Kauppalehti (23.9) nimesi Oxfordissa talousmaantieteen tohtoriksi väitelleen Ville-Pekka Sorsan viikon henkilöksi. Sorsa on perehtynyt suomalaiseen eläkejärjestelmään ja Kauppalehdessä kerrotaan hänen näkemyksiään siitä. Ne eivät yllätä minua, koska olen useimmista asioista ollut koko ajan hänen kanssaan samaa mieltä. Eläkeiän noston auvoisuuteen uskovia Sorsan näkemykset voivat kyllä hiertää.
Sorsa puolustaa nykyistä järjestelmäämme ja pitää sitä yhtenä koko maailman kustannustehokkaimmista ellei peräti parhaana. Eläkeiän nostoa hän pitää huonosti perusteltuna todellisuutta vasten. Sorsan mielestä se tarkoittaa sitä, että työnantajien eläkemaksut kyllä vähenevät mutta kustannukset siirtyvät vain muihin järjeslmiin kuten työttömyysvakuutukseen ja työmarkkinatukeen. Eläkejärjestelmämme on hyödyllisin ylemmille toimihenkilöille, koska he kykenevät jatkamaan työuraansa 63 ikävuoden jälkeen. Fyysistä työtä tekevä perusduunari ei terveydellisistä syistä yllä siihen.
Sorsan mielestä eläkejärjestelmää ei pitäisi edes niputtaa kestävyyskeskusteluun, koska sen rahoitus on yksityisellä pohjalla ja työeläkkeet ovat julkistalouden kirjanpitoa vain siksi, että niin on sovittu Suomen EU-jäsenyyden yhteydessä.
Sorsan mukaan vallitsee myös virheellinen käsitys siitä, että eläkkeet maksettaisiin jakojärjestelmästä. Todellisuudessa ne maksetaan Sorsan mukaan rahoitusjärjestelmästä ja jakojärjestelmä toimii vain puskurina. Rahastoidun osuuden suuruus on noin neljännes. Eläkejärjestelmän kestävyyttä Sorsa pitää erinomaisena.
On miellyttävä havaita, että meillä on akateemisessa maailmassa ihmisiä, jotka perehtyvät itse huolellisesti asioihin eivätkä ole poliittisten agitaattorien johdateltavissa.
Viikon henkilö
11
92
Vastaukset
>>>Eläkeiän nostoa hän pitää huonosti perusteltuna todellisuutta vasten. Sorsan mielestä se tarkoittaa sitä, että työnantajien eläkemaksut kyllä vähenevät mutta kustannukset siirtyvät vain muihin järjeslmiin kuten työttömyysvakuutukseen ja työmarkkinatukeen.
- Tutustu tarkemmin
Kannattaisikohan sinun tutustua tarkemmin tämän Sorsan ajatteluun. Hän on kyllä tuonut julki tuon suuntaisia esityksiä joista kirjoitat. Niihin on kuitenkin liittynyt sellaisia reunaehtoja ja muutoksia nykyiseen joiden täyttäminen on jossain kaukaisessa tulevaisuudessa jos sielläkään (mm. globaaliin eläkejärjestelmään siirtyminen)
Jos eläkkeiden rahoitus voitaisiin hoitaa kuten Sorsa malleissaan on hahmotellut, olsikin aivan sama minkä ikäisenä eläkkeellä olo alkaisi. Realiteetit ovat kuitenkin toiset ja meidän on elettävä nykysysteemin luomilla ehdoilla joita toki voidaan kehittää, mutta niiden muuttaminen sellaisiksi joita tämä tohtori on hahmotellut kestää liian kauan jotta järjestelmä sen kestäisi. Toki vaihtoehtona on eläkkeiden tason reipas laskeminen, joka tietysti on mm. demareiden ohjelman ydin, koskisihan tuo eläkkeiden tason tiputus vasta tulevia eläkeläisikäluokkia. Siis lapsiamme. Demareille tyypillistä on varastaa jopa tulevilta sukupolvilta.Ei ole valtion tehtävä huolehtia, että tuloerot säilyvät vielä eläkevuosinakin. Pitäisi siirtyä järjestelmään, jossa valtio osallistuu vain kansaneläkkeen rahoittamiseen, tosin nykytasoa suuremman.
Jokainen voi sitten halutessaan säästää itselleen lisäeläkettä vapaaehtoisen eläkevakuutusjärjestelmän kautta. Työnantaja voidaan määrätä osallistumaan järjestelmän ylläpitoon niin, että tämä tilittää osan työntekijän palkasta eläkevakuutusyhtiön tilille. Työntekijä joka ei ole liittynyt järjestelmään, saa palkkansa ilman eläkevakuutuspidätyksiä. Työntekijä, joka on mukana järjestelmässä vain osa-aikaisesti, saa palkkansa kunakin ajanjaksona niin kuin on sovittu.- Hummataanko vai ei
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Ei ole valtion tehtävä huolehtia, että tuloerot säilyvät vielä eläkevuosinakin. Pitäisi siirtyä järjestelmään, jossa valtio osallistuu vain kansaneläkkeen rahoittamiseen, tosin nykytasoa suuremman.
Jokainen voi sitten halutessaan säästää itselleen lisäeläkettä vapaaehtoisen eläkevakuutusjärjestelmän kautta. Työnantaja voidaan määrätä osallistumaan järjestelmän ylläpitoon niin, että tämä tilittää osan työntekijän palkasta eläkevakuutusyhtiön tilille. Työntekijä joka ei ole liittynyt järjestelmään, saa palkkansa ilman eläkevakuutuspidätyksiä. Työntekijä, joka on mukana järjestelmässä vain osa-aikaisesti, saa palkkansa kunakin ajanjaksona niin kuin on sovittu.Valtio ei ole osakas työeläkejärjestelmässä, mutta määrittää kuitenkin lainsäädännön kautta sen toimintaedellytykset.
Valtio maksaa suoraan suurimman osan valtiolla töissä olleiden eläkkeistä koska valtion eläkerahaston rahastointiaste on selkeästi yksityistä työeläkejärjestelmää alhaisempi. Loiseläjät eli valtion työntekijät siis jatkavat muiden kustannuksella loisimistaan eläkkeellä ollessaankin, joka osaltaan lisää julkista kestävyysvajettamme.
Yksityisen työeläkejärjestelmän ongelma on tulevaisuuden eläkkeiden rahoitus kun maksajien määrä vähenee ja maksun saajien määrä nousee. Tämä edellyttää joko maksutulojen lisäämistä tai menojen karsimista. Siis joko enemmän eläkkeiden maksajia (=enemmän työssä olevia), korkeampia eläkemaksuja (lisärasitusta kilpailukyvyllemme) tai eläkkeiden tason laskemista. Eläkeiän alarajan nostolla tähdätään eläkkeiden maksajien määrän lisäämiseen suhteessa eläkkeensaajiin. Lyhyellä tähtäimellä tämä saattaa tarkoittaa sosiaali- ja työttömyysmenojen lisääntymistä, mutta vähäkin pidemällä (yli 10 vuotta) tarkasteluvälillä eläkeiän nosto lisää julkistalouden tasapainoa dynaamisten vaikutustensa vuoksi.
MPP:n esiintuoma Sorsa haluaisi irroittaa eläkejärjestelmän julkistalouden vakausmeknismista, joka laskentatapa sovittiin Suomen EMU kriteerejä määritettäessä. Jos siis mentäisiin MPP:n esiintuoman Sorsan mallilla, eläkevarat irrotettaisiin julkisen sektorin vakauslaskennasta, ja se romahduttaisi maamme EMU kriteerit ja johtaisi muunmuassa luottoluokituksemme välittömään romahdukseen.
Akateemiset pohdiskelut ovat aina tervetulleita, mutta niiden soveltaminen reaalimaailmaan ei ole aina yhtä yksinkertaista kuin teoriat olettavat. Tuossa Sorsankin eläkepohdinnassa eläkejärjestelmä itsessään toimisi alemmalla eläkeiällä, mutta vastaavasti valtiontalous kriisiytyisi. Sorsa esittää mm massiivista velkaelvytystä jolla työllisyyttä ja eläkekertymää hoidettaisiin. Siis juuri sellaista mallia joka on johtanut Kreikan, Portugalin jne valtion ylivelkaantumiseen ja markkinaehtoisen rahoituksen loppumiseen. MPP:n ja Sorsan malli siis toisi meille vielä muutaman hummaus vuoden velkarahalla porskuttamalla ja sitten täysromahduksen. Hallituksen valitsema säästämisen aloittaminen sekä valtion menojen leikkaukset jo nyt on vastuullisempi ja vähemmän kivuliaan lopputuloksen tuottava. Vähän sama kuin jos kapakkailtaa jatkaa rankasti ryypäten sammumiseen saakka, sen sijaan että lopettaisi juomisen hyvissä ajoin. Ajoissa hillitsemällä välttää sen pahimman krapulan. MPP:n suosittama malli on vetää pää täyteen (vieläpä velaksi) kunnes homma ei ole enää omassa hallinnassa. - HUHHUH NOITA SIKOJA
Hummataanko vai ei kirjoitti:
Valtio ei ole osakas työeläkejärjestelmässä, mutta määrittää kuitenkin lainsäädännön kautta sen toimintaedellytykset.
Valtio maksaa suoraan suurimman osan valtiolla töissä olleiden eläkkeistä koska valtion eläkerahaston rahastointiaste on selkeästi yksityistä työeläkejärjestelmää alhaisempi. Loiseläjät eli valtion työntekijät siis jatkavat muiden kustannuksella loisimistaan eläkkeellä ollessaankin, joka osaltaan lisää julkista kestävyysvajettamme.
Yksityisen työeläkejärjestelmän ongelma on tulevaisuuden eläkkeiden rahoitus kun maksajien määrä vähenee ja maksun saajien määrä nousee. Tämä edellyttää joko maksutulojen lisäämistä tai menojen karsimista. Siis joko enemmän eläkkeiden maksajia (=enemmän työssä olevia), korkeampia eläkemaksuja (lisärasitusta kilpailukyvyllemme) tai eläkkeiden tason laskemista. Eläkeiän alarajan nostolla tähdätään eläkkeiden maksajien määrän lisäämiseen suhteessa eläkkeensaajiin. Lyhyellä tähtäimellä tämä saattaa tarkoittaa sosiaali- ja työttömyysmenojen lisääntymistä, mutta vähäkin pidemällä (yli 10 vuotta) tarkasteluvälillä eläkeiän nosto lisää julkistalouden tasapainoa dynaamisten vaikutustensa vuoksi.
MPP:n esiintuoma Sorsa haluaisi irroittaa eläkejärjestelmän julkistalouden vakausmeknismista, joka laskentatapa sovittiin Suomen EMU kriteerejä määritettäessä. Jos siis mentäisiin MPP:n esiintuoman Sorsan mallilla, eläkevarat irrotettaisiin julkisen sektorin vakauslaskennasta, ja se romahduttaisi maamme EMU kriteerit ja johtaisi muunmuassa luottoluokituksemme välittömään romahdukseen.
Akateemiset pohdiskelut ovat aina tervetulleita, mutta niiden soveltaminen reaalimaailmaan ei ole aina yhtä yksinkertaista kuin teoriat olettavat. Tuossa Sorsankin eläkepohdinnassa eläkejärjestelmä itsessään toimisi alemmalla eläkeiällä, mutta vastaavasti valtiontalous kriisiytyisi. Sorsa esittää mm massiivista velkaelvytystä jolla työllisyyttä ja eläkekertymää hoidettaisiin. Siis juuri sellaista mallia joka on johtanut Kreikan, Portugalin jne valtion ylivelkaantumiseen ja markkinaehtoisen rahoituksen loppumiseen. MPP:n ja Sorsan malli siis toisi meille vielä muutaman hummaus vuoden velkarahalla porskuttamalla ja sitten täysromahduksen. Hallituksen valitsema säästämisen aloittaminen sekä valtion menojen leikkaukset jo nyt on vastuullisempi ja vähemmän kivuliaan lopputuloksen tuottava. Vähän sama kuin jos kapakkailtaa jatkaa rankasti ryypäten sammumiseen saakka, sen sijaan että lopettaisi juomisen hyvissä ajoin. Ajoissa hillitsemällä välttää sen pahimman krapulan. MPP:n suosittama malli on vetää pää täyteen (vieläpä velaksi) kunnes homma ei ole enää omassa hallinnassa.liposen halltushan rakensi merkoisen ansan suomalaisille emu kriteereillä.
Eläkerahojen vakausmekanismiin sitominen siis on miksi maksamme aina vain korkeampia eläkemaksuja. Eläkevarantoa ei voi käyttää eläkkeiden maksuun koska se romahduttaisi Suomen EMu kelpioisuuden.
Melkoisia konnia nuo Demarit Kokkareet. Emu siis maksatetaan Suomen yrittäjillä. Ei ole ihme jos yritysten kilpaulukyky on romahtanut.
Minkälainen "kykypuolue" meillä on? Nyt tuo toinen kilpaILUKYVYN ROMAHDUTTAMISEN ARKKITEHTI ON JOPA PRESIDEENTTI. - Sapiens dux
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Ei ole valtion tehtävä huolehtia, että tuloerot säilyvät vielä eläkevuosinakin. Pitäisi siirtyä järjestelmään, jossa valtio osallistuu vain kansaneläkkeen rahoittamiseen, tosin nykytasoa suuremman.
Jokainen voi sitten halutessaan säästää itselleen lisäeläkettä vapaaehtoisen eläkevakuutusjärjestelmän kautta. Työnantaja voidaan määrätä osallistumaan järjestelmän ylläpitoon niin, että tämä tilittää osan työntekijän palkasta eläkevakuutusyhtiön tilille. Työntekijä joka ei ole liittynyt järjestelmään, saa palkkansa ilman eläkevakuutuspidätyksiä. Työntekijä, joka on mukana järjestelmässä vain osa-aikaisesti, saa palkkansa kunakin ajanjaksona niin kuin on sovittu.Ainakin taannoin markkinoitu eläkesäästäminen oli suoranaista rahan haaskausta. Säästämäänsä summaan ei saanut koskeakaan.
Hummataanko vai ei kirjoitti:
Valtio ei ole osakas työeläkejärjestelmässä, mutta määrittää kuitenkin lainsäädännön kautta sen toimintaedellytykset.
Valtio maksaa suoraan suurimman osan valtiolla töissä olleiden eläkkeistä koska valtion eläkerahaston rahastointiaste on selkeästi yksityistä työeläkejärjestelmää alhaisempi. Loiseläjät eli valtion työntekijät siis jatkavat muiden kustannuksella loisimistaan eläkkeellä ollessaankin, joka osaltaan lisää julkista kestävyysvajettamme.
Yksityisen työeläkejärjestelmän ongelma on tulevaisuuden eläkkeiden rahoitus kun maksajien määrä vähenee ja maksun saajien määrä nousee. Tämä edellyttää joko maksutulojen lisäämistä tai menojen karsimista. Siis joko enemmän eläkkeiden maksajia (=enemmän työssä olevia), korkeampia eläkemaksuja (lisärasitusta kilpailukyvyllemme) tai eläkkeiden tason laskemista. Eläkeiän alarajan nostolla tähdätään eläkkeiden maksajien määrän lisäämiseen suhteessa eläkkeensaajiin. Lyhyellä tähtäimellä tämä saattaa tarkoittaa sosiaali- ja työttömyysmenojen lisääntymistä, mutta vähäkin pidemällä (yli 10 vuotta) tarkasteluvälillä eläkeiän nosto lisää julkistalouden tasapainoa dynaamisten vaikutustensa vuoksi.
MPP:n esiintuoma Sorsa haluaisi irroittaa eläkejärjestelmän julkistalouden vakausmeknismista, joka laskentatapa sovittiin Suomen EMU kriteerejä määritettäessä. Jos siis mentäisiin MPP:n esiintuoman Sorsan mallilla, eläkevarat irrotettaisiin julkisen sektorin vakauslaskennasta, ja se romahduttaisi maamme EMU kriteerit ja johtaisi muunmuassa luottoluokituksemme välittömään romahdukseen.
Akateemiset pohdiskelut ovat aina tervetulleita, mutta niiden soveltaminen reaalimaailmaan ei ole aina yhtä yksinkertaista kuin teoriat olettavat. Tuossa Sorsankin eläkepohdinnassa eläkejärjestelmä itsessään toimisi alemmalla eläkeiällä, mutta vastaavasti valtiontalous kriisiytyisi. Sorsa esittää mm massiivista velkaelvytystä jolla työllisyyttä ja eläkekertymää hoidettaisiin. Siis juuri sellaista mallia joka on johtanut Kreikan, Portugalin jne valtion ylivelkaantumiseen ja markkinaehtoisen rahoituksen loppumiseen. MPP:n ja Sorsan malli siis toisi meille vielä muutaman hummaus vuoden velkarahalla porskuttamalla ja sitten täysromahduksen. Hallituksen valitsema säästämisen aloittaminen sekä valtion menojen leikkaukset jo nyt on vastuullisempi ja vähemmän kivuliaan lopputuloksen tuottava. Vähän sama kuin jos kapakkailtaa jatkaa rankasti ryypäten sammumiseen saakka, sen sijaan että lopettaisi juomisen hyvissä ajoin. Ajoissa hillitsemällä välttää sen pahimman krapulan. MPP:n suosittama malli on vetää pää täyteen (vieläpä velaksi) kunnes homma ei ole enää omassa hallinnassa.Varsin erikoinen on tapasi nimitellä valtion työntekijöitä loisiksi. Valtion palkkaamista työntekijöistä noin kolmannes on puolustusvoimien, rajavartiolaitiksen, poliisin ja pelastustoimen palveluksessa. Heitä lienee noin 25 000 - 30 000 henkilöä. Valtionvarainhoito, elinkeinoelämän palvelutoiminnat, oikeustoimi ja tutkimus ovat muita suurempia tehtäväkokonaisuuksia. Ministeriötasolla valtion palkollisista on suhteellisen pieni osa, kymmenisen prosenttia. Kirjoituksesi perusteella siis esim. puolustusvoimien ja poliisin henkilökunta koostuu loisista.
Sorsa ei ymmärtääkseni näe eläkejärjestelmän rahoitusta kovinkaan kriittisenä. Se johtuu siitä, että jakojärjestelmä on vastoin yleistä luuloa järjestelmän puskuriosa ja rahastointiosa on sen maksatusosa. Tämä tuli minullekin hieman yllätyksenä ja asian pitänee yrittää perehtyä tarkemmin.
Eläkejärjestelmän kestävyys voi parantua, jos eläkeikää nostetaan, mutta kuten Sorsa toteaa, se tarkoittaa vain kustannusten siirtoa julkisen sektorin puolelle, kun työtä ei ole enempää tarjolla. Kysymys on siis siitäkin, onko järkevämpää rasittaa julkista sektoria ja luoda esim. veronkorotuspaineita vai panna suhteellisen hyväkuntoinen eläkejärjestelmä vielä parempaan kuntoon. Sorsa näkee ymmärtääkseni asian niin, että on esim. parempi luoda kanusteita nuorille nopeampaan siirtymiseen työelämän pariin kuin jatkaa työuria väkisin loppupäästä. Jokaiselle lienee selvää, että nuoret kykenet selvitymään työtehtävistä paljon tehokkaammin kuin eläkeiän kynnyksellä olevat. Tässä on hyvä muistaa, että nimenomaan ylemmät toimihenkilöt ovat jo nyt pidentäneet työuriaan, koska he hyötyvät eniten järjestelmästä ja heillä työelämän parahaat vuodet eivät lopu eläkeiän kynnykselle toisin kuin raskasta fyysistä työtä tekevillä.
Työurien pidentämisongelma työuran loppupäässä koskee siis ennen muuta fyysiä ponnisteluja ja yksitoikkoista työtä tekeviä. Heidän osaltaan on järkevä kysyä, kannattaako työuraa mielluummin pidentää alkupäästä ja keskeltä, kun ollaan vielä ns. parhaassa työiässä vai lopusta, kun tuottavuus alkaa rajusti heiketä.
Sorsan malli ei minusta edellytä mitään velkaelvytystä. Kyse on vain siitä, minkä työttömyyskuorman yhteiskunta kykenee sietämään. Jos meitä uhkaa todellinen työttömyyspula ja se on sellainen, mihin työuran pidentämisellä loppupäästä voidaan vastata, niin tottakai eläkeikää silloin voidaan nostaa. Todennäköisesti tätä ennen kannattaa kuitenkin keskittyä työuran pidentämiseen alkupäästä ja keskeltä sekä panostaa työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. Työhön kannattaa nimittäin palkata enemmän sellaisia, jotka tekevät työtä 80-100 prosentin teholla kuin vanhuksia, jotka kykenevät ehkä sellaiseen 30-50 prosentin tehoon. Yksi nuori siis tekee fyysisissä perusduuneissa helposti työtä kahden vanhustyöntekijän edestä.- Täsmätietoa
Mielipidepankki kirjoitti:
Varsin erikoinen on tapasi nimitellä valtion työntekijöitä loisiksi. Valtion palkkaamista työntekijöistä noin kolmannes on puolustusvoimien, rajavartiolaitiksen, poliisin ja pelastustoimen palveluksessa. Heitä lienee noin 25 000 - 30 000 henkilöä. Valtionvarainhoito, elinkeinoelämän palvelutoiminnat, oikeustoimi ja tutkimus ovat muita suurempia tehtäväkokonaisuuksia. Ministeriötasolla valtion palkollisista on suhteellisen pieni osa, kymmenisen prosenttia. Kirjoituksesi perusteella siis esim. puolustusvoimien ja poliisin henkilökunta koostuu loisista.
Sorsa ei ymmärtääkseni näe eläkejärjestelmän rahoitusta kovinkaan kriittisenä. Se johtuu siitä, että jakojärjestelmä on vastoin yleistä luuloa järjestelmän puskuriosa ja rahastointiosa on sen maksatusosa. Tämä tuli minullekin hieman yllätyksenä ja asian pitänee yrittää perehtyä tarkemmin.
Eläkejärjestelmän kestävyys voi parantua, jos eläkeikää nostetaan, mutta kuten Sorsa toteaa, se tarkoittaa vain kustannusten siirtoa julkisen sektorin puolelle, kun työtä ei ole enempää tarjolla. Kysymys on siis siitäkin, onko järkevämpää rasittaa julkista sektoria ja luoda esim. veronkorotuspaineita vai panna suhteellisen hyväkuntoinen eläkejärjestelmä vielä parempaan kuntoon. Sorsa näkee ymmärtääkseni asian niin, että on esim. parempi luoda kanusteita nuorille nopeampaan siirtymiseen työelämän pariin kuin jatkaa työuria väkisin loppupäästä. Jokaiselle lienee selvää, että nuoret kykenet selvitymään työtehtävistä paljon tehokkaammin kuin eläkeiän kynnyksellä olevat. Tässä on hyvä muistaa, että nimenomaan ylemmät toimihenkilöt ovat jo nyt pidentäneet työuriaan, koska he hyötyvät eniten järjestelmästä ja heillä työelämän parahaat vuodet eivät lopu eläkeiän kynnykselle toisin kuin raskasta fyysistä työtä tekevillä.
Työurien pidentämisongelma työuran loppupäässä koskee siis ennen muuta fyysiä ponnisteluja ja yksitoikkoista työtä tekeviä. Heidän osaltaan on järkevä kysyä, kannattaako työuraa mielluummin pidentää alkupäästä ja keskeltä, kun ollaan vielä ns. parhaassa työiässä vai lopusta, kun tuottavuus alkaa rajusti heiketä.
Sorsan malli ei minusta edellytä mitään velkaelvytystä. Kyse on vain siitä, minkä työttömyyskuorman yhteiskunta kykenee sietämään. Jos meitä uhkaa todellinen työttömyyspula ja se on sellainen, mihin työuran pidentämisellä loppupäästä voidaan vastata, niin tottakai eläkeikää silloin voidaan nostaa. Todennäköisesti tätä ennen kannattaa kuitenkin keskittyä työuran pidentämiseen alkupäästä ja keskeltä sekä panostaa työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. Työhön kannattaa nimittäin palkata enemmän sellaisia, jotka tekevät työtä 80-100 prosentin teholla kuin vanhuksia, jotka kykenevät ehkä sellaiseen 30-50 prosentin tehoon. Yksi nuori siis tekee fyysisissä perusduuneissa helposti työtä kahden vanhustyöntekijän edestä.Valtion palveluksessa on paljon niinsanottuja loisia, siis tottamatonta muiden kustanuksella eläviä. Armeijassa heitä on paljon, ja muissakin hallintokunnissa. Valtiolla on loppujen lopuksi suhteellisen vähän ns operatiivisen tason työntekijöitä, hallinto nielee ison osan henkilöstöstä. Poliisi on yksi niitä harvoja operatiivisia toimijoita. Tietämättömyyttäsi kuvaa hyvin, että lasket pelastustoimen valtiolle vaikka se on kuntien vastuulla kullakin pelastustoimialueella.
Ulkoministeriö, työ ja elinkeinoministeriö ely.keskuksineen, maa- ja metsätalousministeriö, oikeusministeriö jne. Noista löytyy turhaa sakkia tolkuton määrä. Oikeusministeriö on varsinainen korruption ja väärinkäytsten pesä johon mm Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin GRECO on kiinnittänyt huomiota (tuomareiden virka-ajalla hoitamat yksityiset välimiestehtävät ym)
Sorsa on kritisoinut juuri sitä, että eläkerahat on laskettu osaksi EMU vakavaravaisuus kriteerejä, ja vaatinut niiden irrottamista. Se tarkoittaisi silloin muun julkisen sektorin huikeaa kiristämistä. Itsenäisiksi irrotettuna eläkejärjestelmälle ei kohdistuisi yhtä suurta vakuusvastuuta, ja se pärjäisi omillaan. Sinunkin kannattaa ynmärtää nuo Sorsan reunaehdot tuolle eläkejärjestelmästä esittämälleen. Sorsa on nimenomaisesti esittänyt kahden miljardin (taisi olla mainittuna siinä Kauppalehden jutussakin) velkaelvytystä talouden piristämiseksi. Tottahan toki tuollainen velkaelvytys ja eläkejärjestelmän irrottaminen EMU kriteeristöstä toisi lisää laskennallista vakuutta eläkkeisiin. Sinä tyypilliseen tapaasi otat vain yhden osan Sorsan esityksistä (eläkeiän). Ymmärryksesi on aiemminkin osoittautunut kovin kapeaksi eikä tämä keskustelu ainakaan yhtään tuota kuvaa kohenna
- eipä niin
Ville-Pekka Sorsa lemuaa demarilta ja saa näyttämään tottakai mustan valkoiselta.
- Hyvätuloisten kapina
Siinähän se sauurion säästö juuri tulee kun ylemmät toimihenkilöt jäävät vanhempina eläkkeelle.
Onko siis eläkeiän noston vastustaminen sitä "hyvätuloisten" kapinaa, niin kuin edellisellä hallituskaudella oli kaikissa asioissa?
Hyvätuloisillahan olisi varaa jäädä eläkkeelle jopa 55 vuosiaana. Varmasti olisi myös haluja. Pienituloiisella duunarilla tuskin olisi siihen varaa ede 65 vuotiaana.
Tuo sinun kirjoituksesi ja tuo tutkimus paljasti siis sen vastustuksen todelllisen laidan:D Niin vastustukse pääarkkitehdin, Urpilaisenkin eläke kyllä riittäisi jo alle 60 vuotiaana jäädä eläkkeelle.
On se ikävä jos isotuloinen joutuu olemaan työssä jopa 65 vuotiaaksi. Tutkimuksen mukaam isotuloiset elävätkin pidempään:D Ikäväähän se on jos eläkkeellä ei saa olla puolta elämänsä ajasta.Hyvätuloiset tuntuvat viihtyvän työssä pitempään kuin huonotuloiset. Eläkejärjestelmä toimii tässä suhteessa hyvätuloisten eduksi. Heidän työkykyisyytensä on keskimääräistä parempi ja he jaksavat siis työssä pitempään. Lisäksi työ on usein sellaista, mitä ei koeta rasitteeksi eikä yksitoikkoiseksi. Hyvätuloiset ovat siis niitä, jotka päsevät helpoiten kiinni eläkejärjestelmän superkarttumiin sen liäksi, että heillä on keskimääräistä suurempi palkka.
Pienempituloisella työn rasittavuus alkaa olla eläkeiän kynnyksellä usein liikaa. Ei yskinkertaisesti jakseta, kun parhaat työiät ajoittuvat sinne vuosikymmen taakse. Hyävtuloisilla parhaat työiät ovat vanhampana ja jatkuvat paljon pitemmälle kuin perusduunarilla, mikä johtuu työn luonteesta.
Sorsa onkin tuonut esiin ajatuksen siitä, että fyysistä työtä tekeville sekä yleisemmnkin nuorille voisi maksaa superkarttumaa työuran alussa eikä lopussa. Tämä vetäisi nuoria myös nopeammin työn piiriin, jos ehdoilla kannustettaisiin sitä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1901965
- 1131053
- 1141046
Koillis motor
Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa20757- 52704
Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä32643ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla
Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann42608Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?
Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m175557Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..45528- 9482