Miten ihmeessä taas voi jaksaa elää yhden pitkän, synkän ja kylmän talven yli kun kesälläkin masentaa ja ahdistaa. Tekisi mieli vain nukkua koko talven yli tai muuttaa pois suomesta johonkin lämpimään maahan.
On taas pitkä talvi edessä
Masentunut mies
282341
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Paljastuit.
Et ole oikeasti masentunut. Jokainen tietää, että masentuneet rakastavat pimeää, synkkää ja pitkää talvea, itsarit tehdään keväällä, ennen kesää.
Ikävä fakta tuo on mutta tuollainen ihminen ei todellakaan ole masentunut
kuten totesit.Kohta se puhuu kaamosmasennuksesta =D
Olen sitä mieltä, että joutaisit junan alle mutta tällä kertaa olen kanssasi
täysin samaa mieltä. Elämäni alkoi vasta kun illal alkoivat pimetä
ja toiminta taso nousee kokoajan. Mitä piteempän on pimeetä lumella
tai ilman niin sen paremmin voin. Kesä on se mikä tappaa sen toivon muutoksesta mitä ttalvi piti yllä =)
Et selvästikkään ymmärrä että on toisilla masennus pahenee talvella ja toisilla sitten nähtävästi taas kesällä. On kuitenkin 100% faktaa että olen masentunut, siitä löytyy diagnoosikin monen muun diagnoosin ohella.
No en minä ala tuollaisien ymmärtämättömien ihmisten kanssa väittelemään kun ei voimavarat yksinkertaisesti enää siihen riittäisi tältä masennukselta. On tämä jo muutenkin tarpeeksi raskasta. Sen kuitenkin tiedän että olen täysin lopussa.
Turha sun on inttää ehkä oot vaan kännissä, tai sit oot väsynyt kun oot
juonut liikaa.. Tai sit sun pitäis juoda enemmän, mutta ei toi vielä nyt
masennusta ole. Kaikki mikä kiiltää ei oo kultaa, mut ei kaikki mihin liukastuu silti ole paskaa. Eli se siitä kaikki pienet vitutukset eivät vain ole masennusta,
enkä minä sille mitään voi. Saathan toki tuntea olevasi masentunut
jos se oloasi parantaa tai itsetuntoasi näivettää.
Ehkä sulla Marjut on vaan empatiakyky kadonnut:-D. Ja olet ihmisenä kuvailemaasi sitä johon voi liukastua. Toivotan sulle onnea.
"Turha sun on inttää ehkä oot vaan kännissä, tai sit oot väsynyt kun oot
juonut liikaa.. Tai sit sun pitäis juoda enemmän, mutta ei toi vielä nyt
masennusta ole. Kaikki mikä kiiltää ei oo kultaa, mut ei kaikki mihin liukastuu silti ole paskaa. Eli se siitä kaikki pienet vitutukset eivät vain ole masennusta,
enkä minä sille mitään voi. Saathan toki tuntea olevasi masentunut
jos se oloasi parantaa tai itsetuntoasi näivettää."
Ai ei ole masennusta kun en vuosien ajan ole juuri mitään muuta jaksanut tehdä kuin nukkua? Joo ei todellakaan näytä sinulla olevan mitään empatiakykyä se tuli selväksi. Niin ja vittuakos se kenellekkään kuuluu vaikka olisin kännissä vuoden jokaisena päivänä.
Kyllä olen masentunut aina ihan vuoden ajasta riippumatta. Talvi on kuitenkin kaikkein masentavinta aikaa minulle.
Et ole oikeasti masentunut, enkä jatka keskustelua tuollaisen trendi-pellen kanssa enää sekuntiakaan.
Mikähän sinunkin ongemasi mahtaa olla kun et ota minun ongemiani todesta? No tiedän kyllä että sinulla on pahoja ongelmia kun olen seurannut kirjoituksiasi täällä ainakin yli vuoden verran.
Minä en todellakaan ole mikään trendipelle ja tiedän kyllä itse omat ongelmani parhaiten kuin kukaan muu. Enkä tästä ala sinun kanssa väittelemään. Ei ole pakko uskoa mutta olen kärsinyt vakavasta masennuksesta ainakin 10 vuotta. Parempi olisi ettet kommentoisi toisten ongelmia jos ei ole muuta kuin ilkeää sanottavaa.
No kesällä on niin paljon tekemistä, näkemistä ja aateltavaa ettei masennuksen miettimiselle jää aikaa. Sit ku tulee tämä invalidisoiva talvi niin amsennuksen olemassaolon muistaminen ei tuota minkäänlaista vaivaa.
Eikä nuo vuodenajat ollut mikään keskeinen asia tässä masennuksessa vaan tarkoitin että talvi saa minut vielä entistä masentuneemmaksi.
Sama täällä. Kylmyys ja pimeys vie ne loputkin vähäiset voimat :( Toiset tekevät itsarin keväisin mutta itelle se on kyllä talvi se raskaampi aika. Turha vertailla kenenkään oloja ja ahdinkoa:) Sama kuin, et toiset laihtuvat ja toiset lihovat saatuaan depiksen.
Oli miten oli nii ahdistaa tuleva pimeä jäinen talvi.
Minuakin on aina ennen kesä ahdistanut enemmän, mutta nyt ensi kertaa tunnen suorastaan pakokauhua, kun ajattelen tulevaa talvea. En kestä sitä palelemista ja loskassa tarpomista. Kesäaamuisinkin palelen ihan riittämiin. Apua.
"Kylmyys ja pimeys vie ne loputkin vähäiset voimat." :(
Näin on minullakin koska olen enemmän kesä kuin talvi-ihminen. Sen takia mieluummin asuisin jossain muussa maassa kuin Suomessa.
"Turha vertailla kenenkään oloja ja ahdinkoa:) Sama kuin, et toiset laihtuvat ja toiset lihovat saatuaan depiksen."
Juuri näin ja jotkut masentuneet saattavat tehdä paljonkin eri asioita kun toiset taas pelkästään makaavat sängynpohjalla melkein kaiken aikaa. Masennus voi ilmetä niin monella eri tavalla ettei sitä pidä alkaa vertailemaan ja epäilemään ettei joku ole oikeasti masentunut kun toimii jollain tietyllä tavalla.
Olen ollut tk-eläkkeellä vaikean masennuksen takia jo kaksinumeroisen luvun. Samoin kuin nimim. Masentunut mies, minullakin talven kylmyys ja pimeys nosti masiksen potenssiin 100. Kun en enää kestänyt, muutin etelämmäs, missä valoa riittää myös talvella. Asuin pois Suomesta useampia vuosia. Nyt olen palannut ja odotan uteliaana miten ensimmäinen kaamostalvi sujuu.
Jos alkaa pahasti tökkimään, lähden takaisin. Lääkkeillä en ala pelaamaan ja masista "hoitamaan".
Talvella on kivaa kun ei ole hyttysiä, aurinko ei polta ihoa eikä helle tee oloa tukalaksi.
Tottakai sitä on masentunut, kun ei tee mitään, kuten kerroit!
Toki liikkellelähtö on vaikeaa masentuneena, mutta askel kerrallaan.
Sodassa se oli vähän niinkui pakko lähtee liikkelle ja toimia ja ennenaikaan
ei ollu niin paljon masennusta kun oli tehtävä ja toimittava.
Tämä nykyelämä on liian helppoa.
Tottakai on masennuspäiviä ja jopa -jaksoja, mutta tuumaakaan ei
annetta tappelematta periksi.
Masentava päivä takana. Puoli nukuksissa aloin kuitenkin jotain pientä sisällä puuhaamaan. Yhtään vuodenaikaa en ole päässyt elämäni aikana ettei masepäiviä olisi. Debis saattaa iskeä vasta illalla.
Totta kai kesästä syksyyn siirtyminen on meikäläiselle se syvin kriisinaika. Depression aikana ei missään näe valonpilkkua. En jää tuntia pitemmäksi aikaa paikoilleen. Yleensä helpohkojen kryptojen ratkaisemiset helpottavat. Depressio on aivoperäinen häiriötila; on raahauduttava liikkeelle. Työhullulle joutilaisuus on myrkkyä.
No ei enää monta kuukautta päivä alkaa jälleen pitenemään ja voimme alkaa odottamaan uutta kevättä. Ja nyt on ihan mahtava ruska. Nautitaan syksyn väreistä ja samettisestä pehmeydestä.
Jooo, näin on oikein. Mutta ei onnistu, jos ei osaa nähdä. Silmät päässä eivät auta yyyhtäään, jos korvain väliss' on tyhjää eikä tapahdu mitään.
Itse vain ilolla tervehdin lyheneviä päiviä ja aikaisemmin saapuvaa pimeää
Kun pimein syksy päättyy lumen tuloon, niin maailma valottuu ihanasti uudelleen. Tiedätkö parempaa kuin auringonpaisteessa valkoisena kimmeltävä hanki ja kirkkaansinisenä kaartuva taivas sen päällä. Ja hiihtolenkki sellaisessa maisemassa ja säässä. Minä en.
Kylmyyteen tottuu aika nopeasti eikä nykyajan tekstiileillä tarvitse kärvistellä kylmästä, joten paleleminen on pukeutumiskymysys, osaamisjuttu. Pimeän ajan mukava puoli on tunnelmointi kynttilän- tai muissa valoissa, joten kaikki aloittajan esille tuomat epämukavuudet ovat esimerkkejä väärästä ajattelumallista. Ja jos Suomen 'lyhyt' kesä ahdistaa ja silti muuttaisi jonnekin, missä on kesä aina, niin, niin ... hmmm. Hieman outoa.
Asiat ovat niin kuin ne ajattelee ja niin kuin niihin asennoituu ja aloittajalla menee päin mäntyä niin että kohina käy. Avaa silmät, mutta varsinkin mieli ja katsele toisenlaisella tavalla, kaikki on siitä kiinni.
Itse en millään tavalla nauti pimeydestä, loskasta ja kylmyydestä. Minulla se nyt vain vetää mielen entistä ankeammaksi. Niin ja anteeksi nyt vaan mutta en pidä hiihtämisestäkään. Joskus lapsena kyllä nautin talvesta ja pidin hiihtämisestäkin. Nykyään kaikki on kuitenkin toisin. Olen kyllä masentunut ja ahdistunut kesälläkin mutta talvella vielä vähän enemmän.
Ehkä minun asenteessa sitten on jotain vikaa kun en ole samanlainen kuin jotkut toiset ihmiset. Saahan toiset ihmiset toki ajatella että olen asennevammainen mutta minullakin on oikeus omaan mielipiteeseeni siinä missä muillakin.
Yeap ja joo-o. Mutta miksi sinä et sitten ole ylpeä omista asenteistasi ja positiivinen ja aurinkoinen mielipiteinesi? Miksi sinä kuulostat valittajalta, joka ruikuttaa elämän epäonnea eikä itse osaa / pysty / huomaa / kykene ... tekemään sille mitään.
Tottakai on oikeus mielipiteeseesi. Itse tunnen enemmän kevätmasentuneita. Heitä masentaa kun luonto puhkeaa uuteen kukoistukseen, mutta itsellä ei sielun routa ja pimeys hellitä.
OLen myös kevät - ja kesäihminen. Toivottavasti lumi ei tule heti, jolloin kokee että sulan aika kestää pitkään ja varsinainen lumitalvi jää lyhyeen.
No kyllä se kevät aina ajallansa tulee.
3 kk:n päästä on jo joulu ohitettu
ja pvät alkaneet pidentyä!
Kärsivällisyyttä tarviin minäkin. :(
Miten täällä on näin paljon ilkeitä vastauksia? Kamalaa tylytystä :(
Muhun ainakin vaikuttaa pimeys sillä tavoin, että masennus pahenee. Marraskuu on vaikein. Kevät taas joskus ahdistaa, riippuu vähän siitä millä tolalla masennus on. Jos keväällä on yhä vaikea masennus, niin masentaahan se kun ulkona alkaa näyttää kauniilta ja itsellä mieli synkkänä. Jotkut saa sit lisäksi valosta energiaa siihen itsemurhan toteuttamiseen, kun talvella ei jaksa. Niin, talvella ei ole voimia edes tappaa itseään.
Jatkuvaa taistelua tämä on, ettei masennus vie liian syvälle rotkoon. Sitä voisi verrata kokopäivätyöksi muutamalla ylityötunnilla. Helvetti sentään.
Masentunut kokee syyllisyyttä (useimmat ainakin) vaikka ja mistä. Tarvitaanko sitä syyllistämistä ja haukkumista myös täällä? Eikö tämän olisi tarkoitus toimia vähän niinkuin vertaistukena?
Lähtisitkö naimaan kanssani?