Yliopistossakin olen ainut oman alani opiskelijoista joka uskoo Jumalaan, ja muut pitävät minua hulluna. En ymmärrä miksi. Mielestäni uskoa pitäisi opettaa lapsille jo pienenä jolloin se juurtuisi heihin syvemmin. Jos sinulle ei mitään opeteta, lähdet helposti varsinkin murrosiässä ateistisille teille josta on seurauksena kadotus. Tuntuu, että korkeakouluopiskelijoiden jumala on viina... Vielähän muutama vuosikymmen sitten suurin osa ihmisistä tunnustautui uskoviksi!
Miksi nykyään niin vähän uskovaisia?
hämmästynyt24
16401
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Miksi ihmiset eivät enää ota todesta kamelikuskien nuotiosatuja? Mietipä sitä ;-)>
Mikä tiedekunta kyseessä?
"Yliopistossakin olen ainut oman alani opiskelijoista joka uskoo Jumalaan..."
Ei se tilanne aivan näin synkeä ole, kuin kuvasit. Omien havaintojeni mukaan ainakin kolmannes vuosikurssilaisista oli ihan kunnolla uskovaisia ja suurin osa ainakin tapa-sellaisia.
Ihmiskunnan älykkyystason nousu näkyy suoraan uskovaisten määrän vähenemisenä. Suurempi merkitys lyhyellä tähtäimellä on tietysti sillä, että uskonnottomaksi tunnustautumisella ei enää nyky-yhteiskunnassa saa itselleen negatiivista sosiaalista leimaa, vaan se saa hihhuloinnista, kuten oikein onkin.
Miksi haluat, että kukaan ylipäänsä saa negatiivista sosiaalista leimaa.?
lapsille ei pitäisi opettaa uskontoa koska pieni mieli on helppo aivopestä aikuisten toimesta. kun jokin ajatus on juurrutettu syvälle ihmisen kalloon, ei se sieltä hevin lähde. onneksi itse pelastuin ikuiselta ja turhalta syntien häpeämiseltä ja tajusin että koko homma on kusetusta
vertaan nyt luterilaista kirkkoa saksan natsipuolueeseen. natsit laittoivat pennut kerhoihin ja leireille, joissa heidän päähänsä taottiin tietty ideologia, ja näin heistä kasvoi vankkumattomia natsipuolueen puolustajia, yhtä suurta massaa jota oli helppo ohjailla. kuulostaa minusta ihan samalta kuin kirkon toiminta, pyhäkouluineen, koulun uskonnonopetuksineen (toki ei kirkon toimintaa tämä mutta silti), rippikouluineen ja nuorisokahviloineen.
sitten kun nuori on ehtinyt täysi-ikäiseksi, saa hän rauhassa tutustua eri hengellisiin ja filosofisiin suuntauksiin, kun osaa niitä kriittisesti puntaroida, ja valita elämälleen sen polun ja elämänfilosofian jonka parhaaksi katsoo
Mites kun vaan yksi niistä voi olla se oikea? Muuthan ovat pakosti väärässä. Ei ole kahta totuutta tässä asiassa. Emmehän halua lapsiemme valitsevan myöskään rikoksen, päihtymyksen tai itsemurhan tietä, vaikka saisi sen vakaasti harkitakin.
en nyt saa pointtiasi?
juuri siksi ei saa opettaa mitään, kun vain yksi VOI olla (lue: mikään ei ole) oikeassa, että ihminen ottaa sitten aikanaan itse vastuun valinnastaan
ei kristinusko ole mikään rikollisuuden/päihteiden vastavoima, alkoholisteja ja rikollisia on yhtä paljon (%) niin uskovaisissa kuin ateisteissakin
Kysäisepä kuitenkin naapurin syvästi uskovalta Mohammedilta, oletko tehnyt asiassa oikean valinnan.
Mun alalla varmaan puolet on uskovaisia :) Joka seurakunnassa missä käyn niin siellä on aina joku mun alalta. Kirkossa käy suurinosa.
jos puolet on uskovaisia niin ala lienee teologia
Uskovaisten pitäisi olla suljetulla osastolla, ei avohoidossa.
Jumala näkee kaiken ja ehtii tarkistaa, ettei kukaan tee syntiä ja tumputa peiton alla. Mutta kun pienet lapset kuolee, niin semmoisen estämiseen ei sitten riitä aikaa eikä haluja.
Itteeni vituttaa enemmän kun murrosikäset-25vuotiaat kuolee koska heillä on jo kokemusta ihanasta maailmasta ja elämästä ja sitten vaikka auto ajaa päälle ja joutuu luopumaan siitä kaikesta mitä on jo kokenut ja mitä ois vielä ollu eessä. Musta se on helvetin väärin. En niinkään sure pikku vauvojen kuolemia koska ne ei vielä käsitä todellisuutta, ei muistoja, ei kokemusta, ei mitään tietoa.
kukkaako se sitä ihmistä kiinnostaa joka kuoli, että kuoli?
kuoleman harmillisuus riippuu kaipaamaan jäävien määrästä
Itse en ole vielä tähän mennessä keksinyt yhtään hyvää syytä valita joku sadoista tai tuhansista uskonnoista ja alkaa sitten harjoittaa sitä. Puhumattakaan siitä, että tämän jälkeen alkaisin houkutella vielä muita, että uskokaapa tekin tähän mahtavaan uskontoon.