      Totta, aika tylsää jos haaveidenkin pitää olla realistisia ja mahdollisesti toteutettavissa. Kyllä minäkin haaveilen, että kirjoittamisella eläisi, mutta miksi ei samalla siten, että voisi elää hyvin ja vailla minkäänlaisia rahahuolia. Mielikin olisi hyvä, kun myös sekä kriitikot kuin lukijatkin tykkäisi. Näin sanomalla olen rehellinen, toki jos joku asiasta kysyisi, en koskaan sanoisi haaveilevani mistään suurista rahoista tai palkinnoista, kunhan saisi kirjansa vain julkaistuksi, blaa blaa. Vaatimattomuus kaunistaa, mutta tavoitteet saavat toki olla korkealla. Eikä sen mielestäni tarvitse olla unelmoinnista pois, jos tavoitteiden saavuttaminen olisi suurin piirtein todennäköisyydeltään peräkkäisten lottovoittojen luokkaa. En luultavasti pety yhtään enempää, jos kirjani jää julkaisematta. :)

      • povari1

        Jassoo, täällä arvostellaan toisten unelmia...valotan vähän omaani. Nuorena ykköshaaveeni oli kirjailijan ura: unelmoin Finlandiasta yms. Sen jälkeen elämä vain vei minua toisille urille: mielenkiintoisen työn ja harrastusten pariin. Lapsiakin sain. Tällä hetkellä elämäni on hyvin rikasta henkisesti, enkä olisi valmis enää uhraamaan siitä kirjoittamiselle kuin kapean siivun. Minusta kirjoittaminen on vain yksinkertaisesti kivaa - ei intohimo.


      • no ei noinnnnnnnn
        povari1 kirjoitti:

        Jassoo, täällä arvostellaan toisten unelmia...valotan vähän omaani. Nuorena ykköshaaveeni oli kirjailijan ura: unelmoin Finlandiasta yms. Sen jälkeen elämä vain vei minua toisille urille: mielenkiintoisen työn ja harrastusten pariin. Lapsiakin sain. Tällä hetkellä elämäni on hyvin rikasta henkisesti, enkä olisi valmis enää uhraamaan siitä kirjoittamiselle kuin kapean siivun. Minusta kirjoittaminen on vain yksinkertaisesti kivaa - ei intohimo.

        Kerrotut unelmat ovat ok, ei niitä kukaan arvostele, kyse oli vain siitä, että pyydettiin kertomaan villeimpiä unelmia, ei välttämättä niitä, joihin realistisesti tähtää. Jos sinulla ei varsinaisia villejä unelmia ole, ok.


      • povari1
        no ei noinnnnnnnn kirjoitti:

        Kerrotut unelmat ovat ok, ei niitä kukaan arvostele, kyse oli vain siitä, että pyydettiin kertomaan villeimpiä unelmia, ei välttämättä niitä, joihin realistisesti tähtää. Jos sinulla ei varsinaisia villejä unelmia ole, ok.

        Minun unelmani saattaa olla hyvinkin villi juuri minulle, nelikymppiselle perheenäidille :). Keskustelu sai taas sen verran naivin virityksen, että taidan vetäytyä takavasemmalle.


      • apuvavavava
        povari1 kirjoitti:

        Minun unelmani saattaa olla hyvinkin villi juuri minulle, nelikymppiselle perheenäidille :). Keskustelu sai taas sen verran naivin virityksen, että taidan vetäytyä takavasemmalle.

        Apua, en edelleenkään oikeasti tarkoittanut loukata, siis ihan oikeasti en :D Tarkoitin ihan todella, että on oikeasti ok, ellei sinulla ole villinvillejä unelmia.


    • 9+9

      Vähän tulee toistoa, mutta minun villeimmät unelmat käsittävät hesarin palkinnon, Finlandia ja Pohjoismaiden neuvoston palkinnon :)

      Realistisempi haave on saada suunnittelemani trilogia valmiiksi. Kolmeen kirjaan on siis aihe ja synopsis valmis, ensimmäiseen taustatyö tehty ja kirjoitettu. Haluaisin asua kantakaupungissa ahtaasti mutta kodikkaasti ja omistaa elämäni kirjoittamiselle. Kantakaupungissa siksi, että sieltä on lyhyt matka mm. kansalliskirjastoon ja sks:n arkistoon, joista etsiä aineistoa romaanien taustatyöhön. Rahaa sen verran, ettei mielenrauha järkkyisi jatkuvista taloudellisista vaikeuksista. Matkustella hiukan ja elää oman aikataulun mukaan (kirjoittaa yöllä jos siltä tuntuu). Antaisin niukasti haastatteluja koskien työtäni, mutta muuten pitäisi juhaseppälämäisen linjan enkä näyttäytyisi turhanpäiväisissä yhteyksissä. Kaikista tärkeintä olisi kehittyä kirjoittamisessa, muu on toisarvoista.

    • Juniorikirjailija

      Niin, eihän ole tarkoitus arvostella ikävästi tai väheksyä toisten unelmia, vaan jokainen kertokoon vain omistaan ja totuudenmukaisesti. Mutta jos on lopettanut unelmoinnin realismin takia niin se on jotenkin surullista, mielestäni. Päiväunet ovat ihania, ei niihin pety, jos vain muistaa niiden olevan unelmia tai tavoitteita. Minä ainakin unelmoin vieläkin joskus asioista joita on enää tämän ikäisenä mahdotonta saavuttaa, mutta miten mukavaa onkaan elää hetken sitä unelmaa!

      Minun kirjailijaunelmassani olen hyvä kirjailija ja varakas enkä pelkästään hyvä kirjailija, mutta kukin tavallaan, tietysti. Ihan hölmöä olisikin jos kaikilla olisi sama vastaus kysymykseen, eikö?

      Toisaalta taas, joillekin unelma sanana voi tarkoittaa samaa kuin tavoite ja joillekin, kuten minulle, unelman ei tarvitse toteutua, vaan sillä on arvoa jopa ihan itsessään, ns. turhana hömppänä. Ehkäpä keskustelu onkin johtanut väärinkäsitykseen?

    • povari1

      Unelmat muuttuvat - sitä yritin sanoa. Kaksikymppisenä unelmoin eri asioista kuin nyt. Johtuu pitkälti siitä, että sain elämältä enemmän kuin luulinkaan.

      • Mashiach

        Minä olen samaa mieltä. Unelmat muuttuvat vuosien varrella, eikä niiden "tasoa" kannata täällä arvostella. Jokaisella olkoon oikeus omiinsa. Sitä kun alkaa matkamittariin kertyä kilometrejä, samalla karkeimmat särmät hioutuvat pyöreämmiksi. Omalla kohdallani pidän sitä vain hyvänä asiana.

        "Jos ei nuorena ole radikaali, ei ole sydäntä - ja jos ei vanhana ole konservatiivi, ei ole järkeä", sanoi minulle kerran iäkkäämpi ystäväni. Unelmien muuttumisessa realismiksi, ei ole mielestäni mitään surullista.

        Se, mitä omalla kohdallani pidin joskus kauhukuvana, on muuttunut arjeksi ja melko mukavaksi sellaiseksi. Kirjallisista unelmistani en täällä viitsi huudella. Ne olkoot minun omiani.


    • Lustig Murano

      Mitäs sanotte, kannattaako aloittaa oman kirjan kirjoittamista aikuislukion äidinkielenopettajan kehotuksesta? Olen, hänen sanojensa mukaan, loistava kirjoittamaan lyhyitä kertomuksia. Lyhyellä tarkoitan siis näitä lukion esseitä ja pieniä kaunokirjallisia pläjäyksiä.

      En edes tiennyt ennen lukion alkua osaavani kirjoittaa. :)

      Kirjoitan kuulemma ammattimaisesti ja opettaja kysyi, että kirjoitanko johonkin julkaisuun jotain. Kehuja on siis jo sadellut, mutta epävarmuus omasta taidosta kalvaa vielä pääkoppaa.

      • jujujujujuju

        Jos haluat kokeilla, kokeile. Ehkä sinun kannattaa aloittaa novelleista, koska romsku on jättimäinen urakka. Käy kesäkurssi Oriveden opistossa. Lue kirjoittamisesta kirjoitettuja kirjoja. Ja ei kun tsemppiä :)


    • Villein unelmani mitä tulee uraan kirjailijana?

      Saada käsis läpi, tehdä hyvän sopparin, tulla ensimmäiseksi aikuisillekin sopivan fantasian kirjoittajaksi (suomessa) ja myös isommassakin mittakaavassa.

      Sitten ois kiva myös, että ei tarvitsisi koskaan tehdä muuta työtä.

      Ja että lukijat kokisivat tekstini juuri samalla tavalla kuin minä.

      Hmm... myönnetään, olisi kiva jos minua verrattaisiin ulkomaisiin huippuihin, mutta kyllä Remes ja Oksanenkin käy.

      Mutta tavoitteena olisi tietenkin vain pärjätä kirjoittamalla. Muttei liikoja rahoja, sillä olen tullut nöyräksi rahan suhteen: en tarvitse miljardia.

      Todellisuudessa seuraava askeleni on saada se hyväksyntä kässärille.... ;)

    • hattarapilvilinnoja

      Että jokin kirjani julkastaisiin ja se käännettäisiin muille kielille, kuten englanniksi, ruotsiksi, norjaksi, saksaksi, ranskaksi...

    • tuumasta toimeen

      Saada se ensimmäinen kustannussopimus ja julkaista lähinnä lasten ja nuorten fantasiakirjallisuutta, joka puhuttelee myös aikuisia. Aina parempi jos kirjoittamisella tienaisi sen verran että sen varassa voisi elää enemmän kuin mukavasti. Kehut ja palkinnotkin olisi mahtavia tunnustuksia rakkaasta työstä.

    • Villiunelma

      Mun villein unelma ois sanoa Sofi Oksaselle kirjallisuusohjelmassa että turpa tukkoon. Sitten mä oisin Ilsikan kannessa ja kun multa kysyttäis jotain Sofin töistä, mä kysyisin että ai se kirja, jossa myydään käytettyjä pikkuhousuja, vai se toinen jossa serkut nai.

    • Unelmia

      Minun villi unelma olisi se, että nuortenkirjani bongaisi joku amerikkalainen leffaguru, joka haluaisi tehdä siitä Hollywood -filmin :)

    • Pariunelmaa

      Että joku tekis mun kirjoista leffoja, tulis semmone fanimania :) Se ois kivaa.

    • Se Kirja

      Minä haluan kirjoittaa niin värisyttävän tarinan, että siitä jää makean kirpeä jälkimaku. Rakastan Happy Endiä. Siitä saa myöhemmin tehdä elokuvan, minkä tekemistä olen itse valvomassa.
      Kirjani tausta on totta, mutta henkilöt ovat omalla kädellä vapaasti hahmotettuja. Koska tästä kansainvälisestä romaanista tulee kiinnostavaa luettavaa, moni pelkää omasta puolestaan, että hänestä olisi maininta jossakin kappaleessa. Siitäkin syystä niin monet ostavat kirjani.
      Aihe on oikeasti jo olemassa, mutta elämässäni on vielä monta vuotta muuta ohjelmaa (ja kykyjäni pitää vielä hioa paljon), eli kirjan aika tulee myöhemmin. Mutta se tulee, tämä on villein suunnitelmani eli unelmani.
      Kirja saa paljon arvosteluja ja siitä keskustellaan ihmisten olohuoneissa.

    • cinerbyxrox

      Villein unelma...kun voitin ensimmäisen vähän merkittävämmän novellikilpailun unelma nousi kyllä siivilleen. Menestys muutamassa pienemmässä kisassa rohkaisi jatkamaan, mutta nyt...unelmia ei enää ole. Se on näiden romaanikisojen varjopuoli, pettymykset ´opettavat´ jotain, mitä ei ehkä pitäisi oppia. No, ehkä alan edes pohtia asiaa taas. Kirjoitan kyllä satunnaisesti ja yleensä kirjoittamiseni vaatii inspiraation. Silloin kun sellainen on tullut, huomaan ajattelevani jälkeenpäin : kirjoitinko MINÄ tämän?

    • rima korkealla

      Unelmat on unelmia, ilmaisia ja niihin on ihana paeta... Omat unelmani vaihtelevat paljon ja ovat samoja kuin muilla vastanneilla, tosin enemmän kansainvälisellä painotuksella (en välitä kauhesasti kotimaisista palkinnoista jne).

      Mutta entäs TAVOITTEET?

      Kehtaako kukaan tällä palstalla myöntää, että tavoittelee menestyskirjailijan asemaa?

      Itse voin näin anonyymisti paljastaa, että elämäni suurin tavoite on luoda ura kansainvälisesti menestyneenä bestseller-kirjailijana! Tosimaailmassa kukaan ei tiedä että edes harrastan kirjoittamista. Olen pitänyt asian omana salaisuutenani, projektina, jota kaikessa hiljaisuudessa työstän ja jolla uskon rikastuvani joku päivä.

      Olen täysin tietoinen kylmistä faktoista koskien kirjpilijan ammattia Suomessa. Yksi tuhannesta kässäristä julkaistaan, yksi tuhannesta kirjailijasta elättää itsensä kirjoittamalla jne Tiedän, että useimpien mielestä tavoitteeni saavuttaminen on mahdotonta ja olen haihattelija. Itse pidän sitä äärimmäisen vaikeana, mutta en mahdottomana. Yksikään kirjailija Suomessa ei ole saavuttanut sitä, mihin itse pyrin, mutta pohjoismaissa joitain esimerkkejä on.

      Olen aina verrannut itseäni ulkomaisiin kirjailijoihin ja ajatellut omia teoksiani osana tätä jatkumoa - en oikein edes osaa mieltää itseäni "vain" suomalaiseksi kirjailijaksi. Luen kotimaista kirjallisuutta lähinnä siksi että se parantaa omia kielellisiä kykyjä, mutta en ole koskaan innostunut suomalaisesta kirjallisuudesta. Tuntuu luonnolliselta, että jos joskus julkaisen kirjan, julkaisisin sen samalle yleisölle joka lukee niitä kirjoja, jotka ovat inspiroineet itseäni eniten.

      Tällä hetkellä tavoite on kaukana - en ole kirjoittanut ensimmäistäkään käsikirjoitusta loppuun. En ole julkaisukelpoinen ja tiedän sen. Uskon tunnistavani hyvin omat heikkouteni ja niitä on todella paljon. Tulee menemään vuosia ennen kuin edes voin haaveilla julkaisemisesta.

      Uskon, etten ole ainut tällä palstalla jolla on tällaisia tavoitteita, mutta uskaltaako kukaan muu myöntää?

      • unelmasta tavoite

        Onhan täällä paljon ollut menestyskirjailijan urasta haaveilevia. Usein sellaisia, joilla ei ole vielä paljoakaan kokemusta kirjoittamisesta. Eräs sukulaismies aina puhuu kirjoittavansa vielä joskus menestysromaanin - sitten kun hänellä on tarpeeksi aikaa. Eihän siinä sitten muuta kuin sanoista ja unelmista tekoihin.


      • rima korkealla
        unelmasta tavoite kirjoitti:

        Onhan täällä paljon ollut menestyskirjailijan urasta haaveilevia. Usein sellaisia, joilla ei ole vielä paljoakaan kokemusta kirjoittamisesta. Eräs sukulaismies aina puhuu kirjoittavansa vielä joskus menestysromaanin - sitten kun hänellä on tarpeeksi aikaa. Eihän siinä sitten muuta kuin sanoista ja unelmista tekoihin.

        Joo, itse kyllä kirjoitan paljon ja kurinalaisesti mutta en ole romaanin kyhäämiseen ryhtynyt, koska tuntuu että se on näillä taidoilla vielä vähän ajanhukkaa.... Kirjotan novelleja.


    • Now we are real free

      Hieno tavoite sulla, rima korkealla -nimimerkki.

      "Itse voin näin anonyymisti paljastaa, että elämäni suurin tavoite on luoda ura kansainvälisesti menestyneenä bestseller-kirjailijana!"

      Vaatii paljon taitoa, lahjaa ja kykyä ymmärtää nykylukijan ostotarpeita, uuden luomisen hajua, että saa tilaa itselleen kotimaassa myynnin ykköseksi. Että kännöspuoli kiinnostuisi ja kansainvälinen myynti oikeasti vetäisi TOP 5:n vaatii todella kunnioitettavaa poikkeuskykyä, kuten aina bisnesmaailmassa. Taidekin on bisnestä siinä missä aseteollisuus, lääketeollisuus tai musiikki.

      Mutta unelmoiden kaikki aloittavat.

      Ajattelen sellaisia pitkän matkan maailmoja valloittaneita bestsellerkyvykkäitä viihdekirjailijoita kuin: Sidney Sheldon, Harold Robbins, Stephen King, Ken Follet, Nora Roberts, Tom Clancy, John Grishman. Viimeinen omistaa yksityisen jetin. Harva kirjailija siihen elämässään yltää.

      Bestsellerkirjailijan mahdollisuudet ovat kuitenkin hyvät: koulutus ei ole pakollista, koulutusta kirjoittamiseen ei kuitenkaan vaadita ja vapauksia on paljon.

      Antakaa siis unelmien kantaa. Vievät ne sitten itsenne minne vievätkin näillä myrskyisillä kulttuuriaallokoilla.

    • 4+7

      Tunnistavatko suomalaiset kustantajat kansainvälisen bessellerkirjan käsikirjoituksen?
      Muissa Pohjoismaissa niitä ilmestyy joka vuosi, varsinkin dekkareita.
      Väitän, että Suomessa on yhtä lahjakkaita kirjoittajia, mutta he eivät pääse esille.

      • wäitätkö wain

        Millä perusteella väität? Sillä, että oma bestsellerisi ei saanut sopimusta? Elisan Kirjoita itse -teosten perusteella? Vai oletko päässyt lukemaan hylättyjen käsikirjoitusten pinoja?


      • 4+7
        wäitätkö wain kirjoitti:

        Millä perusteella väität? Sillä, että oma bestsellerisi ei saanut sopimusta? Elisan Kirjoita itse -teosten perusteella? Vai oletko päässyt lukemaan hylättyjen käsikirjoitusten pinoja?

        Suomi on hyvin samankaltainen Pohjoismaa kuin muutkin. Loogisesti pääteltynä kirjoittajien pitäisi olla yhtä lahjakkaita kuin muissa Pohjoismaissa.
        Niin ei kuitenkaan ole. Yhtään kansainvälistä bestselleriä ei ole tullut esimerkiksi dekkareissa.
        Muissa Pohjoismaissa etsitään lahjakkuuksia. Täällä ylistetään keskinkertaisuutta.


      • wäitätkö wain
        4+7 kirjoitti:

        Suomi on hyvin samankaltainen Pohjoismaa kuin muutkin. Loogisesti pääteltynä kirjoittajien pitäisi olla yhtä lahjakkaita kuin muissa Pohjoismaissa.
        Niin ei kuitenkaan ole. Yhtään kansainvälistä bestselleriä ei ole tullut esimerkiksi dekkareissa.
        Muissa Pohjoismaissa etsitään lahjakkuuksia. Täällä ylistetään keskinkertaisuutta.

        Bestselleristit eivät synny pelkästä lahjakkuudesta. Edellä kirjoittanut on aivan oikeassa siinä, että kirjabisnes on bisnestä siinä missä muukin bisnes. Pari päivää sitten oli Hesarissa juttu talouselämän vaikuttajasta, jonka mukaan suomalaiset ovat hyviä insinöörejä, mutta huonoja kauppamiehiä. Ja ruotsalaiset sen sijaan ovat hyviä kauppamiehiä. Toisaalta kyse on myös puhtaasti rahasta eli muun muassa siitä, paljonko alalla toimii kustantamoista riippumattomia, vain yhteen kirjailijaan keskittyviä agentteja. Sellaisia Suomessa on ollut vasta muutaman vuoden. Jos vähänkin seuraa kirjabisnestä mediasta, niin panee helposti merkille, että vienti tapahtuu nimenomaan agenttien välityksellä.

        Aina olen ihmetellyt, että missä nämä paljon puhutut kustantamojen hylkäämät suomalaiset bestselleristit luuraavat, kun täällä kuitenkin julkaistaan kirjoja asukasta kohden enemmän kuin missään muualla maailmassa. Mutta siihen ei siis tullut tälläkään kertaa vastausta.


      • 4+7
        wäitätkö wain kirjoitti:

        Bestselleristit eivät synny pelkästä lahjakkuudesta. Edellä kirjoittanut on aivan oikeassa siinä, että kirjabisnes on bisnestä siinä missä muukin bisnes. Pari päivää sitten oli Hesarissa juttu talouselämän vaikuttajasta, jonka mukaan suomalaiset ovat hyviä insinöörejä, mutta huonoja kauppamiehiä. Ja ruotsalaiset sen sijaan ovat hyviä kauppamiehiä. Toisaalta kyse on myös puhtaasti rahasta eli muun muassa siitä, paljonko alalla toimii kustantamoista riippumattomia, vain yhteen kirjailijaan keskittyviä agentteja. Sellaisia Suomessa on ollut vasta muutaman vuoden. Jos vähänkin seuraa kirjabisnestä mediasta, niin panee helposti merkille, että vienti tapahtuu nimenomaan agenttien välityksellä.

        Aina olen ihmetellyt, että missä nämä paljon puhutut kustantamojen hylkäämät suomalaiset bestselleristit luuraavat, kun täällä kuitenkin julkaistaan kirjoja asukasta kohden enemmän kuin missään muualla maailmassa. Mutta siihen ei siis tullut tälläkään kertaa vastausta.

        Tietyillä aloilla suomalainen työ ja osaaminen on huippuluokkaa. Itseasiassa monilla aloilla.
        Nykykirjallisuus ei kuulu siihen joukkoon. Käännöksiä tehdään ja mainostaa osataan, mutta menestystä ei tule. Ulkomailla puhutaan usein "liian suomalaisesta" kirjasta, jota ei kannata kääntää. Se on hienotunteinen ilmaus huonolle kirjalle.
        Ainoa todella menestynyt on Sofi Oksanen.
        Kuka tahansa voi todeta, että ruotsalaiset dekkarit ovat parempia kuin suomalaiset dekkariarvostelumenestykset.
        Pientä toivoa herättävät Marianne Peltomaa, Antti Tuomainen ja muutama muu, jotka jatkavat omaa tietään suomalaisesta lööppijulkisuudesta riippumattomina.

        En tiedä, missä ne kustantamojen hylkäämät bestselleristit ovat. En kuitenkaan suostu uskomaan suomalaisten olevan huonompia kirjoittajia kuin muut pohjoismaalaiset, vaikka se siltä vaikuttaa.


      • wäitätkö wain
        4+7 kirjoitti:

        Tietyillä aloilla suomalainen työ ja osaaminen on huippuluokkaa. Itseasiassa monilla aloilla.
        Nykykirjallisuus ei kuulu siihen joukkoon. Käännöksiä tehdään ja mainostaa osataan, mutta menestystä ei tule. Ulkomailla puhutaan usein "liian suomalaisesta" kirjasta, jota ei kannata kääntää. Se on hienotunteinen ilmaus huonolle kirjalle.
        Ainoa todella menestynyt on Sofi Oksanen.
        Kuka tahansa voi todeta, että ruotsalaiset dekkarit ovat parempia kuin suomalaiset dekkariarvostelumenestykset.
        Pientä toivoa herättävät Marianne Peltomaa, Antti Tuomainen ja muutama muu, jotka jatkavat omaa tietään suomalaisesta lööppijulkisuudesta riippumattomina.

        En tiedä, missä ne kustantamojen hylkäämät bestselleristit ovat. En kuitenkaan suostu uskomaan suomalaisten olevan huonompia kirjoittajia kuin muut pohjoismaalaiset, vaikka se siltä vaikuttaa.

        Missä maassa muka oltaisiin niin törkeän epäkohteliaita, että jonkun toisen maan kansallisuus olisi "hienotunteinen" kiertoilmaus kirjan huonoudelle :D

        Ehkä nuo kustantamojen hylkäämät lukuisat mestariteokset ovat kuin lumimiehet, joita kukaan ei toistaiseksi ole nähnyt, ja dna-testeihin viedyt karvanäytteet olivat peräisin karhusta ja vuohesta.

        On todennäköistä, että jokunen helmi voi jäädä löytymättä, mutta suomalaisen kirjallisuuden tuomitseminen kokonaisuudessaan keskinkertaiseksi on järjetön väite siitäkin syystä, että tuskin olet edes lukenut murto-osaakaan kaikesta siitä, mitä täällä vuosittain ilmestyy. Finlandia-palkinnon lukijoillekin tekee tiukkaa lukea edes romaanit, vaikka lukevat niitä lähes täysipäiväisesti.


      • 4+7
        wäitätkö wain kirjoitti:

        Missä maassa muka oltaisiin niin törkeän epäkohteliaita, että jonkun toisen maan kansallisuus olisi "hienotunteinen" kiertoilmaus kirjan huonoudelle :D

        Ehkä nuo kustantamojen hylkäämät lukuisat mestariteokset ovat kuin lumimiehet, joita kukaan ei toistaiseksi ole nähnyt, ja dna-testeihin viedyt karvanäytteet olivat peräisin karhusta ja vuohesta.

        On todennäköistä, että jokunen helmi voi jäädä löytymättä, mutta suomalaisen kirjallisuuden tuomitseminen kokonaisuudessaan keskinkertaiseksi on järjetön väite siitäkin syystä, että tuskin olet edes lukenut murto-osaakaan kaikesta siitä, mitä täällä vuosittain ilmestyy. Finlandia-palkinnon lukijoillekin tekee tiukkaa lukea edes romaanit, vaikka lukevat niitä lähes täysipäiväisesti.

        "Missä maassa muka oltaisiin niin törkeän epäkohteliaita, että jonkun toisen maan kansallisuus olisi "hienotunteinen" kiertoilmaus kirjan huonoudelle :D"

        Mm. Ruotsissa.


      • wäitätkö wain
        4+7 kirjoitti:

        "Missä maassa muka oltaisiin niin törkeän epäkohteliaita, että jonkun toisen maan kansallisuus olisi "hienotunteinen" kiertoilmaus kirjan huonoudelle :D"

        Mm. Ruotsissa.

        Kuka ja missä yhteydessä tuollaista on sanonut Ruotsissa? Seuraan Ruotsin taide- kirjallisuuskeskustelua, ja siellähän suomalaisuus on mainosadjektiivi ruotsinsuomalaisen taiteen nosteen ansiosta niin teatterissa, kuvataiteessa kuin kirjallisuudessakin. Käännäsoikeuksien myyntiprosessista ei yleensä kerrota mediassa (varsinkaan tuohon sävyyn), joten voisitko kertoa, mistä tietosi on peräisin.


      • wäitätkö wain
        4+7 kirjoitti:

        "Missä maassa muka oltaisiin niin törkeän epäkohteliaita, että jonkun toisen maan kansallisuus olisi "hienotunteinen" kiertoilmaus kirjan huonoudelle :D"

        Mm. Ruotsissa.

        MInkä verran itse seuraat muiden maiden kirjallisuutta alkukielisenä? Jos väität jotakin suomalaisesta kirjallisuudesta kokonaisuudessaan, sinulla pitäisi olla vertailukohtia. Itse en sanoisi mitään yleistä minkään maan kirjallisuudesta, koska sitä on niin monenlaista. Mieluisen lukemisen löytäminen kysyy vaivannäköä. Bestsellerit eivät välttämättä ole niitä, joista itse pitäisin, ja tämä koskee suomalaistakin kirjallisuutta.


      • 4+7
        wäitätkö wain kirjoitti:

        MInkä verran itse seuraat muiden maiden kirjallisuutta alkukielisenä? Jos väität jotakin suomalaisesta kirjallisuudesta kokonaisuudessaan, sinulla pitäisi olla vertailukohtia. Itse en sanoisi mitään yleistä minkään maan kirjallisuudesta, koska sitä on niin monenlaista. Mieluisen lukemisen löytäminen kysyy vaivannäköä. Bestsellerit eivät välttämättä ole niitä, joista itse pitäisin, ja tämä koskee suomalaistakin kirjallisuutta.

        "liian suomalainen" on bongattu erään kustannuspäällikön lehtihaastettelusta.
        Selityksiä voi keksiä vaikka minkälaisia. Tosiasia kuitenkin on, että esim. suomalainen dekkari ei ole päässyt siihen huimaan menestykseen, jota muut pohjoismaiset dekkarit nauttivat.


    • moonies

      Bestselleriksi aikovan kannattaa kirjoittaa teoksensa suoraan englanniksi (suomenkielisen lisäksi). Tätä olen itsekin ajatellut, koska haaveilen suuremmasta lukijakunnasta. Lisäksi kaunokirjallisuuden kirjoittaminen englanniksi olisi mielenkiintoista, sillä luen pääosin englanninkielistä kirjallisuutta. Haaveosastoon se silti kuuluu, koska en ole vielä yrittänyt tekstejäni kääntää.

      Kilpailu on ulkomailla paljon kovempaa niin sopimuksista kuin julkisuudestakin, mutta kääntäminen on kuitenkin yksi ylimääräinen porras prosessissa suomenkielisen teoksen kohdalla. Teos täytyy aktiivisesti viedä ja markkinoida sekä Suomessa että ulkomailla ennen kuin siitä voi tulla bestseller. Kyse ei siis ole vain kirjan hyvyydestä, vaan markkinointiin käytettävästä rahasta. Parhaat paikat (ja paikat ylipäätään) kirjakaupoissakin ovat maksullisia. Kaikkiin teoksiin ei panosteta samalla tavoin, joten tuntemattoman kirjailijan käännöskirja on kustantajalle riski.

    • tyttökirjailija

      Minulle olisi kuin unelmien täyttymys pelkästään se että teoksistani tykättäisiin. Siksihän niitä kirjoitan - jotta voisin piristää jonkun päivää omalla teoksellani. Tietysti rahallisesta menestymisestä ei olisi haittaakaan. ;) Mutta ensisijaisesti haluan viihdyttää muita ihmisiä ja jakaa mielikuvitustani muillekin. :)

    • Örhöm-Mörhöm

      Pornonovellin julkaisu jossain miestenlehdessä.

      • pornopetteri

        Ei muuta kuin kirjoittamaan, tavoitteesi on erittäin realistinen, sanoisinko vaatimaton. Pornossa julkaisukynnys on varsin matala, ja kotimaisen kirjallisen erotiikan laadussa on toivomisen varaa. Julkaisupalkkiot tosin eivät sillä alalla päätä huimaa.


      • nostaa tasoa
        pornopetteri kirjoitti:

        Ei muuta kuin kirjoittamaan, tavoitteesi on erittäin realistinen, sanoisinko vaatimaton. Pornossa julkaisukynnys on varsin matala, ja kotimaisen kirjallisen erotiikan laadussa on toivomisen varaa. Julkaisupalkkiot tosin eivät sillä alalla päätä huimaa.

        Kyllä, jos on oikeasti kirjoitustaitoa ja vieläpä jonkinlaista ymmärrystä ihmisen sisäisestä elämästä, niin sinusta voi menestyvä pornokirjailija!


    • 7+7+7

      Toki on ylevämpiäkin haaveita, mutta...

      Saada kriitikot polvilleen.

      KIRJAIMELLISESTI.

    • Mashiach

      Että vaikka mitä tapahtuisi, muistaisi aina, kuka on ja mikä on elämässä tärkeintä.

      • vanmjäs

        Tämän viestiketjun parhain vastaus!

        Minun "villein unelmani kirjailijana" on pystyä noudattamaan sydämeni ääntä, tuli sitten mitä tahansa palautetta, oli se sitten hyvää tai huonoa. Niin, ja pysyä siis luonnollisesti terveenä sydämeni suhteen.


    • Mia-Petra

      Minä voisin kertoa pikkutarkasti neitsyyteni menetyksen. Se tapahtui viime viikonvaihteessa Ruotsin-laivalla. Kerronko?

    • Nobel Nobel

      Nobel.

    • Neidonkenkä21

      Haluaisin saada fantasiaeepokseni julkaistuksi, sille menestystä ja oman faniporukan larppaajineen. Menestystä ulkomailla, ehkäpä myös leffan. Jotain Tolkien tyyliin... Pienet on haaveet ;D

    • realismia

      Olen erittäin keskinkertainen ihminen ja jos yleensä kirjoitan, niin kirjoitan keskinkertaista tekstiä. Unelmia ei tällä elämänalueella ole, ne ovat muissa asioissa.
      Toiveeni on olla kadottamatta kirjoituksen kipinää kokonaan ja tuottaa omaksi iloksi silloin tällöin jotain tekstiä.

    • lentävä.lähtö

      Villein unelmani on se, että saisin kirjoittamisesta elantoni eikä tarvitsisi tehdä enää muita töitä. Se edellyttäisi palkintoja ja käännöksiä, joiden avulla saa paremmin apurahoja.

    • aloittelevakirjailija

      Että romaanini julkaistaan ja se saa osakseen lukijoiden arvostusta sekä jonkinlaista kaupallista menestystä. Täysipäiväiseksi kirjailijaksi ryhtymisestä en haaveile, viihdyn sellaiseen aivan liian hyvin nykyisessä ammatissani. :)

    • realismiah

      Yhteistyö Vesalan kanssa
      Kahvit Sofi Oksasen kanssa
      FInlandia palkinto
      Tekstistä sovitettu näytelmä

    • dekkarijunnukirjailija

      itse haluaisin lasiavain -palkinnon parhaimmasta pohjoismaisesta dekkarista

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tärkeä kysymys!

      Haluatko sinä, mies, minut?
      Ikävä
      88
      1224
    2. Asiallinen lähestyminen

      Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk
      Sinkut
      151
      1036
    3. En tiedä..

      Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse
      Ikävä
      57
      753
    4. Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."

      Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll
      Suomalaiset julkkikset
      14
      720
    5. Ai jaa sinä oletkin ahnas

      Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
      Ikävä
      107
      688
    6. Vedalainen metafysiikka

      Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli
      Hindulaisuus
      287
      685
    7. Mitäs nainen

      Meinaat tehdä viikonloppuna.
      Ikävä
      60
      684
    8. Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

      Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?
      Ikävä
      36
      628
    9. En oikeastaan usko että sinä tai kukaan

      Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt
      Ikävä
      42
      624
    10. Viime yönä mietin paikkoja luonnossa, missä olen kulkenut

      kävellyt ja ikävöinyt, ja ollut niin yksin. Monet kerrat. Ne palauttavat mieleeni sinut ja sen, kuinka kipeää on se kaip
      Ikävä
      57
      612
    Aihe