Ostimme vanhan rintamamiestalo, jossa on tehty kellarikerroksen (tiloja on käytetty verstaana) seiniin sisäpuolelle koolaus ja 5 cm styroxeristys. Päällä paksua vaneria, osittan filmivaneria. Purin kaiken pois, koska vanerit ja koolauspuut olivat alaosistaan lahoja ja homeisia.
Mikä olisi paras vaihtoehto, kun eristeen kuitenkin haluaisin. Lecasoraharkko tulisi kai kysymykseen, mutta voiko sen taakse jättää styxit ilman koolauspuita vai onko syytä unohtaa styroxit kokonaan?
Lattialämmitys kai olisi paras vaihtoehto lattian kosteuden pitämiseksi kurissa.
Maaston vuoksi (kallio, louhikko) ulkopuolelle voi tehdä kosteuseristystä ja salaojitusta kohtuullisin kustannuksin vain rajoitetusti ja sisäpuolella kosteuseristyksestä olisi kai enemmän haittaa kuin hyötyä.
Mikä olisi paras vaihtoehto, kun eristeen kuitenkin haluaisin. Lecasoraharkko tulisi kai kysymykseen, mutta voiko sen taakse jättää styxit ilman koolauspuita vai onko syytä unohtaa styroxit kokonaan?
Lattialämmitys kai olisi paras vaihtoehto lattian kosteuden pitämiseksi kurissa.
Maaston vuoksi (kallio, louhikko) ulkopuolelle voi tehdä kosteuseristystä ja salaojitusta kohtuullisin kustannuksin vain rajoitetusti ja sisäpuolella kosteuseristyksestä olisi kai enemmän haittaa kuin hyötyä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ottamatta kantaa sisäpuolisen eristeen toteutukseen, paras tapa kosteuden pitämiseksi kurissa on riittävä tuuletus. Ilma pitää saada vaihtumaan. Erityisesti, jos joku on mennyt rakentamaan saunan tuonne kellariin...
Tuollaisessa tilanteessa ottaisin yhteyttä suunnittelijaan ja teettäisin piirrustukset koneelliselle ilmanvaihdolle. Pahoin pelkään, että painovoimainen ei yksinkertaisesti kesällä riitä (ja talvella tulee kylmä).
Meneppä vielä unille vaikka puhutkin asiaa. Ei aamulla saa mesoa tulee sydäri.
Jos on kohtuu suora 125mm ilmastointiputki ja pituutta piisaa niin kyllä se hotkii ilmaa ulos kuin savupiippu konsanaan, ilman sähköä.
Mutta eipä nuo sähkömoottoritkaan kummoisia maksa, jos kyse on vain ilman siirtämisestä. Sähkötyöt ja putken eristämiset siihen päälle.
Saahan tuollaiseen vanhan kellarin lämpö ja kosteuseristyksiin palamaan rahaa tuhansia ja jännäksi asian tekee se, ettei lopputuloksesta voi ihan 100 varma olla juuri koskaan.
Ensin pitää selvittää mistä se kosteus tulee. Nouseeko lattian alta vai vuotaako seinistä. Millään pirkkanikseillä tuosta ei selviä. Ainoastaan työllä. Salaojat kuntoon, kellarin vedeneristys, lattian korjaaminen. Millään lattialämmityksellä ei kosteutta poisteta. Vanha lattia pois ja massan vaihto kapilaarikatkoon ja uusi lattia päälle johon voi sitten laittaa vaikka lattialämmityksen. Ulkopuolet auki ja kellarin vesieristys. Salaojat ja täyttö oikeilla aineilla. Sitten voit jatkaa eteenpäin eristyksellä jos haluat.
tehtiin remontti 50 luvun talon kellariin.salaojitettiin ympärykset.Kallion takia jouduttiin laittamaan pumppu joka pumppaa veden salaojakaivosta.Purettiin lattiat ja laitettiin eriste ja lattialämmitys.
Muistaakseni kellariin ei nykyisten ohjeiden mukaan saa laittaa sisäpuolelle eristystä, vaan se tulee tehdä ulkopuolelle, jotta kosteus liikkuu oikeaan suuntaan. Kellarin ulkopuolet vaan auki, sitten esim Fuktisol tai Isodrän eristeet sinne ja salaojitus samalla kertaa kuntoon, siten pitäisi tulla toimiva kellasin korjaus.
lattian piikkaaminen edessä, seinien tukevoittaminen uudella jalalla. eristys vasta talon alle tehtyjen salaojien ja tuuletusputkien jälkeen. aika homma kaivaa. ei kannata säästellä kun nykypuut siis jo sisällä lahoa? pinta on sitten jo nopea vetästä, lattialämmityksellä. seiniin ei ole purkkapatenttia. sisäpuolinen kosteussulku sokkeliin, uretaani 75-100mm, ja 100-125 harkko seiniin (tuuletus eristeen ja sokkelin väliin 20-25mm sekä tuuletusräppänät n.100mm 1kpl per 5m), lattiaeristeiden ja laatan PÄÄLLE sitten se ponttiharkkko.
ps. ulkopuolinen eristys on turvallisempi.
Kiitokset viesteistä. Seinästä on ilmeisesti tullut vain vähän kosteutta joskus läpi, koska kalkkihärmää oli hiukan vain aivan ylhäällä, sillä korkeudella, jossa seinä ei ole maan pinnan alapuolella. Runkopuissa ja vanereissakin oli kosteusjälkiä vain aivan alhaalla sekä suoraan betonin päällä olleessa väliseinän alarunkopuussa. Olen seuranut tilannetta eikä kosteutta tunnu olevan sateenkaan jälkeen, mutta täytyy vielä mittauttaa uudestaan nyt kun rakenteet ovat paljaina. Aikaisemmassakaan mittauksessa ei ollut merkittävää kosteutta, mutta kosteusjälkiä kuitenkin oli.
Tässä vaiheessa olen laittanut vain ulkopuolen maakallistukset kuntoon. Mahdolliset kaivutyöt olisi mahdollista (taloudellisista syistä) tehdä vasta ensi kesänä.
Kysymysmerkkejä ovat vielä alarinteen puolella olevat kylpyhuoneen ja saunan seinärakenteet, joita en ole avannut.
Kannattaa tehdä se eristys ulkopuolelle. Eihän noissa 50- luvun rintamataloissa mitään eristystä ole kivijalassa eikä usein edes kovin paljon soraa siinä kellarin betoniseinän takana. Ihan savimaata tms. vaan. Jos ei sitten ole soraharjuun rakennettu. Sellainen ruotsalaiskeksintö, jossa tulee sekä sokkelieristys että salaojitus samassa on todella kätevä. Se on vähän kuin harvaa styroxlevyä (en muista mistä materiaalista tehty). Sellainen jotain 20 cm paksu levy betonisokkelia vasten maanpinnasta anturaan (tai sokkelin alalaitaan) asti. Sinne pohjalle voi tehdä salaojan vaikka sepelistä tai sitten ihan salaojaputkella. Toimii eristeenä, pintavesisalaojana ja kosteudensiirtäjänä betonista ulospäin.
isodrän 30-40€/m2
Tässä taas nähtiin suoli24 ammattitaitoisten vastaajien tiedon taso. Se joka puhui asioista niiden oikeilla nimillä sain sen miinuksen.
Eli siis ensin perusasiat kuntoon, ulkopuoli vesitiiviiksi maa-alaiselta osalta, salaojitus, lattian alta nouseva kosteus hallintaan kapilaarikatkolla jne. Sitten vasta voi siirtyä eristys hommiin. Jos tuon nyt eristät niin vuoden päästä seinät mätänee sen hienon sisäverhouksen takana. Ja se lattialämmitys ei tosiaankaan poista kosteus ongelmaa.
'täyttö oikeilla aineilla' = lecasora? ps. ihan sama millä kunhan kosteus ei pyri seinistä sisään.
Betoniseinätkö mätänee? Vai kevytsoraharkot?