Jos ajatellaan esim. putkiradioita, niissähän oli silloisen tavan mukaan pyöreät pistokkeet, jotka eivät nykyisin yleistyneihin maadoitettuihin rasioihin enää uppoa. Ainoa turvallinen tapa siis lienee korvata tuo verkkotöpseli maadoitetulla shuko-pistokkeella, jonka maattonasta tällöin jätetään kytkemättä, koska radioon menevä kaapeli on vain 2-johtiminen ja sisältää täten nolla- ja vaihejohtimen. Sähköiskunvaaraa ei pitäisi puukoteloon ja lämpöpatteriinkaan koskettamalla syntyä, vaikka schassis olisi yleisvirtalaite, jonka runko on vaiheistettu, kun töpseli on tietyn suuntaisesti.
0Äänestä
Yleinen tapa
Jos kuvan veistelty pistoke ei ole mekaanisesti liikaa heikentynyt, mitään erityistä vaaraa tuskin on.
Eihän noin tietenkää tehdä saa, se on selvä.
0Äänestä
niin tietysti
Ongelma ei varsinaisesti olekaan siinä, miten kauniisti pistoke on veistelty, vaan jos kyseessä on metallikuorinen laite, jonka runkoa voi kosketella, voi eristeiden vioittuessa teoteettinen sähkötskun vaara olla ilmeinen.
0Äänestä
maan tapa
niin tietysti kirjoitti:
Ongelma ei varsinaisesti olekaan siinä, miten kauniisti pistoke on veistelty, vaan jos kyseessä on metallikuorinen laite, jonka runkoa voi kosketella, voi eristeiden vioittuessa teoteettinen sähkötskun vaara olla ilmeinen.
Tosiaan, käytännössähän laite lykätään siihen rasiaan, mikä sattuu lähimpänä olemaan, oli se rasia tai vehje sitten maadoitettu tai ei. Vanhemmissa taloissahan ei montaa suojamaadoitettua rasiaa olekaan, vain kosteista tiloista voi löytyä. Yleinen tapa on itse rakentaa jatkojohto, jossa on maadoitettu pistoke, mutta vanhat nolla-luokan rasiat, joihin menee joka ikinen töpseli. Tällöin ei veistelyjä tarvita, koska se pilaa antiikkivehkeen keräilyarvoa.
0Äänestä
Yleinen tapa
niin tietysti kirjoitti:
Ongelma ei varsinaisesti olekaan siinä, miten kauniisti pistoke on veistelty, vaan jos kyseessä on metallikuorinen laite, jonka runkoa voi kosketella, voi eristeiden vioittuessa teoteettinen sähkötskun vaara olla ilmeinen.
Jos kyseessä olisi metallikuorinen laite jne., siinä olisi jo valmiina maadoitettu pistotulppa, eikä mitään veistelyä tarvitsisi tehdäkään.
Kuvassa on tavallinen maadoittamaton pistotulppa, joten vikavaaramielessä on aivan sama onko sitä käyttänyt maadoitetussa vai maadoittamattomassa rasiassa. Aina siitä lähtee ainoastaan ne kaksi virtajohtoa.
0Äänestä
niin on käynyt
Yleinen tapa kirjoitti:
Jos kyseessä olisi metallikuorinen laite jne., siinä olisi jo valmiina maadoitettu pistotulppa, eikä mitään veistelyä tarvitsisi tehdäkään.
Kuvassa on tavallinen maadoittamaton pistotulppa, joten vikavaaramielessä on aivan sama onko sitä käyttänyt maadoitetussa vai maadoittamattomassa rasiassa. Aina siitä lähtee ainoastaan ne kaksi virtajohtoa.
Nyt olet ymmärtänyt väärin. Käytössähän on paljonkin esim. metallikuorisia pöytävalaisimia, joissa aiemmin oli nollaluokan pistoke. Nyt sitten vain ammattinsa tunteva mies tai nainen voi asentaa tilalle maadoitetun verkkojohdon päästä päähän ja runkoon.
0Äänestä
kummaa sähköä
Jaa miksi se pitää olla maadoitettu jos se tökätään olohuoneen peräseinärasiaan tavalliseen tietty !
mullakin on mtalliset lampetit sängyn päällä ihan europistokkeella.
0Äänestä
10+10
Uusissa taloissa kaikki pistorasiat ovat maadoitettuja. Vanhemmissa maadoitus löytyy vain keittiöstä ja kylpyhuoneesta, ts. maadoitusta ei ollut saatavilla. Metallikuorisissa lampuissa oli kaksoiseristys. Jos eristeet pettivät ja vaihe tuli metallirunkoon, ei se välttämättä ollut tappava, kun henkilö ei saanut maata toiseen raajaan. Jos tuollainen vanha lamppu vuollulla pistotulpalla tuodaan maadoitettuun tilaan, niin maata saa PC:stä, uudesta lampusta, tms. maadoitetusta laitteesta. Pahimmillaan nirri pois. Eli johdon vaihto maadoitetuksi ja maadoitus runkoon, kuten tuossa jo mainittiin.
0Äänestä
mikä lie luokitus
Ei ne metallikuoriset seinälampetit mitään kaksoiseristettyjä ole, onpahan vain ihan normaalit rakenteet, eli tavallinen kaksnapanen muovieristeinen kalustejohto menee metalliputken läpi jossa lampunkanta kiinni.
0Äänestä
9+18
Eikös siinä johdossa ole kaksi eristystä?
0Äänestä
sellainen eristys
Kaksoiseristys tarkoittaa mekaanista rakennetta jossa mikään sähköön mahdollisesti yhdistyvä osa ei ole käyttäjän koskettavissa.
Ei se johdon eristeisiin liity. Sen merkkikin on kertova, eli neliön sisässä on toinen neliö, joka kuvaa juuri edellämainittua.
esm käsityökalu, sirkkeli vaikkapa on sellainen, siinä on eristävä kuori jonka sisällä on esm metallinen kenttäkäämin runko, mutta mikään rakenneosa ei ole ulkoa yhteydessä mahdolliseen sähkön alttiiksi tulevaan osaan.
Tällaisen koestuksessa on oma kaavansa jossa kosketeltavat osat altistetaan koestusjännitteelle sisuskaluihin eli sähköisiin osiin nähden, ja läpilyöntiä näiden välillä ei saa tapahtua, ja vuotovirran tulee pysytellä määrätyissä rajoissa.
siksi tällaiset käsityökalut on varustettu shukomaisella pistotulpalla mutta maadoitusliittimiä ei ole.
0Äänestä
Muttaskun
Kyllä se johtimien eristyksiinkin vaan liittyy, esim. käyttöeristetyn johdon päälle vielä lisäeristys sukalla...
0Äänestä
Nojaahah
Suojaeristetyn rakenteen vaatimukset ei kyllä kovin kummmoiset ole, laite voi olla metallikuorinen jossa esim. laitteen sisällä olevan sokeripalaliittimen alle pieni muovilevyn palanen estämään mahdollisesti irtoavan johdonpään runkokosketus, johdotusten käyttöeristyksen päällä lisäeristyksenä sukat, läpivienneissä muoviholkit... Monessa vehkeessä ratkaisut semmmoisia vaan että jos itse saisi päättää niin ei tulisi mieleenkään hyväksyä suojaeristetyksi.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jos ajatellaan esim. putkiradioita, niissähän oli silloisen tavan mukaan pyöreät pistokkeet, jotka eivät nykyisin yleistyneihin maadoitettuihin rasioihin enää uppoa. Ainoa turvallinen tapa siis lienee korvata tuo verkkotöpseli maadoitetulla shuko-pistokkeella, jonka maattonasta tällöin jätetään kytkemättä, koska radioon menevä kaapeli on vain 2-johtiminen ja sisältää täten nolla- ja vaihejohtimen. Sähköiskunvaaraa ei pitäisi puukoteloon ja lämpöpatteriinkaan koskettamalla syntyä, vaikka schassis olisi yleisvirtalaite, jonka runko on vaiheistettu, kun töpseli on tietyn suuntaisesti.
Jos kuvan veistelty pistoke ei ole mekaanisesti liikaa heikentynyt, mitään erityistä vaaraa tuskin on.
Eihän noin tietenkää tehdä saa, se on selvä.
Ongelma ei varsinaisesti olekaan siinä, miten kauniisti pistoke on veistelty, vaan jos kyseessä on metallikuorinen laite, jonka runkoa voi kosketella, voi eristeiden vioittuessa teoteettinen sähkötskun vaara olla ilmeinen.
Tosiaan, käytännössähän laite lykätään siihen rasiaan, mikä sattuu lähimpänä olemaan, oli se rasia tai vehje sitten maadoitettu tai ei. Vanhemmissa taloissahan ei montaa suojamaadoitettua rasiaa olekaan, vain kosteista tiloista voi löytyä. Yleinen tapa on itse rakentaa jatkojohto, jossa on maadoitettu pistoke, mutta vanhat nolla-luokan rasiat, joihin menee joka ikinen töpseli. Tällöin ei veistelyjä tarvita, koska se pilaa antiikkivehkeen keräilyarvoa.
Jos kyseessä olisi metallikuorinen laite jne., siinä olisi jo valmiina maadoitettu pistotulppa, eikä mitään veistelyä tarvitsisi tehdäkään.
Kuvassa on tavallinen maadoittamaton pistotulppa, joten vikavaaramielessä on aivan sama onko sitä käyttänyt maadoitetussa vai maadoittamattomassa rasiassa. Aina siitä lähtee ainoastaan ne kaksi virtajohtoa.
Nyt olet ymmärtänyt väärin. Käytössähän on paljonkin esim. metallikuorisia pöytävalaisimia, joissa aiemmin oli nollaluokan pistoke. Nyt sitten vain ammattinsa tunteva mies tai nainen voi asentaa tilalle maadoitetun verkkojohdon päästä päähän ja runkoon.
Jaa miksi se pitää olla maadoitettu jos se tökätään olohuoneen peräseinärasiaan tavalliseen tietty !
mullakin on mtalliset lampetit sängyn päällä ihan europistokkeella.
Uusissa taloissa kaikki pistorasiat ovat maadoitettuja. Vanhemmissa maadoitus löytyy vain keittiöstä ja kylpyhuoneesta, ts. maadoitusta ei ollut saatavilla.
Metallikuorisissa lampuissa oli kaksoiseristys. Jos eristeet pettivät ja vaihe tuli metallirunkoon, ei se välttämättä ollut tappava, kun henkilö ei saanut maata toiseen raajaan. Jos tuollainen vanha lamppu vuollulla pistotulpalla tuodaan maadoitettuun tilaan, niin maata saa PC:stä, uudesta lampusta, tms. maadoitetusta laitteesta. Pahimmillaan nirri pois.
Eli johdon vaihto maadoitetuksi ja maadoitus runkoon, kuten tuossa jo mainittiin.
Ei ne metallikuoriset seinälampetit mitään kaksoiseristettyjä ole, onpahan vain ihan normaalit rakenteet, eli tavallinen kaksnapanen muovieristeinen kalustejohto menee metalliputken läpi jossa lampunkanta kiinni.
Eikös siinä johdossa ole kaksi eristystä?
Kaksoiseristys tarkoittaa mekaanista rakennetta jossa mikään sähköön mahdollisesti yhdistyvä osa ei ole käyttäjän koskettavissa.
Ei se johdon eristeisiin liity. Sen merkkikin on kertova, eli neliön sisässä on toinen neliö, joka kuvaa juuri edellämainittua.
esm käsityökalu, sirkkeli vaikkapa on sellainen, siinä on eristävä kuori jonka sisällä on esm metallinen kenttäkäämin runko, mutta mikään rakenneosa ei ole ulkoa yhteydessä mahdolliseen sähkön alttiiksi tulevaan osaan.
Tällaisen koestuksessa on oma kaavansa jossa kosketeltavat osat altistetaan koestusjännitteelle sisuskaluihin eli sähköisiin osiin nähden, ja läpilyöntiä näiden välillä ei saa tapahtua, ja vuotovirran tulee pysytellä määrätyissä rajoissa.
siksi tällaiset käsityökalut on varustettu shukomaisella pistotulpalla mutta maadoitusliittimiä ei ole.
Kyllä se johtimien eristyksiinkin vaan liittyy, esim. käyttöeristetyn johdon päälle vielä lisäeristys sukalla...
Suojaeristetyn rakenteen vaatimukset ei kyllä kovin kummmoiset ole, laite voi olla metallikuorinen jossa esim. laitteen sisällä olevan sokeripalaliittimen alle pieni muovilevyn palanen estämään mahdollisesti irtoavan johdonpään runkokosketus, johdotusten käyttöeristyksen päällä lisäeristyksenä sukat, läpivienneissä muoviholkit... Monessa vehkeessä ratkaisut semmmoisia vaan että jos itse saisi päättää niin ei tulisi mieleenkään hyväksyä suojaeristetyksi.