Kun niin "?????"-merkein kerran näytään minulta naillä saiteilla kysytyn sitä, miten minä suhtaudun pääministeri Matti Vanhasen näkemyksiin "terrorisminvastaisista liittoutumisista" uusissa Beslanin ja vanhoissa WTC-olosuhteissa, täytynee nimimerkin "Näin on" opastuksesta ainakin jotenkuten vastata, vaikkei kolmen rivin perinteisen tahallinen väärinymmärrys varmaan tälläkään avituksella asiantilaa kysymysmerkkeilijän ja kaltaistensa tajunnassa avita.
Olen vuosikymmentolkulla ollut ja olen edelleen sitä mieltä, että Suomen on niin oman kansansa kuin maailman kaikkien kansojenkin kannalta viisainta pysytellä kaikkien sotilasliittojen ulkopuolella eli harjoittaa historiallisen menestykselliseksi koettua aktiivista, rauhantahtoista ja sotilaallisiin liittoumiin nähden "liittoutumatonta" ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Sen tähden minusta on ollut järkyttävää seurata esimerkiksi Matti Taneli Vanhasen käsittämätöntä metamorfoosia, jolla liki parimetrinen ja varsin jäykänoloinen jätkä on osoittautumassa ja osittain jo osoittautunut tyystin selkärangattomaksi!
Joskus alkukeväästä hänen uuden ulkopoliittisen oppinsa - eli suoraan sanoen Paavo Lipposen vanhan! - mukaan Suomi muka kuuluisi niin sanotussa "terrorisminvastaisessa" sodassa "etulinjan maihin".
Kyseisen natointoilijoille otollisen evankeliumin kävi ensin jossakin A-piste tai A-talk -ohjelmassa julkiänkyttämässä - tosin varsin punastellen - Vanhasen valtiosihteeri Risto Volanen, jonka muodonmuutosta kutakuinkin järkimiehestä sailaan sinipunakomennon auguuriksi olen myös tälle henkilökohtaisesti mutta myös julkisemminkin kummastellut.
Pääministeri Vanhanenhan muistaakseni jossakin lehdistötilaisuudessa vahvisti valtiosihteerinsa po. tv-esiintymisessä väläyttämän kannan myös omakseen ja vahvisti sen vielä erityisesti EU-parlamentaarikko Kyösti Virrankosken 60-vuotisjuhlahappeningeissa kesä(kuu)n alkupäivinä. Siitähän Vara-Mooses keräsi niin paljon aplodeja, että olisi viimeistään tuolloin hänelläkin heränneen B(ertolt) B(recht)-henkisen kysymyksen: mistä aplodit tulevat?
Olen tässä vaellustemme varhemmissa vaiheissa myös pääministerille itselleen - ja varsin lähietäisyydeltä - tehnyt tiettäväksi, että etenkin suhteessa "terrorismin vastaiseen taisteluun" pääministeri Matti Vanhasen linja on sekä teoreettisesti että käytännöllisesti huutavan virheellinen, väärä ja siis kansakunnan ja maailmanrauhan kannalta vastuuton.
Edellä esittämäni perusteella voin sanoa paheksuvani voimakkaasti sitä, miten pääministeri Matti Vanhasesta löytyi Beslanin kaamean "terrorismi vs. Putin" -välikohtauksen yhteydessä yksisilmäistä ryhtiä voimakkaasti paheksua Ossetiassa ilmennyttä "terrorismia lapsia vastaan" - ollenkaan taustoittamatta tapahtumia esimerkiksi fundeeraamalla vaikkapa "rauhanomaisimpia" asiantilamahdollisuuksia tyyliin, "pitäisköhän Putininkin "antaa rauhalle mahdollisuus".... Tosin pääministeri Vanhasen linjanveto ei ollut mitään uutta: heittäytymällä jo keväällä 2004 koko "valkoisen miehen varrellaan" Bushin ja Blairin taannoin ex-pääministeri Paavo Lipposelta erityiskiitosta saaneen "sotaa haluavien" koalition jälkijättöiseksi, etulinjalaiseksi aisapojaksi, ei ollut niinkään yllättävää, ettei pääministeri Vanhanen sen enempää terrorismi- kuin globalisaatiokysymyksissä kykene näkemään yhtään Lipposta enempää ns. metsää puilta.
Joten nimimerkki "?????" ja muutkin kaltaisensa utelevat saavat luvan olla varma, ettei pääministeri Vanhanen kovinkaan paljon sen enempää oikeistolaisen sisäpolitiikkansa kuin epäanalyyttisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkansakaan vuoksi nauti meikäläisen hyväksyntää ja siunausta. Tosin hän tuskin sitä siunausta on minulta kaipaamassakaan, mutta tulkoon tässä yhteydessä sanotuksi, että "näköpiirissä olevassa tulevaisuudessakaan" ei liene tuleva tilannetta, jossa vähimmässäkään määrin olisin antamassa vähintäkään tukeani Matti Vanhasen "tahdottomille", kansanvastaisille linjanvedoille".
Samanlaisen arvion sinällään ansaitsee myös tasavallan presidentti Tarja Halonen opportunistisesta oleilustaan valtionpäämiehen paikalla. Todella kammoksuttavia ovat olleet taannoin hänenkin hymistelynsä ja ylistelynsä niin George W. Bushille kuin V. Putinillekin - Kiinan muka parentuneista "ihmisoikeusolosuhteista" puhumattakaan! Ja älylliseen epärehellisyyteen taannoiset hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (utva) kannanotot syksyllä 2002 ja vielä alkuvuodesta 203 Irakin-kysymyksestä eli tilanteessa, jossa Suomi olisi vielä antaa ex-pääministeri Lipposta rauhanomaisemman panoksen mm. Irakin-kysymyksen ratkaisemiseksi - eli siis ilman laitonta hyökkäystä Irakiin.
Hyvä nimimerkki"?????" - ja muutkin äimänkäkenä olevat!
Minulle Venäjä ei taatusti ole tällä eikä muillakaan kerroilla yhtään "sopivampi" koalition kohde, mutta sehän ei juuri näiden keskustasaitille pesitytyneiden "asevelisosialistikysymysmerkkien" kalloon taida mahtua.
Ennen jäljempänä seuraavia "lisälehtiä luonnontietoon" kevennettäköön tätä ymmärrysongelmaa kaskulla:
Albert Einsteinilta kyseli tiemmä taannoin muuan blondi (vrt. asevelisosialisti????), mikä ero on "ajalla" ja "ikuisuudella". Albert herkesi kuulemma tuohon tuumaamaan: jos minulla olisi "aikaa" selittää asia niin, että blondikin (vrt. asevelisosialisti?????) asian ymmärtäisi, siihen kuluisi taatusti "ikuisuus"...
Eli repikää jatkohuumorit noista linkeistä, jonka korrektiussyistä tarjoilen osaksi myös copypastattuna:
Linkki: http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=39 154&sana=
Linkki: http://www.rauhanpuolustajat.fi/jutut/2003/13_kansainvalisoikeudellinen.html
Sillä minä en muuta joka päivä näkemystäni edes Matti Vanhasesta, ja jos sen teen, siihen on oltava hyvin perustellut syyt. Niitä ei edelleenkään ole tarjolla, joten tunnustan luonnehtineeni jo kesästä 2003 lähtien pääministeri, puheenjohtaja Matti Vanhasta myös (ainakin) seuraavasti: "Keskustan kalvakka valakka", "ruunattu korskea orhi", "pappilan hätävara", "sattumakorparaali" (p.o. "sattumaylikersantti"), "Lepsämän EU-liturgi".
Linkki: http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=39 154&sana=
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
"Timo Ristimäki / 22.01.2004 10:00:38
Vestigia terrent, Vara-Mooses Vanhanen!
Mooses Lipponen jatkaa sotarikollisten (mm. George W. Bush) asialla? Kauhun tuntein saa jatkuvasti panna merkille sen vimman, jolla Mooses Lipponen - demariväestäänkin mm. presidentin ja ulkoministerin tavan takaa hempein herjoin kuitaten ja ohittaen - vetoaa suoraan Vara-Moosekseensa, Suomen Keskustan Kalvakkaan Valakkaan eli pääministeri Matti Vanhaseen, lännettämisunelmiensa totaaliseksi toteuttamiseksi. Kaiketi loppuvuodesta 2002 Bushin & Blairin sotaan halukkaiden koalitiolle annettujen lupausten mukaisesti on toimittava, on Suomen kansan ja myös ikioman demariväen enemmistökin sitten asiasta mitä mieltä tahansa!
Irakin-kysymyksen ympäriltä synnytettyä asiakirjavuoto-oikeudenkäyntiä odoteltaessa on syytä palauttaa mieleen, mistä asiakokonaisuudessa oikeastaan onkaan kysymys.
Mooses Lipposen Hämeen Sanomien 125-vuotisjuhlasessioissa jokin aika sitten pitämän puheenparren jälkeen ei liene enää kenelläkään syytä epäillä, etteikö Anneli Jäätteenmäen voimin ja kautta tapahtunut Lipposen ja sinipunansa kaataminen ollutkin itse asiassa viimeisten vuosikymmenten isänmaallisin teko!
Ja etteikö sittemmin Anneli Jäätteenmäen kaatamisessa ja kurittamisessa olekin itse asiassa ollut ja edelleenkin ole koko ajan kyse Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta - sisäpolitiikasta puhumattakaan.
Lipposen sinipunan kritiikittömälle Nato- ja EU-ytimiin-suuntautumiselle sekä "sailaan oikeistoliberalistiselle" yleiselle yhteiskuntapolitiikalle Anneli Jäätteenmäen aikaansaaman vaalivoiton myötä oli mahdollistumassa kertakaikkinen stoppi! Eduskuntavaalien tuloksen myötä kansalle olikin tarjoutumassa yli kymmenen vuoden kyykyttämisen jälkeen yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta korostavaa alkiolais-kekkoslaista sosiaaliradikaalia yhteiskuntapolitiikkaa ja aktiiviseen rauhan- ja ihmisoikeustyöhön pohjautuvaa liittoutumatonta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sitä tämän maan erkkolainen sen enempää kuin muukaan demariporvarieliitti ei voinut sallia tapahtuvan.
Jotta keskustelun taso pysyisi riittävän korkeana, siteeraan mahdollisimman paljon itseäni (taisi myös muuan UKK taannoin sarkastisesti tokaista?). Seuran www-keskustelupalstalle kirjoittelin siis Irakin-kysymyksestä ja Mooses Lipposesta jo heinäkuussa 2003 jokusenkin kommentin.
Tänään eli 21.1.2004 - mm. julkisuuteen tulleen Bushin hallinnon erotetun valtiovarainministeri Paul O´Neillin kertoman mukaan - se tuntuu sekä kaukonäköiseltä että vieläkin erinomaisemmin ajankohtaiselta! (Paul O´Neillin mukaanhan Bushin regime oli jo hyvissä ajoin ennen 11.9.2001 tapahtunutta WTC-iskua eli aivan toimikautensa alusta lähtien faktisesti päättänyt hyökkäyksestä Irakiin eli Saddamin syrjäyttämisestä.)
Kirjoitin Seuran www-keskustelupalstalla 21.07.2003 mm. seuraavaa:
"- - Suomessa surullisenkuuluisa Irak-jupakka johti tunnettuihin seurauksiin ja jäi - poliittisten (pää)toimittajien ja muiden toimitsijoiden mielestä - historiaan osoituksena luottamuksen katoamisen katkerasta hedelmästä.
Suomessahan oppositiopuolueen puheenjohtaja ja sitten vaalituloksen kautta pääministeriksi noussut Anneli Jäätteenmäki jos kuka yritti - jo pitkään ennen kuin Bushin ja Blairin sotakoalitio oli ryhtynyt konkreettisiin hyökkäystoimiinsa - saada syntymään keskustelua suunnitteilla olleen sodan perustelujen oikeutuksesta.
Niin Helsingin ja Turun kuin Hämeen Sanomatkin - iltapäivälehdistä puhumattakaan - olivat tuolloin ylväästi muun valtamedian ruodussa tivaamassa ainoastaan Jäätteenmäeltä faktoja siitä, missä kyseenalaisessa "koalitiossa" silloinen pääministeri Lipponen muka silloisen oppositiojohtaja Jäätteenmäen mukaan mahtoikaan olla hang around -jäsenenä.
Itse tosiasiathan tiedettiin jo silloin - siis ennen eduskuntavaaleja - ja tiedetään tätä nykyä yhä aukottomammin: Lipponen - ja hänen johtamansa Suomi - oli innolla mukana terrorismin vastaisen taistelun varjolla nostatetussa sotauhohysteriassa - ymmärtämättä kyseenalaistaa alkuunkaan uhon tueksi tuotettujen uhkakuvien olemusta ja oikeellisuutta.
Mutta vieläkään ei Suomen valtamedia ole kyselemässä puhemies Lipposelta "politiikan uskottavuuden ja luotettavuuden" perään. Lipponen on näköjään edelleen oikeassa, vaikka Bush ja Blair ovat ilmiselvästi jo jääneet ja vieläkin yhä selvemmin jäämässä kiinni siitä, että ovat valehdelleet kansalaisilleen ja petkuttaneet niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin instituutioita."
"- - Näissä merkeissä jään odottelemaan, koska muutenkin niin paljon (kesäkautena) uusintoja lähettävä Yle lähettää uusintana myös taannoisen pääministeri Lipposen lausunnon Valkoisen talon pihamaalta joulukuussa 2002. Niin ikään jään odottamaan, milloin ulkoministeri Tuomioja tulee julkisuudessa myöntämään sen, että Lipposen "koalitio"-puheet joulukuussa 2002 liittyivät nimenomaan George W. Bushin jo 27.11.2002 Prahassa pitämässä puheessa lanseeraamaan "halukkaiden koalitioon".
Kyseinen koalitio oli jo vallan muuta kuin syksyllä 2001 pystyyn nostettu "terrorismin vastainen koalitio". Se oli nimenomaan siis jo se valtioiden joukko, jonka Irakin-hyökkäystä valmistellut B-parivaljakko Bush ja Blair oli onnistunut maanittamaan etukäteen myötämieliseksi Irakin-iskulleen, tehtiin se sitten YK:n turvaneuvoston luvalla tai kuten sitten myöhemmin maaliskuussa 2003 tehtiin, YK:n turvaneuvoston luvatta."
"- - Irak-hyökkäyksen kansainvälisoikeudelliselle ja moraaliselle oikeutukselle ei enää tunnuta kotomaamme kuviossa pantavan paljonkaan painoa. "Painavimman" - Irakin-iskulle perusteluita kokonaan kaipaamattoman - puheenvuoron tuntuu käsikirjoituksen mukaisessa järjestyksessä jälleen tehneen Golf-kärryistään kritiikittömän länsisuuntauksen panssarinyrkiksi korotettu entinen presidentti Martti Ahtisaari. Perinteinen valtion suvereniteetti ei tunnu M.O.K. Ahtisaaren aivoituksissa olevan enää minkään arvoinen lähtökohta, kun länsimaisittain "hyvät" tekevät miekkalähetystään - "pahojen akseli" saakoon palkkansa, tapahtuu kansakunnille, kansoille ja ihmisille mitä tahansa. Tarkoitus pyhittää näitten katsantokantojen miehillä keinot, vaikka hyvin tiedetään, että "tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla".
" - - Onkin kysyttävä, oliko ja onko Anneli Jäätteenmäen - naisen, joka katkaisi sinipunan voittoputken - kaatamisen "välttämättömyydessä" kyse paljon enemmästä kuin vain yhdestä naisesta ja parista "vuodosta". Oliko ja onko kysymys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnasta ja myös yleisen yhteiskuntapolitiikan reivaamisesta avoimesti uusliberalistisemmille linjoille, kuin mitä Anneli Jäätteenmäen toimiessa pääministerinä tässä maassa olisi ollut mahdollista?
- - Mooses Lipposen ja Vara-Mooses Vanhasen lisäksi pohdiskeltavaan kysymykseen osannee suoralta kädeltä vastata ainakin puoluesihteeriparivaljakko Eero Heinäluoma ja Eero Lankia. Eritoten Eero Lankia on onnistunut pitämään tunnollaan entisten lisäksi uudempiakin salaisuuksia: kuka ihmeessä mahtoikaan olla sellainen henkilö, joka kävi hänen luonaan tunnustamassa kiikuttaneensa iltapäivälehtien toimituksiin mittavaan historialliseen merkitykseen nousseita keskustan työvaliokunnan kokouksen (7.3.2003) pöytäkirjakopioita? Kun kysymyksessä ei sitten kai liene ollut tunnontuskissaan pyöriskellyt ja pyöriskelevä Hannu Takkula, olisiko "hyveellisyyttä" osoittaneen teon tehnytkin jokin tosi virtuaalinen henkilö? Salamyhkäisen Lankian oma uskottavuus kohentuisi huomattavasti, jos (edes) keskustaväelle kirjan kansia raotettaisiin avoimesti tältä osin.- -"
Noin siis Seura-lehden www-sivuilla jo heinäkuussa 2003.
Ja tammikuun puolivälissä 2004 tosiasiallinen tilanne on tällainen: Kun Yhdysvalloissa itsessään julkisuuteen saatetaan - viimeisimmäksi siis Bushin oma entinen republikaaninen valtionvarainministeri Paul O´Neill - päivä päivältä yhä kriittisempää aineistoa tavasta, jolla Bushin hallinto tietoisesti vääristellen hankki öljy- ja aseteolliselle kompleksilleen sekä "sotahalukkaiden koalitiolle" oikeutusta laittomaan hyökkäyssotaan Irakia vastaan, olisi kohtuullista, jos Suomessakin alettaisiin miettiä vaikkapa Mooses Lipposen omaa - ja hänen Suomen puolesta (?) lupaamaansa - "osallisuutta" siinä prosessissa, jonka tuloksena kansainvälisen oikeuden vastainen hyökkäyssota sitten heti maalisvaalien jälkeen aloitettiin.
Ex-pääministeri Lipposen Irak-linjauksia ei yhtään oikeutetummaksi tee se, että hutva (hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta) kokonaisuudessaan hoiperteli Irakin-kysymyksessä aina 7.3.2003 asti eikä vielä tuonkaan päivän Irak-kirjaus - edelleen erittäin epäanalyyttisena - kestä kriittistä arviointia...
Mooses Lipposen pääministerikautensa aikaisten toimien suhteenhan olisi valtakunnanoikeudellisessa mielessä entistäkin arvioitavaa; oltiin Itävallasta ja Jörg Haiderista aikanaan mitä mieltä tahansa, Lipponen veteli jo tuolloin omia ja omavaltaisia perustuslaillisia linjauksiaan.
Osaomistusyhtiöittensä (Viestintä Teema Oy) kautta Lipposen ikiomaan etupiiriin kuuluneeseen ja kuuluvaan Soneraan sinipuna-aikana upotetut "kansanavut" olisivat niinikään rahvaan yleisen oikeustajun vaatimusten mukaisesti saatava objektiiviseen ja kriittiseen tarkasteluun.
Ja siitä, miten ylimielisesti kansainväliseen ja muuhunkin oikeuteen suhtautuvat Mooses Lipposen tavoin hänen ulkomaiset toimeksiantajansa, eritoten maailmanpoliisin roolin itselleen ottanut George W. Bush, saa kohtalaisen oikean kuvan seuraavasta Heikki Patomäen artikkelista:
Linkki: http://fi.oneworld.net/article/view/75307/1/
Prof. Patomäen artikkelin lukemisen jälkeen kelpaakin sitten tasapainotusta kaipaavien lukea vaikkapa tänäisestä Hesarista Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powellin yläkertainen "tiedote". Siinä sitä onkin jälleen oivallinen näyte "puolueettomien" Erkon pellervojen ulkopoliittisesta vedätyksestä! Koskahan porvarilehdistössä mahtaakaan alkaa Nato-jäsenyyden puolesta (EY-jäsenyyskampanjoinnin kaltainen) etusivun ilmoitusten aika?
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Timo Ristimäki / 22.01.2004 10:17:44
Pappilan hätävarasta Bemarin takapenkille!
Ajankohtaiseksi autovalintojensa vuoksikin nouseva Vara-Mooses Vanhanen ansaitsee netlarin palstoilla pientä muistelua - näin sanoen:
Linkki: http://www.seura.fi/keskustelu/message.php?fid=3&mid=72 160
"Julkaistu" 09.10.2003 13:50 Seura-lehden www-keskustelupalstalla otsikolla:
"Valitutettiinko Matti Vanhanen kuin "sika säkissä"?
Kun pääministeri Matti Vanhanen tuli ikään kuin kutsutuksi keskustan puheenjohtajaksi lähinnä demarien ja muiden porvarien sekä valtamedian avustaman keskustan oman "mustan tusinan" koolle kutsumassa ylimääräisessä puoluekokouksessa, on syytä arvioida, kenen asialla oikeastaan onkaan Matti Vanhanen.
Se tiedetään, että hän on taatusti professori-isänsä poika - ja isä on taas taattua sosiobiologista tavaraa, mitä sillä nyt nykyaikana - siis jokunen vuosikymmen "aatehistoriallisten loistoaikojensa" jälkeen - tohtii ymmärtääkään. Kovin on kuitenkin poika isänsä oppien tuntuinen. "Yrittämisen ja yhteisvastuun Suomen" korostamisessa kaikuu vähän kuin Vanhanen todella aivan tosissaan uskoisi, että "jokainen on oman onnensa seppä". Kiäriäisittäin hötkyiltynä siihenhän voisi sanoa, että voihan se olla niin, vuan voihan se olla toisinnii. Että kysymys voitaisiinkin asettaa myös näin: "Mitä eroa on sepällä ja kapitalistilla?" Ja siihenhän koettu eli perinteinen vastaus - kaikesta IT- ja bio-huumasta huolimatta - on tiukasti edelleen: "Kukaan ei ole seppä syntyessään."
Koska tuntuu siltä, ettei Matilla ole (ollut) juurikaan halua, malttia kuten ei luonnollisesti tarvetta moiseen pohdiskeluun, onkin kysyttävä, kenen asialla Matti Vanhanen oikein on? Kun ajatellaan kansaa ja sen valtaa, kysymys asettuu ehkä näin: Onko Matti Vanhanen kansan- vaiko "väki"- vaiko vain EU-vallan asialla? Joka tapauksessa hän oli jo orastavasti kirjassaan "Vaikeita valintoja" niin pragmaattinen lippostelija, että häntä voi kuvaannollisesti kutsua sanoilla "Ruusulla merkitty äänetön yhtiömies". Ja ruusuhan demarien tunnettu kampanjakukka - eiköhän sen punaloisteella puskettu hämäriltä koulunpihoilta vaikka mitenkin ihmeellistä tapahtumaan niin taiva(stelu)issa kuin jo täällä maan päällä!?! (Vrt. Lipposen pariskunnan soidinmenot töölöläiskoulun pihamaalla!)
Ajatellaanpa erityisesti vaikka EY/EU-kysymystä, joka on yksi niistä keskeisistä asioista, joissa Matti on ennättänyt näyttää "elastisuutensa", jos sen haluaa hamekankaisesti ilmaista. Mattihan oli alun alkaen EY-kriittinen. Hänessä oli aika ajoin havaittavissa jopa "kansanvaltaisia piirteitä". Vaan ajattelisikohan hän nykyään esimerkiksi seuraavasti: (Tokkopa?) Jos Suomen kansalle olisi ennen taannoista neuvoa antavaa - eli siis silloista EY-kansanäänestystä - kerrottu, ettei taloudellisella ja poliittisella eliitillä ole pienintäkään aikomusta antaa KANSAN päättää vielä erikseen rahaliittoon ja "aikaansa seuraavalla liittoutumattomuudella" tosiasiassa myös sotilasliittoon liittymisestä, Suomi olisi EU:hun tuskin lainkaan liittynyt. Ei siis enempää eliitin taktikoimalla Ruotsin "vedätyksellä" kuin ei taatustikaan ilman sitä.
Nyt tasavallan niin "varsinaiset" kuin Vara-Mooseksetkin pelkäävät, että mikäli Suomen kansalle annetaan samanlainen KANSANVALTAINEN MAHDOLLISUUS kuin mitä ruotsalaiset saivat juuri äsken euroäänestyksessään toteuttaa, Suomenkin taloudellinen ja poliittinen ja mediaeliitti joutu(isi)vat häpeään: Ruotsissakin talouselämä miltei kokonaisuudessaan ja enemmistö ns. ay-liikkeen eliitistäkin sekä yli 80% kansanedustuslaitokseen valituista ynnä kaikki "valtapuolueet" liputtivat euron puolesta, vaan kuinkas sitten kävikään. Kun vallan kerran sanotaan kansasta lähteneen, kansa Ruotsissa palauttikin sen itselleen!
Ja vastaavaa tapahtumasarjaa pelkää muiden muassa keskustan "Kalvakka Valakka", Vara-Mooses Matti Vanhanen. Hänen metamorfoosinsa muutamassa kuukaudessa on ollut - ikävä kyllä - mitä melkoisin. Kukahan dokumentaristi ottaisi sydämenasiakseen tehdä hänestä Emile de Antonion tyyliin kotimaisen Milhouse-version - siis vastaavan kuin mitä taannoin tehtiin muutamastakin Nixonista!. Siinä dokumentissa riittää kyllä vielä tulevina vuosina rahvaalla nauramista - muuta ei punamullan valekaapuun puetulla sailaan sinipunaisella komennolla rahvaalle tule riittämäänkään.
Kun Mooses Lipponen on jo vuositolkulla ollut tyystin rähmällään EU:n tosi kovan ytimen (s.o. saksalaisen autoteollisuuden ja belgialaisten pedofiilien!?!) edessä, on puolestaan hänen uskollisen peesaajansa eli Vara-Mooses Vanhasen EU-perustuslakikonventti- ja useimmista muistakin muka "aate"poliittisista linjauksista on suomen kielessä moista poliittista "yhteistyöhalua ja -kykyä" hyvin kuvaava ja tilanteen vakavuutta sattuvasti ilmentävä sanapari: "EHDOTON ANTAUTUMINEN"... Kysymys on ehkä politiikan ilmauksin ja kielellä siitä, missä vaiheessa hienosti sanottuna pragmatismista tulee (puhtaaksiviljeltyä eli pelkkää) opportunismia? Muuan Eero-parivaljakko ja muuan toinenkin toisistaan enää tuskin rautakangella erotettavissa oleva pää- ja puuhamiespari ansaitsisivat kyllä Universumin demokratia-palkinnon.
Jos ja kun politiikan retoriikassa kehutaan liikkuvien äänestäjien olevan "demokratian ritareita", edellä mainittujen herrojen arkisista askareista uskon vielä ennen seuraaviakin "edustuksellisen demokratian" tähtihetkiä syntyvän yllin kyllin liikettä ja vipinää niin, ettei demokratian edistämisen palkinnonsaajista liene sen enempää kiistaa kuin epäilystäkään!
Timo Ristimäki "Politiikan, median ja demokratian dissidentti (emer.)"
PS. "Ruusulla merkitty äänetön yhtiömies" taisi olla Pekka Parkkisen yhden runokirjan tähänkin maailman aikaan varsin osuva nimi. Caj Westerberg puolestaan muistaakseni runoili taannoin: "Ostetaan ja myydään, myydään ja ostetaan. Kallista on ja halvalla menee". Ettei vain olisi näin asianlaita kansanvallan ja valtiosuvereniteetinkin - ja liittoutumattomuuden suhteen? Sillä Vanhasen "linja" ei kyllä vakuuta juuri muita kuin ehkä demareita ja muita porvareita - ja tietysti valtamediaa, jonka nuoleskelulla ei nyt tunnu olevan äärtä eikä rajaa. Heille kaikillehan Matti Vanhanen onkin jo osoittautunut muutamassa hetkessä mitä oivallisemmaksi "sijoitukseksi" eli todelliseksi "Pappilan hätävaraksi"...
Yllä oleva näkemys on kirjoitettu alun alkaen siis Seura-lehden www-keskustelupalstalle heti keskustan ylimääräisen puoluekokouksen jälkeen lokakuun alussa 2003. Ikävä kyllä siinä esitettyjen näkökantojen suhteen ei ole ollut tarvetta tarkistaa näkemystä Vara-Mooses Vanhasesta - ainakaan kansanvaltaisempaan suuntaan! Itse asiassa Vanhanen tuntuu olevan varmin tae sille, etteivät demarien edistysmielisemmät ja rauhanhenkisemmät (niitäkin sentään toivon mukaan vielä on?) voimat pääse tekemään pesäeroa Lipposen sinipunan "jätöksiin".
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Timo Ristimäki / 04.02.2004 09:34:00
Ohjaako Lipponen Erkon avituksella edelleen takapenkiltä?
Hymy -lehden julkistettua viimeisimmässä numerossaan 2/2004 pitkät pätkät UM:n parivaljakko Favorin & Pölhön mielihalusta miltei ikuisiksi ajoiksi salaisiksi leimaamia muistiopapereita ex-pääministeri Paavo Lipposen vuoden 2002 joulukuiselta Valkoisen talon reissulta tavallinen kansa ei voi kuin kauhistella pöyhkeyttä ja röyhkeyttä, millä nykyinen sdp:n puhemies Paavo Lipponen kehtaakin jatkaa muiden opastamista ja ojentamista ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioissa.
Kun Mooses itse on osoittautumassa tähänastisesti tiedettyäkin nato- ja sotaintoilevammaksi asekauppiaaksi, rahvaalla ei liene isompia syitä hurraa- huutoihin. Ellei sitten vaikkapa näin:
Eläköön Paavo Lipponen... .. mutta omalla kustannuksellaan!
Eikä siis esimerkiksi Suomen valtion elättinä sdp:n puheenjohtajan askareita päätoimisesti hoidellen. Tai siinä sivussa vielä muillekin EU:n kansoille kovakustannuksiseksi kihoksi himokkaasti pyrkien.
Paavoa pahasti painava trauma on se, että mm. ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tämä harhaanjohtava Mooses on kyennyt olemaan väärässä 1960-luvusta lähtien jokaisella vuosikymmenellä. UKK:n elinaikana hän julisti "uutta ulkopolitiikkaa" ja oli ajavinaan Kekkosen ohi "vasemmalta". 1990- ja 2000 -luvuilla tämä ajokortiton (nyt kai jo taannoinen) tila-autoilija yrittää korjata takavuosien ohjausvirhettään - ja kuten niin tavallista "ylitse ja ohitse oikealta!".
Lännettämisinnossaan Mooses karauttaa tätä nykyä ohi jopa perinteisten porvarien. Siinäpä olisikin Itälän Villelle kokoomuksen puoluekokoukseen vastaehdokkaaksi todellinen kypäräpää...
Kuvitelkaapa vain: Mooses Lipponen kypäräpääpappipuolueen puheenjohtajana ja uskollisina aisankannattajinaan Ben Z.ja Kimmo Immeri S. eli "mies kuin unelma" olisi kuin moderni versio Pekka Töpöhäntä -kirjojen Monnista, Pillistä ja Pullasta!
Vaan miten ihmeessä Moosesta jaksetaan porvari- ja demarilehdissä jatkuvasti ylistää "ylivertaiseksi ulkopolitiikan asiantuntijaksi". Ulkopoliittisessa instituutissakin aikoinaan huseeranneelta "asiantuntijalta" olisi toki voinut parivaljakon B & B "halukkaiden koalitio" -rekrytoinnin aikoihin (vv. 2002-2003) odottaa, että olisi ymmärtänyt jättää nuoremman Bushin "johtajuuden ylistämisen" vähemmälle ja tajunnut myös sen, minkä kaikki USA:n, CIA:n ja NSA:n poliittista (lähivuosikymmenten) historiaa tuntevat koko ajan tajusivat: presidentti George W. Bush tietoisesti tosiasioita vääristellen vedätti niin oman kansansa kuin kansainvälisen yhteisönkin kansainvälisen oikeuden vastaiseen hyökkäyssotaan suvereenia (Irakin) valtiota vastaan.
Itsekritiikittömimpänä EUrooppalaisena juoksupoikana Bushilla Atlantin tällä puolen askaroi Mooses, jonka valtioiden suvereniteetista piittaamattomalle sotaisuudelle tenää ei tuntunut eikä tunnu täälläkään tekevän muu kuin kansa ja kansanvalta! Luonnollisesti tuommoinen kovakallo on pyrkimässä kaikkiin koviin ytimiin. Kuinka kauan demarien edistysmielisemmät ja rauhantahtoisemmat voimat (vai onko heitä enää missään?) jaksavat kestää Mooseksen melskaamista? Ja kuinka alas poliittisen moraalin näkökulmasta jaksaa vajota pääministeri Vanhanen omituisessa pragmatismissaan, johon näyttää jatkuvasti kuuluvan Mooseksen mielistely todella öklöttävällä tavalla.
[Hyvin kuvaavaa Vara-Mooses Vanhasen "pragmaattiselle realismille" on se, että kun Helsingin Sanomat tässä päivänä muutamana yltyi - ensin itse julkaisemansa pääministerihaastattelun jäljiltä - pääkirjoituspalstaansa myöten kritisoimaan Vanhasta siitä, että tämä näytti Hesarin mielestä hötkyilevän poispäin ex-pääministeri Lipposen kaikkiin ja myös koviin ytimiin intomielisesti suuntautuvalta EU- ja Nato-linjalta, tämä Kalvakka Valakka osoitti pragmaattisen realisminsa tajun alentumalla kirjoittamaan pitkän selitelmän "linjastaan" Hesarin mielipidesivulle siitä, miten oikeastaan mikään ei (ainakaan suhteessa) EU-politiikkaan ei ole alkuunkaan muuttunut Lipposen ajoista!]
Lipponen ja myötäjuoksijansa (mm. Max Jakobsson ja Moritz Tarkka) jaksavat ehtimistään jankuttaa: Nato ei ole entisensä, Nato on muuttunut jne.
Totta tosiaan Nato on muuttunut! Totta tosiaan onkin. Kuinkahan moneen suvereeniin maahan Naton voimin tässä takavuosina hyökättiinkään ennen sitä ylistettyä "muutosta" - eli muutosta yksinäisen maailmanpoliisin käsikassaraksi?
Anneli Jäätteenmäen "henkilökohtainen" vaalivoitto Paavo Lipposesta kirjautuu vielä isänmaamme historiaan viime vuosikymmenten isänmaallisimpana aikaansaannoksena: kansainvälisestä oikeudesta ja rauhan ulkopolitiikasta piittaamattomille piireille tuli AJ:n ansiosta jos ei aivan lopullinen niin ainakin tilapäinen stoppi!
Ex-pääministeri Lipposen aikeita ja aiempiakin toimia on tässä maassa ryhdyttävä tutkimaan vähintäänkin samalla lailla kuin kohtsillään tutkittaneen Bushin ja Blairin sotaan johtaneita askareita omissa maissaan.
Pääministeri Vanhasen olisi jo korkea aika ryhtyä "isännäksi" muuallekin kuin vain omaan taloonsa!
Lisätiedoksi linkki maaliskuulta 2003:
http://www.rauhanpuolustajat.fi/jutut/2003/13_kansainvalisoikeudellinen.html
Timo Ristimäki "demokratian, median ja politiikan dissidentti (emer.)"
*************************************
Ja pääministeri Matti Vanhaselle olen näkemykseni lähettänyt jokuseenkin otteeseen, esimerkiksi seuraavasti:
"Vastaanottaja: , [email protected]>
Kopio:
Aihe: Vestigia terrent, pääministeri Vanhanen!
Lähetetty: Thu, 3 Jul 2003 08:56:47 0300
Pääministeri, kansanedustaja, Suomen Keskusta rp:n varapuheenjohtaja Matti Vanhanen
Valtioneuvoston linna
Hyvä Matti Vanhanen! (vaiko "?")
Järkytyksellä olen jo jokusen tovin seurannut tapahtumia juhannuksenalusviikon poliittisten myllerrysten jälkeen. Eikö keskustassa jo olisi ennen niitäkin pitänyt nähdä, miten siinä käy, kun Moosesta seurattiin ja seurataan. Ja että vielä tämäkin!
*******************************
Vanhanen ilmoittaa olevansa ulkopolitiikassa Lipposen linjoilla 02.07. - 20:40 (kopioitu Aamulehden verkkosivuilta 3.7.2003)
------------------------------------------------
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) mukaan liittoutumattomuus ei enää kuvaa Suomen asemaa terrorismin vastaisessa taistelussa. Vanhanen arvioi olevansa ulkopolitiikassa samalla tavalla realisti kuin SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen.
Vanhasen mukaan Suomen linjassa on tehty uusi avaus, kun Suomi on EU:n mukana valmis solidaarisuuteen ja auttamaan terrori-iskun kohteeksi joutunutta.
? Emme ole ennen olleet valmiita käyttämään sotilaallista voimaa terrorismin torjunnassa, Vanhanen sanoo.Aiemmin EU:n presidenttiä vastustanut Vanhanen sanoo kuuluvansa nyt senkin osalta Lipposen kanssa realistiseen koulukuntaan. EU:n tulevaisuuskonventti päätyi ehdottamaan EU:lle presidenttiä. Vanhasen mukaan Suomen pitää ottaa konventin lopputulos realiteettina.
? Pitää ottaa huomioon konventin lopputulos ja tarkastella millä voimasuhteilla se on syntynyt, hän sanoi. STT
****************************
Hyvin lyhyt tuntuu olevan keskustan "munallisten mallien" muisti: nyt kun ollaan itse päästy vallan kammareihin, ollaan oitis valmiita unohtamaan, että niihin ei olisi sen enempää Matti Vanhasella, Mauri Pekkarisella, Juha Korkeaojalla - Seppo Kääriäisestä puhumattakaan ollut mitään asiaa, ellei - todennäköisesti heidän kaikkien perimmäisten toiveiden vastaisesti, näinkin lienee yhä enemmän syytä arvaella - Hämeenlinnassa kuulun Rinkelinmäen sikakatsomon edessä viime kesäkuussa Anneli Jäätteenmäestä olisi tullut Suomen Keskusta rp:n puheenjohtajaa ja siten henkilöä, joka johdatti johtamansa puolueen ulos monivuotisesta hallituspoliittisesta diasporasta.
Kun on ollut niinkin tarkasti seuraamassa muutaman vuosikymmenen ajan kotomaamme ja myös Suomen Keskustan ja edeltäjiensä ja muitakin poliittisia kuvioita, ei voi muuta kuin todeta ikäväksi tosiasiaksi jälleen tämän: kunnia sille, joka kunniaa pyytää!
Kuten jo onnitteluviestissäni uudelle pääministerille julkitoin, oli kamalaa katsottavaa se välinpitämättömyys, millä näköjään kohtalaisen heikolla poliittisella itsetunnolla ja ehkä myös -itsetuntemuksella varustetut keskustan "miehet" suhtautuivat henkilöön, jota heidän olisi ja on kiittäminen niin paljosta. Vaan kiittämättömyys tuntuu olevan maailman palkka. Aika monen - siis muun kuin nyt uhratun Anneli Jäätteenmäen - keskustan puoluejohdossa sietäisi ja sietää edelleenkin toden totta hävetä!
Sanonpahan vain, että "kirjan kannet kiinni", "vaalitaistelun on nyt loputtava" ja "mitä se teille kuuluu" -linjalla ei keskustalle tule kunniaa koituman niiltä ihmisiltä, jotka todella antoivat sille tukensa - monet ensimmäistä ja mahdollisesti myös viimeistä kertaa - viime eduskuntavaaleissa. Pikemminkin edessä voi ennustaa olevan "Esko Ahon viitoittaman (hallitus)tien", joka tunnetusti johti keskustan ja myös kannattajansa ja tukijansa moneksi vuodeksi paitsioon. Vastaavanlaista korskeutta, kopeutta ja vallantäyteyttä en toivoisi ainoankaan keskustan riveistä nousseen ja nousevan enää edustavan. Esko Aholta itseltäänhän moista nöyryyttä ja itsekriittisyyttä näytti ja näyttää olevan perusteetonta odottaa, kuten hänen ihmeelliset "Irak-opetuksensakin" osoittivat. Muilta vallan keskiössä nyt piehtaroivilta voinee tämmöinen tavallinen pienviljelijänpoika parannusta vielä sentään toivoa...
Näissä merkeissä lähetän tiedoksenne mietteet, jotka rustailin keskiviikkona 2.7.2003 eli siis jo ennen kuin silmiini ja korviini olivat sattuneet uuden pääministerin "uudet" ulko- ja turvallisuuspoliittiset aivoitukset. Ettei vain ole meneillään mielipiteidenvaihtoviikot!?!
Onnea "uudelle alulle" (mutta poliittiselta sisällöltään koko lailla toisenlaiselle) toivotellen
Hämeenlinnassa 3. heinäkuuta 2003 klo 8.55
Timo Ristimäki "demokratian ritari (in spe)"
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Olen vuosikymmentolkulla ollut ja olen edelleen sitä mieltä, että Suomen on niin oman kansansa kuin maailman kaikkien kansojenkin kannalta viisainta pysytellä kaikkien sotilasliittojen ulkopuolella eli harjoittaa historiallisen menestykselliseksi koettua aktiivista, rauhantahtoista ja sotilaallisiin liittoumiin nähden "liittoutumatonta" ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Sen tähden minusta on ollut järkyttävää seurata esimerkiksi Matti Taneli Vanhasen käsittämätöntä metamorfoosia, jolla liki parimetrinen ja varsin jäykänoloinen jätkä on osoittautumassa ja osittain jo osoittautunut tyystin selkärangattomaksi!
Joskus alkukeväästä hänen uuden ulkopoliittisen oppinsa - eli suoraan sanoen Paavo Lipposen vanhan! - mukaan Suomi muka kuuluisi niin sanotussa "terrorisminvastaisessa" sodassa "etulinjan maihin".
Kyseisen natointoilijoille otollisen evankeliumin kävi ensin jossakin A-piste tai A-talk -ohjelmassa julkiänkyttämässä - tosin varsin punastellen - Vanhasen valtiosihteeri Risto Volanen, jonka muodonmuutosta kutakuinkin järkimiehestä sailaan sinipunakomennon auguuriksi olen myös tälle henkilökohtaisesti mutta myös julkisemminkin kummastellut.
Pääministeri Vanhanenhan muistaakseni jossakin lehdistötilaisuudessa vahvisti valtiosihteerinsa po. tv-esiintymisessä väläyttämän kannan myös omakseen ja vahvisti sen vielä erityisesti EU-parlamentaarikko Kyösti Virrankosken 60-vuotisjuhlahappeningeissa kesä(kuu)n alkupäivinä. Siitähän Vara-Mooses keräsi niin paljon aplodeja, että olisi viimeistään tuolloin hänelläkin heränneen B(ertolt) B(recht)-henkisen kysymyksen: mistä aplodit tulevat?
Olen tässä vaellustemme varhemmissa vaiheissa myös pääministerille itselleen - ja varsin lähietäisyydeltä - tehnyt tiettäväksi, että etenkin suhteessa "terrorismin vastaiseen taisteluun" pääministeri Matti Vanhasen linja on sekä teoreettisesti että käytännöllisesti huutavan virheellinen, väärä ja siis kansakunnan ja maailmanrauhan kannalta vastuuton.
Edellä esittämäni perusteella voin sanoa paheksuvani voimakkaasti sitä, miten pääministeri Matti Vanhasesta löytyi Beslanin kaamean "terrorismi vs. Putin" -välikohtauksen yhteydessä yksisilmäistä ryhtiä voimakkaasti paheksua Ossetiassa ilmennyttä "terrorismia lapsia vastaan" - ollenkaan taustoittamatta tapahtumia esimerkiksi fundeeraamalla vaikkapa "rauhanomaisimpia" asiantilamahdollisuuksia tyyliin, "pitäisköhän Putininkin "antaa rauhalle mahdollisuus".... Tosin pääministeri Vanhasen linjanveto ei ollut mitään uutta: heittäytymällä jo keväällä 2004 koko "valkoisen miehen varrellaan" Bushin ja Blairin taannoin ex-pääministeri Paavo Lipposelta erityiskiitosta saaneen "sotaa haluavien" koalition jälkijättöiseksi, etulinjalaiseksi aisapojaksi, ei ollut niinkään yllättävää, ettei pääministeri Vanhanen sen enempää terrorismi- kuin globalisaatiokysymyksissä kykene näkemään yhtään Lipposta enempää ns. metsää puilta.
Joten nimimerkki "?????" ja muutkin kaltaisensa utelevat saavat luvan olla varma, ettei pääministeri Vanhanen kovinkaan paljon sen enempää oikeistolaisen sisäpolitiikkansa kuin epäanalyyttisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkansakaan vuoksi nauti meikäläisen hyväksyntää ja siunausta. Tosin hän tuskin sitä siunausta on minulta kaipaamassakaan, mutta tulkoon tässä yhteydessä sanotuksi, että "näköpiirissä olevassa tulevaisuudessakaan" ei liene tuleva tilannetta, jossa vähimmässäkään määrin olisin antamassa vähintäkään tukeani Matti Vanhasen "tahdottomille", kansanvastaisille linjanvedoille".
Samanlaisen arvion sinällään ansaitsee myös tasavallan presidentti Tarja Halonen opportunistisesta oleilustaan valtionpäämiehen paikalla. Todella kammoksuttavia ovat olleet taannoin hänenkin hymistelynsä ja ylistelynsä niin George W. Bushille kuin V. Putinillekin - Kiinan muka parentuneista "ihmisoikeusolosuhteista" puhumattakaan! Ja älylliseen epärehellisyyteen taannoiset hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (utva) kannanotot syksyllä 2002 ja vielä alkuvuodesta 203 Irakin-kysymyksestä eli tilanteessa, jossa Suomi olisi vielä antaa ex-pääministeri Lipposta rauhanomaisemman panoksen mm. Irakin-kysymyksen ratkaisemiseksi - eli siis ilman laitonta hyökkäystä Irakiin.
Hyvä nimimerkki"?????" - ja muutkin äimänkäkenä olevat!
Minulle Venäjä ei taatusti ole tällä eikä muillakaan kerroilla yhtään "sopivampi" koalition kohde, mutta sehän ei juuri näiden keskustasaitille pesitytyneiden "asevelisosialistikysymysmerkkien" kalloon taida mahtua.
Ennen jäljempänä seuraavia "lisälehtiä luonnontietoon" kevennettäköön tätä ymmärrysongelmaa kaskulla:
Albert Einsteinilta kyseli tiemmä taannoin muuan blondi (vrt. asevelisosialisti????), mikä ero on "ajalla" ja "ikuisuudella". Albert herkesi kuulemma tuohon tuumaamaan: jos minulla olisi "aikaa" selittää asia niin, että blondikin (vrt. asevelisosialisti?????) asian ymmärtäisi, siihen kuluisi taatusti "ikuisuus"...
Eli repikää jatkohuumorit noista linkeistä, jonka korrektiussyistä tarjoilen osaksi myös copypastattuna:
Linkki: http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=39 154&sana=
Linkki: http://www.rauhanpuolustajat.fi/jutut/2003/13_kansainvalisoikeudellinen.html
Sillä minä en muuta joka päivä näkemystäni edes Matti Vanhasesta, ja jos sen teen, siihen on oltava hyvin perustellut syyt. Niitä ei edelleenkään ole tarjolla, joten tunnustan luonnehtineeni jo kesästä 2003 lähtien pääministeri, puheenjohtaja Matti Vanhasta myös (ainakin) seuraavasti: "Keskustan kalvakka valakka", "ruunattu korskea orhi", "pappilan hätävara", "sattumakorparaali" (p.o. "sattumaylikersantti"), "Lepsämän EU-liturgi".
Linkki: http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=39 154&sana=
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
"Timo Ristimäki / 22.01.2004 10:00:38
Vestigia terrent, Vara-Mooses Vanhanen!
Mooses Lipponen jatkaa sotarikollisten (mm. George W. Bush) asialla? Kauhun tuntein saa jatkuvasti panna merkille sen vimman, jolla Mooses Lipponen - demariväestäänkin mm. presidentin ja ulkoministerin tavan takaa hempein herjoin kuitaten ja ohittaen - vetoaa suoraan Vara-Moosekseensa, Suomen Keskustan Kalvakkaan Valakkaan eli pääministeri Matti Vanhaseen, lännettämisunelmiensa totaaliseksi toteuttamiseksi. Kaiketi loppuvuodesta 2002 Bushin & Blairin sotaan halukkaiden koalitiolle annettujen lupausten mukaisesti on toimittava, on Suomen kansan ja myös ikioman demariväen enemmistökin sitten asiasta mitä mieltä tahansa!
Irakin-kysymyksen ympäriltä synnytettyä asiakirjavuoto-oikeudenkäyntiä odoteltaessa on syytä palauttaa mieleen, mistä asiakokonaisuudessa oikeastaan onkaan kysymys.
Mooses Lipposen Hämeen Sanomien 125-vuotisjuhlasessioissa jokin aika sitten pitämän puheenparren jälkeen ei liene enää kenelläkään syytä epäillä, etteikö Anneli Jäätteenmäen voimin ja kautta tapahtunut Lipposen ja sinipunansa kaataminen ollutkin itse asiassa viimeisten vuosikymmenten isänmaallisin teko!
Ja etteikö sittemmin Anneli Jäätteenmäen kaatamisessa ja kurittamisessa olekin itse asiassa ollut ja edelleenkin ole koko ajan kyse Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta - sisäpolitiikasta puhumattakaan.
Lipposen sinipunan kritiikittömälle Nato- ja EU-ytimiin-suuntautumiselle sekä "sailaan oikeistoliberalistiselle" yleiselle yhteiskuntapolitiikalle Anneli Jäätteenmäen aikaansaaman vaalivoiton myötä oli mahdollistumassa kertakaikkinen stoppi! Eduskuntavaalien tuloksen myötä kansalle olikin tarjoutumassa yli kymmenen vuoden kyykyttämisen jälkeen yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta korostavaa alkiolais-kekkoslaista sosiaaliradikaalia yhteiskuntapolitiikkaa ja aktiiviseen rauhan- ja ihmisoikeustyöhön pohjautuvaa liittoutumatonta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sitä tämän maan erkkolainen sen enempää kuin muukaan demariporvarieliitti ei voinut sallia tapahtuvan.
Jotta keskustelun taso pysyisi riittävän korkeana, siteeraan mahdollisimman paljon itseäni (taisi myös muuan UKK taannoin sarkastisesti tokaista?). Seuran www-keskustelupalstalle kirjoittelin siis Irakin-kysymyksestä ja Mooses Lipposesta jo heinäkuussa 2003 jokusenkin kommentin.
Tänään eli 21.1.2004 - mm. julkisuuteen tulleen Bushin hallinnon erotetun valtiovarainministeri Paul O´Neillin kertoman mukaan - se tuntuu sekä kaukonäköiseltä että vieläkin erinomaisemmin ajankohtaiselta! (Paul O´Neillin mukaanhan Bushin regime oli jo hyvissä ajoin ennen 11.9.2001 tapahtunutta WTC-iskua eli aivan toimikautensa alusta lähtien faktisesti päättänyt hyökkäyksestä Irakiin eli Saddamin syrjäyttämisestä.)
Kirjoitin Seuran www-keskustelupalstalla 21.07.2003 mm. seuraavaa:
"- - Suomessa surullisenkuuluisa Irak-jupakka johti tunnettuihin seurauksiin ja jäi - poliittisten (pää)toimittajien ja muiden toimitsijoiden mielestä - historiaan osoituksena luottamuksen katoamisen katkerasta hedelmästä.
Suomessahan oppositiopuolueen puheenjohtaja ja sitten vaalituloksen kautta pääministeriksi noussut Anneli Jäätteenmäki jos kuka yritti - jo pitkään ennen kuin Bushin ja Blairin sotakoalitio oli ryhtynyt konkreettisiin hyökkäystoimiinsa - saada syntymään keskustelua suunnitteilla olleen sodan perustelujen oikeutuksesta.
Niin Helsingin ja Turun kuin Hämeen Sanomatkin - iltapäivälehdistä puhumattakaan - olivat tuolloin ylväästi muun valtamedian ruodussa tivaamassa ainoastaan Jäätteenmäeltä faktoja siitä, missä kyseenalaisessa "koalitiossa" silloinen pääministeri Lipponen muka silloisen oppositiojohtaja Jäätteenmäen mukaan mahtoikaan olla hang around -jäsenenä.
Itse tosiasiathan tiedettiin jo silloin - siis ennen eduskuntavaaleja - ja tiedetään tätä nykyä yhä aukottomammin: Lipponen - ja hänen johtamansa Suomi - oli innolla mukana terrorismin vastaisen taistelun varjolla nostatetussa sotauhohysteriassa - ymmärtämättä kyseenalaistaa alkuunkaan uhon tueksi tuotettujen uhkakuvien olemusta ja oikeellisuutta.
Mutta vieläkään ei Suomen valtamedia ole kyselemässä puhemies Lipposelta "politiikan uskottavuuden ja luotettavuuden" perään. Lipponen on näköjään edelleen oikeassa, vaikka Bush ja Blair ovat ilmiselvästi jo jääneet ja vieläkin yhä selvemmin jäämässä kiinni siitä, että ovat valehdelleet kansalaisilleen ja petkuttaneet niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin instituutioita."
"- - Näissä merkeissä jään odottelemaan, koska muutenkin niin paljon (kesäkautena) uusintoja lähettävä Yle lähettää uusintana myös taannoisen pääministeri Lipposen lausunnon Valkoisen talon pihamaalta joulukuussa 2002. Niin ikään jään odottamaan, milloin ulkoministeri Tuomioja tulee julkisuudessa myöntämään sen, että Lipposen "koalitio"-puheet joulukuussa 2002 liittyivät nimenomaan George W. Bushin jo 27.11.2002 Prahassa pitämässä puheessa lanseeraamaan "halukkaiden koalitioon".
Kyseinen koalitio oli jo vallan muuta kuin syksyllä 2001 pystyyn nostettu "terrorismin vastainen koalitio". Se oli nimenomaan siis jo se valtioiden joukko, jonka Irakin-hyökkäystä valmistellut B-parivaljakko Bush ja Blair oli onnistunut maanittamaan etukäteen myötämieliseksi Irakin-iskulleen, tehtiin se sitten YK:n turvaneuvoston luvalla tai kuten sitten myöhemmin maaliskuussa 2003 tehtiin, YK:n turvaneuvoston luvatta."
"- - Irak-hyökkäyksen kansainvälisoikeudelliselle ja moraaliselle oikeutukselle ei enää tunnuta kotomaamme kuviossa pantavan paljonkaan painoa. "Painavimman" - Irakin-iskulle perusteluita kokonaan kaipaamattoman - puheenvuoron tuntuu käsikirjoituksen mukaisessa järjestyksessä jälleen tehneen Golf-kärryistään kritiikittömän länsisuuntauksen panssarinyrkiksi korotettu entinen presidentti Martti Ahtisaari. Perinteinen valtion suvereniteetti ei tunnu M.O.K. Ahtisaaren aivoituksissa olevan enää minkään arvoinen lähtökohta, kun länsimaisittain "hyvät" tekevät miekkalähetystään - "pahojen akseli" saakoon palkkansa, tapahtuu kansakunnille, kansoille ja ihmisille mitä tahansa. Tarkoitus pyhittää näitten katsantokantojen miehillä keinot, vaikka hyvin tiedetään, että "tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla".
" - - Onkin kysyttävä, oliko ja onko Anneli Jäätteenmäen - naisen, joka katkaisi sinipunan voittoputken - kaatamisen "välttämättömyydessä" kyse paljon enemmästä kuin vain yhdestä naisesta ja parista "vuodosta". Oliko ja onko kysymys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnasta ja myös yleisen yhteiskuntapolitiikan reivaamisesta avoimesti uusliberalistisemmille linjoille, kuin mitä Anneli Jäätteenmäen toimiessa pääministerinä tässä maassa olisi ollut mahdollista?
- - Mooses Lipposen ja Vara-Mooses Vanhasen lisäksi pohdiskeltavaan kysymykseen osannee suoralta kädeltä vastata ainakin puoluesihteeriparivaljakko Eero Heinäluoma ja Eero Lankia. Eritoten Eero Lankia on onnistunut pitämään tunnollaan entisten lisäksi uudempiakin salaisuuksia: kuka ihmeessä mahtoikaan olla sellainen henkilö, joka kävi hänen luonaan tunnustamassa kiikuttaneensa iltapäivälehtien toimituksiin mittavaan historialliseen merkitykseen nousseita keskustan työvaliokunnan kokouksen (7.3.2003) pöytäkirjakopioita? Kun kysymyksessä ei sitten kai liene ollut tunnontuskissaan pyöriskellyt ja pyöriskelevä Hannu Takkula, olisiko "hyveellisyyttä" osoittaneen teon tehnytkin jokin tosi virtuaalinen henkilö? Salamyhkäisen Lankian oma uskottavuus kohentuisi huomattavasti, jos (edes) keskustaväelle kirjan kansia raotettaisiin avoimesti tältä osin.- -"
Noin siis Seura-lehden www-sivuilla jo heinäkuussa 2003.
Ja tammikuun puolivälissä 2004 tosiasiallinen tilanne on tällainen: Kun Yhdysvalloissa itsessään julkisuuteen saatetaan - viimeisimmäksi siis Bushin oma entinen republikaaninen valtionvarainministeri Paul O´Neill - päivä päivältä yhä kriittisempää aineistoa tavasta, jolla Bushin hallinto tietoisesti vääristellen hankki öljy- ja aseteolliselle kompleksilleen sekä "sotahalukkaiden koalitiolle" oikeutusta laittomaan hyökkäyssotaan Irakia vastaan, olisi kohtuullista, jos Suomessakin alettaisiin miettiä vaikkapa Mooses Lipposen omaa - ja hänen Suomen puolesta (?) lupaamaansa - "osallisuutta" siinä prosessissa, jonka tuloksena kansainvälisen oikeuden vastainen hyökkäyssota sitten heti maalisvaalien jälkeen aloitettiin.
Ex-pääministeri Lipposen Irak-linjauksia ei yhtään oikeutetummaksi tee se, että hutva (hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta) kokonaisuudessaan hoiperteli Irakin-kysymyksessä aina 7.3.2003 asti eikä vielä tuonkaan päivän Irak-kirjaus - edelleen erittäin epäanalyyttisena - kestä kriittistä arviointia...
Mooses Lipposen pääministerikautensa aikaisten toimien suhteenhan olisi valtakunnanoikeudellisessa mielessä entistäkin arvioitavaa; oltiin Itävallasta ja Jörg Haiderista aikanaan mitä mieltä tahansa, Lipponen veteli jo tuolloin omia ja omavaltaisia perustuslaillisia linjauksiaan.
Osaomistusyhtiöittensä (Viestintä Teema Oy) kautta Lipposen ikiomaan etupiiriin kuuluneeseen ja kuuluvaan Soneraan sinipuna-aikana upotetut "kansanavut" olisivat niinikään rahvaan yleisen oikeustajun vaatimusten mukaisesti saatava objektiiviseen ja kriittiseen tarkasteluun.
Ja siitä, miten ylimielisesti kansainväliseen ja muuhunkin oikeuteen suhtautuvat Mooses Lipposen tavoin hänen ulkomaiset toimeksiantajansa, eritoten maailmanpoliisin roolin itselleen ottanut George W. Bush, saa kohtalaisen oikean kuvan seuraavasta Heikki Patomäen artikkelista:
Linkki: http://fi.oneworld.net/article/view/75307/1/
Prof. Patomäen artikkelin lukemisen jälkeen kelpaakin sitten tasapainotusta kaipaavien lukea vaikkapa tänäisestä Hesarista Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powellin yläkertainen "tiedote". Siinä sitä onkin jälleen oivallinen näyte "puolueettomien" Erkon pellervojen ulkopoliittisesta vedätyksestä! Koskahan porvarilehdistössä mahtaakaan alkaa Nato-jäsenyyden puolesta (EY-jäsenyyskampanjoinnin kaltainen) etusivun ilmoitusten aika?
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Timo Ristimäki / 22.01.2004 10:17:44
Pappilan hätävarasta Bemarin takapenkille!
Ajankohtaiseksi autovalintojensa vuoksikin nouseva Vara-Mooses Vanhanen ansaitsee netlarin palstoilla pientä muistelua - näin sanoen:
Linkki: http://www.seura.fi/keskustelu/message.php?fid=3&mid=72 160
"Julkaistu" 09.10.2003 13:50 Seura-lehden www-keskustelupalstalla otsikolla:
"Valitutettiinko Matti Vanhanen kuin "sika säkissä"?
Kun pääministeri Matti Vanhanen tuli ikään kuin kutsutuksi keskustan puheenjohtajaksi lähinnä demarien ja muiden porvarien sekä valtamedian avustaman keskustan oman "mustan tusinan" koolle kutsumassa ylimääräisessä puoluekokouksessa, on syytä arvioida, kenen asialla oikeastaan onkaan Matti Vanhanen.
Se tiedetään, että hän on taatusti professori-isänsä poika - ja isä on taas taattua sosiobiologista tavaraa, mitä sillä nyt nykyaikana - siis jokunen vuosikymmen "aatehistoriallisten loistoaikojensa" jälkeen - tohtii ymmärtääkään. Kovin on kuitenkin poika isänsä oppien tuntuinen. "Yrittämisen ja yhteisvastuun Suomen" korostamisessa kaikuu vähän kuin Vanhanen todella aivan tosissaan uskoisi, että "jokainen on oman onnensa seppä". Kiäriäisittäin hötkyiltynä siihenhän voisi sanoa, että voihan se olla niin, vuan voihan se olla toisinnii. Että kysymys voitaisiinkin asettaa myös näin: "Mitä eroa on sepällä ja kapitalistilla?" Ja siihenhän koettu eli perinteinen vastaus - kaikesta IT- ja bio-huumasta huolimatta - on tiukasti edelleen: "Kukaan ei ole seppä syntyessään."
Koska tuntuu siltä, ettei Matilla ole (ollut) juurikaan halua, malttia kuten ei luonnollisesti tarvetta moiseen pohdiskeluun, onkin kysyttävä, kenen asialla Matti Vanhanen oikein on? Kun ajatellaan kansaa ja sen valtaa, kysymys asettuu ehkä näin: Onko Matti Vanhanen kansan- vaiko "väki"- vaiko vain EU-vallan asialla? Joka tapauksessa hän oli jo orastavasti kirjassaan "Vaikeita valintoja" niin pragmaattinen lippostelija, että häntä voi kuvaannollisesti kutsua sanoilla "Ruusulla merkitty äänetön yhtiömies". Ja ruusuhan demarien tunnettu kampanjakukka - eiköhän sen punaloisteella puskettu hämäriltä koulunpihoilta vaikka mitenkin ihmeellistä tapahtumaan niin taiva(stelu)issa kuin jo täällä maan päällä!?! (Vrt. Lipposen pariskunnan soidinmenot töölöläiskoulun pihamaalla!)
Ajatellaanpa erityisesti vaikka EY/EU-kysymystä, joka on yksi niistä keskeisistä asioista, joissa Matti on ennättänyt näyttää "elastisuutensa", jos sen haluaa hamekankaisesti ilmaista. Mattihan oli alun alkaen EY-kriittinen. Hänessä oli aika ajoin havaittavissa jopa "kansanvaltaisia piirteitä". Vaan ajattelisikohan hän nykyään esimerkiksi seuraavasti: (Tokkopa?) Jos Suomen kansalle olisi ennen taannoista neuvoa antavaa - eli siis silloista EY-kansanäänestystä - kerrottu, ettei taloudellisella ja poliittisella eliitillä ole pienintäkään aikomusta antaa KANSAN päättää vielä erikseen rahaliittoon ja "aikaansa seuraavalla liittoutumattomuudella" tosiasiassa myös sotilasliittoon liittymisestä, Suomi olisi EU:hun tuskin lainkaan liittynyt. Ei siis enempää eliitin taktikoimalla Ruotsin "vedätyksellä" kuin ei taatustikaan ilman sitä.
Nyt tasavallan niin "varsinaiset" kuin Vara-Mooseksetkin pelkäävät, että mikäli Suomen kansalle annetaan samanlainen KANSANVALTAINEN MAHDOLLISUUS kuin mitä ruotsalaiset saivat juuri äsken euroäänestyksessään toteuttaa, Suomenkin taloudellinen ja poliittinen ja mediaeliitti joutu(isi)vat häpeään: Ruotsissakin talouselämä miltei kokonaisuudessaan ja enemmistö ns. ay-liikkeen eliitistäkin sekä yli 80% kansanedustuslaitokseen valituista ynnä kaikki "valtapuolueet" liputtivat euron puolesta, vaan kuinkas sitten kävikään. Kun vallan kerran sanotaan kansasta lähteneen, kansa Ruotsissa palauttikin sen itselleen!
Ja vastaavaa tapahtumasarjaa pelkää muiden muassa keskustan "Kalvakka Valakka", Vara-Mooses Matti Vanhanen. Hänen metamorfoosinsa muutamassa kuukaudessa on ollut - ikävä kyllä - mitä melkoisin. Kukahan dokumentaristi ottaisi sydämenasiakseen tehdä hänestä Emile de Antonion tyyliin kotimaisen Milhouse-version - siis vastaavan kuin mitä taannoin tehtiin muutamastakin Nixonista!. Siinä dokumentissa riittää kyllä vielä tulevina vuosina rahvaalla nauramista - muuta ei punamullan valekaapuun puetulla sailaan sinipunaisella komennolla rahvaalle tule riittämäänkään.
Kun Mooses Lipponen on jo vuositolkulla ollut tyystin rähmällään EU:n tosi kovan ytimen (s.o. saksalaisen autoteollisuuden ja belgialaisten pedofiilien!?!) edessä, on puolestaan hänen uskollisen peesaajansa eli Vara-Mooses Vanhasen EU-perustuslakikonventti- ja useimmista muistakin muka "aate"poliittisista linjauksista on suomen kielessä moista poliittista "yhteistyöhalua ja -kykyä" hyvin kuvaava ja tilanteen vakavuutta sattuvasti ilmentävä sanapari: "EHDOTON ANTAUTUMINEN"... Kysymys on ehkä politiikan ilmauksin ja kielellä siitä, missä vaiheessa hienosti sanottuna pragmatismista tulee (puhtaaksiviljeltyä eli pelkkää) opportunismia? Muuan Eero-parivaljakko ja muuan toinenkin toisistaan enää tuskin rautakangella erotettavissa oleva pää- ja puuhamiespari ansaitsisivat kyllä Universumin demokratia-palkinnon.
Jos ja kun politiikan retoriikassa kehutaan liikkuvien äänestäjien olevan "demokratian ritareita", edellä mainittujen herrojen arkisista askareista uskon vielä ennen seuraaviakin "edustuksellisen demokratian" tähtihetkiä syntyvän yllin kyllin liikettä ja vipinää niin, ettei demokratian edistämisen palkinnonsaajista liene sen enempää kiistaa kuin epäilystäkään!
Timo Ristimäki "Politiikan, median ja demokratian dissidentti (emer.)"
PS. "Ruusulla merkitty äänetön yhtiömies" taisi olla Pekka Parkkisen yhden runokirjan tähänkin maailman aikaan varsin osuva nimi. Caj Westerberg puolestaan muistaakseni runoili taannoin: "Ostetaan ja myydään, myydään ja ostetaan. Kallista on ja halvalla menee". Ettei vain olisi näin asianlaita kansanvallan ja valtiosuvereniteetinkin - ja liittoutumattomuuden suhteen? Sillä Vanhasen "linja" ei kyllä vakuuta juuri muita kuin ehkä demareita ja muita porvareita - ja tietysti valtamediaa, jonka nuoleskelulla ei nyt tunnu olevan äärtä eikä rajaa. Heille kaikillehan Matti Vanhanen onkin jo osoittautunut muutamassa hetkessä mitä oivallisemmaksi "sijoitukseksi" eli todelliseksi "Pappilan hätävaraksi"...
Yllä oleva näkemys on kirjoitettu alun alkaen siis Seura-lehden www-keskustelupalstalle heti keskustan ylimääräisen puoluekokouksen jälkeen lokakuun alussa 2003. Ikävä kyllä siinä esitettyjen näkökantojen suhteen ei ole ollut tarvetta tarkistaa näkemystä Vara-Mooses Vanhasesta - ainakaan kansanvaltaisempaan suuntaan! Itse asiassa Vanhanen tuntuu olevan varmin tae sille, etteivät demarien edistysmielisemmät ja rauhanhenkisemmät (niitäkin sentään toivon mukaan vielä on?) voimat pääse tekemään pesäeroa Lipposen sinipunan "jätöksiin".
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Timo Ristimäki / 04.02.2004 09:34:00
Ohjaako Lipponen Erkon avituksella edelleen takapenkiltä?
Hymy -lehden julkistettua viimeisimmässä numerossaan 2/2004 pitkät pätkät UM:n parivaljakko Favorin & Pölhön mielihalusta miltei ikuisiksi ajoiksi salaisiksi leimaamia muistiopapereita ex-pääministeri Paavo Lipposen vuoden 2002 joulukuiselta Valkoisen talon reissulta tavallinen kansa ei voi kuin kauhistella pöyhkeyttä ja röyhkeyttä, millä nykyinen sdp:n puhemies Paavo Lipponen kehtaakin jatkaa muiden opastamista ja ojentamista ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioissa.
Kun Mooses itse on osoittautumassa tähänastisesti tiedettyäkin nato- ja sotaintoilevammaksi asekauppiaaksi, rahvaalla ei liene isompia syitä hurraa- huutoihin. Ellei sitten vaikkapa näin:
Eläköön Paavo Lipponen... .. mutta omalla kustannuksellaan!
Eikä siis esimerkiksi Suomen valtion elättinä sdp:n puheenjohtajan askareita päätoimisesti hoidellen. Tai siinä sivussa vielä muillekin EU:n kansoille kovakustannuksiseksi kihoksi himokkaasti pyrkien.
Paavoa pahasti painava trauma on se, että mm. ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tämä harhaanjohtava Mooses on kyennyt olemaan väärässä 1960-luvusta lähtien jokaisella vuosikymmenellä. UKK:n elinaikana hän julisti "uutta ulkopolitiikkaa" ja oli ajavinaan Kekkosen ohi "vasemmalta". 1990- ja 2000 -luvuilla tämä ajokortiton (nyt kai jo taannoinen) tila-autoilija yrittää korjata takavuosien ohjausvirhettään - ja kuten niin tavallista "ylitse ja ohitse oikealta!".
Lännettämisinnossaan Mooses karauttaa tätä nykyä ohi jopa perinteisten porvarien. Siinäpä olisikin Itälän Villelle kokoomuksen puoluekokoukseen vastaehdokkaaksi todellinen kypäräpää...
Kuvitelkaapa vain: Mooses Lipponen kypäräpääpappipuolueen puheenjohtajana ja uskollisina aisankannattajinaan Ben Z.ja Kimmo Immeri S. eli "mies kuin unelma" olisi kuin moderni versio Pekka Töpöhäntä -kirjojen Monnista, Pillistä ja Pullasta!
Vaan miten ihmeessä Moosesta jaksetaan porvari- ja demarilehdissä jatkuvasti ylistää "ylivertaiseksi ulkopolitiikan asiantuntijaksi". Ulkopoliittisessa instituutissakin aikoinaan huseeranneelta "asiantuntijalta" olisi toki voinut parivaljakon B & B "halukkaiden koalitio" -rekrytoinnin aikoihin (vv. 2002-2003) odottaa, että olisi ymmärtänyt jättää nuoremman Bushin "johtajuuden ylistämisen" vähemmälle ja tajunnut myös sen, minkä kaikki USA:n, CIA:n ja NSA:n poliittista (lähivuosikymmenten) historiaa tuntevat koko ajan tajusivat: presidentti George W. Bush tietoisesti tosiasioita vääristellen vedätti niin oman kansansa kuin kansainvälisen yhteisönkin kansainvälisen oikeuden vastaiseen hyökkäyssotaan suvereenia (Irakin) valtiota vastaan.
Itsekritiikittömimpänä EUrooppalaisena juoksupoikana Bushilla Atlantin tällä puolen askaroi Mooses, jonka valtioiden suvereniteetista piittaamattomalle sotaisuudelle tenää ei tuntunut eikä tunnu täälläkään tekevän muu kuin kansa ja kansanvalta! Luonnollisesti tuommoinen kovakallo on pyrkimässä kaikkiin koviin ytimiin. Kuinka kauan demarien edistysmielisemmät ja rauhantahtoisemmat voimat (vai onko heitä enää missään?) jaksavat kestää Mooseksen melskaamista? Ja kuinka alas poliittisen moraalin näkökulmasta jaksaa vajota pääministeri Vanhanen omituisessa pragmatismissaan, johon näyttää jatkuvasti kuuluvan Mooseksen mielistely todella öklöttävällä tavalla.
[Hyvin kuvaavaa Vara-Mooses Vanhasen "pragmaattiselle realismille" on se, että kun Helsingin Sanomat tässä päivänä muutamana yltyi - ensin itse julkaisemansa pääministerihaastattelun jäljiltä - pääkirjoituspalstaansa myöten kritisoimaan Vanhasta siitä, että tämä näytti Hesarin mielestä hötkyilevän poispäin ex-pääministeri Lipposen kaikkiin ja myös koviin ytimiin intomielisesti suuntautuvalta EU- ja Nato-linjalta, tämä Kalvakka Valakka osoitti pragmaattisen realisminsa tajun alentumalla kirjoittamaan pitkän selitelmän "linjastaan" Hesarin mielipidesivulle siitä, miten oikeastaan mikään ei (ainakaan suhteessa) EU-politiikkaan ei ole alkuunkaan muuttunut Lipposen ajoista!]
Lipponen ja myötäjuoksijansa (mm. Max Jakobsson ja Moritz Tarkka) jaksavat ehtimistään jankuttaa: Nato ei ole entisensä, Nato on muuttunut jne.
Totta tosiaan Nato on muuttunut! Totta tosiaan onkin. Kuinkahan moneen suvereeniin maahan Naton voimin tässä takavuosina hyökättiinkään ennen sitä ylistettyä "muutosta" - eli muutosta yksinäisen maailmanpoliisin käsikassaraksi?
Anneli Jäätteenmäen "henkilökohtainen" vaalivoitto Paavo Lipposesta kirjautuu vielä isänmaamme historiaan viime vuosikymmenten isänmaallisimpana aikaansaannoksena: kansainvälisestä oikeudesta ja rauhan ulkopolitiikasta piittaamattomille piireille tuli AJ:n ansiosta jos ei aivan lopullinen niin ainakin tilapäinen stoppi!
Ex-pääministeri Lipposen aikeita ja aiempiakin toimia on tässä maassa ryhdyttävä tutkimaan vähintäänkin samalla lailla kuin kohtsillään tutkittaneen Bushin ja Blairin sotaan johtaneita askareita omissa maissaan.
Pääministeri Vanhasen olisi jo korkea aika ryhtyä "isännäksi" muuallekin kuin vain omaan taloonsa!
Lisätiedoksi linkki maaliskuulta 2003:
http://www.rauhanpuolustajat.fi/jutut/2003/13_kansainvalisoikeudellinen.html
Timo Ristimäki "demokratian, median ja politiikan dissidentti (emer.)"
*************************************
Ja pääministeri Matti Vanhaselle olen näkemykseni lähettänyt jokuseenkin otteeseen, esimerkiksi seuraavasti:
"Vastaanottaja: , [email protected]>
Kopio:
Aihe: Vestigia terrent, pääministeri Vanhanen!
Lähetetty: Thu, 3 Jul 2003 08:56:47 0300
Pääministeri, kansanedustaja, Suomen Keskusta rp:n varapuheenjohtaja Matti Vanhanen
Valtioneuvoston linna
Hyvä Matti Vanhanen! (vaiko "?")
Järkytyksellä olen jo jokusen tovin seurannut tapahtumia juhannuksenalusviikon poliittisten myllerrysten jälkeen. Eikö keskustassa jo olisi ennen niitäkin pitänyt nähdä, miten siinä käy, kun Moosesta seurattiin ja seurataan. Ja että vielä tämäkin!
*******************************
Vanhanen ilmoittaa olevansa ulkopolitiikassa Lipposen linjoilla 02.07. - 20:40 (kopioitu Aamulehden verkkosivuilta 3.7.2003)
------------------------------------------------
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) mukaan liittoutumattomuus ei enää kuvaa Suomen asemaa terrorismin vastaisessa taistelussa. Vanhanen arvioi olevansa ulkopolitiikassa samalla tavalla realisti kuin SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen.
Vanhasen mukaan Suomen linjassa on tehty uusi avaus, kun Suomi on EU:n mukana valmis solidaarisuuteen ja auttamaan terrori-iskun kohteeksi joutunutta.
? Emme ole ennen olleet valmiita käyttämään sotilaallista voimaa terrorismin torjunnassa, Vanhanen sanoo.Aiemmin EU:n presidenttiä vastustanut Vanhanen sanoo kuuluvansa nyt senkin osalta Lipposen kanssa realistiseen koulukuntaan. EU:n tulevaisuuskonventti päätyi ehdottamaan EU:lle presidenttiä. Vanhasen mukaan Suomen pitää ottaa konventin lopputulos realiteettina.
? Pitää ottaa huomioon konventin lopputulos ja tarkastella millä voimasuhteilla se on syntynyt, hän sanoi. STT
****************************
Hyvin lyhyt tuntuu olevan keskustan "munallisten mallien" muisti: nyt kun ollaan itse päästy vallan kammareihin, ollaan oitis valmiita unohtamaan, että niihin ei olisi sen enempää Matti Vanhasella, Mauri Pekkarisella, Juha Korkeaojalla - Seppo Kääriäisestä puhumattakaan ollut mitään asiaa, ellei - todennäköisesti heidän kaikkien perimmäisten toiveiden vastaisesti, näinkin lienee yhä enemmän syytä arvaella - Hämeenlinnassa kuulun Rinkelinmäen sikakatsomon edessä viime kesäkuussa Anneli Jäätteenmäestä olisi tullut Suomen Keskusta rp:n puheenjohtajaa ja siten henkilöä, joka johdatti johtamansa puolueen ulos monivuotisesta hallituspoliittisesta diasporasta.
Kun on ollut niinkin tarkasti seuraamassa muutaman vuosikymmenen ajan kotomaamme ja myös Suomen Keskustan ja edeltäjiensä ja muitakin poliittisia kuvioita, ei voi muuta kuin todeta ikäväksi tosiasiaksi jälleen tämän: kunnia sille, joka kunniaa pyytää!
Kuten jo onnitteluviestissäni uudelle pääministerille julkitoin, oli kamalaa katsottavaa se välinpitämättömyys, millä näköjään kohtalaisen heikolla poliittisella itsetunnolla ja ehkä myös -itsetuntemuksella varustetut keskustan "miehet" suhtautuivat henkilöön, jota heidän olisi ja on kiittäminen niin paljosta. Vaan kiittämättömyys tuntuu olevan maailman palkka. Aika monen - siis muun kuin nyt uhratun Anneli Jäätteenmäen - keskustan puoluejohdossa sietäisi ja sietää edelleenkin toden totta hävetä!
Sanonpahan vain, että "kirjan kannet kiinni", "vaalitaistelun on nyt loputtava" ja "mitä se teille kuuluu" -linjalla ei keskustalle tule kunniaa koituman niiltä ihmisiltä, jotka todella antoivat sille tukensa - monet ensimmäistä ja mahdollisesti myös viimeistä kertaa - viime eduskuntavaaleissa. Pikemminkin edessä voi ennustaa olevan "Esko Ahon viitoittaman (hallitus)tien", joka tunnetusti johti keskustan ja myös kannattajansa ja tukijansa moneksi vuodeksi paitsioon. Vastaavanlaista korskeutta, kopeutta ja vallantäyteyttä en toivoisi ainoankaan keskustan riveistä nousseen ja nousevan enää edustavan. Esko Aholta itseltäänhän moista nöyryyttä ja itsekriittisyyttä näytti ja näyttää olevan perusteetonta odottaa, kuten hänen ihmeelliset "Irak-opetuksensakin" osoittivat. Muilta vallan keskiössä nyt piehtaroivilta voinee tämmöinen tavallinen pienviljelijänpoika parannusta vielä sentään toivoa...
Näissä merkeissä lähetän tiedoksenne mietteet, jotka rustailin keskiviikkona 2.7.2003 eli siis jo ennen kuin silmiini ja korviini olivat sattuneet uuden pääministerin "uudet" ulko- ja turvallisuuspoliittiset aivoitukset. Ettei vain ole meneillään mielipiteidenvaihtoviikot!?!
Onnea "uudelle alulle" (mutta poliittiselta sisällöltään koko lailla toisenlaiselle) toivotellen
Hämeenlinnassa 3. heinäkuuta 2003 klo 8.55
Timo Ristimäki "demokratian ritari (in spe)"
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Vastaukset 20
Vanhimmat
http://www.eskoseppanen.net/lehti/Taanila0304.htm
Harvinaisen itsekehuista suoltamista, jossa tekstin määrä ei kuitenkaan anna jutulle mitään asiasisältöä.
Jos sieltä joku lanka löytyi, niin joku hatusta temmattu kuvitelma ikään kuin terrorismin vastainen sota olisi valkoisen rodun keksintöä, että se pääsisi kyykyttämään muita rotuja.
Ei sulla paljon faktat mielikuvitusta rasita.
sanoit "Jos sieltä joku lanka löytyi, niin joku hatusta temmattu kuvitelma ikään kuin terrorismin vastainen sota olisi valkoisen rodun keksintöä, että se pääsisi kyykyttämään muita rotuja."
http://www.uta.fi/lehdet/aviisi/0202/0202terrorismi.html
Jos Irlannin, baskien ja balkanin terrorismista ei nyt puhuta, niin onko siitä tehtävä muuta johtopäätöstä kuin että hatusta veti linkkaamasi Aviisikin:
"Aviisi on Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Tamyn julkaisema lehti"
ei savua ilman tulta
http://www.kyy.fi/stimulus/arkisto/11_03/arviot/arvio_11_03_sota.html
Asiakohdat vois vaikka alleviivata. Ja jos ei joku "löydä" oikeaa kirjoitusta, pistän sen linkin tähän http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?gategory=110&conference=1500000000000105&posting=22000000004596015
ja varmuudeksi vielä selväkielisenä kopiona:
”Terrorisminvastaisen sodan” varjolla vastuutonta ”valkoista (yli)valta-ajattelua”
Kirjoittanut: Timo T A Ristimäki, 10.9.2004 klo 14.01
Kun niin "?????"-merkein kerran näytään minulta naillä saiteilla kysytyn sitä, miten minä suhtaudun pääministeri Matti Vanhasen näkemyksiin "terrorisminvastaisista liittoutumisista" uusissa Beslanin ja vanhoissa WTC-olosuhteissa, täytynee nimimerkin "Näin on" opastuksesta ainakin jotenkuten vastata, vaikkei kolmen rivin perinteisen tahallinen väärinymmärrys varmaan tälläkään avituksella asiantilaa kysymysmerkkeilijän ja kaltaistensa tajunnassa avita.
Olen vuosikymmentolkulla ollut ja olen edelleen sitä mieltä, että Suomen on niin oman kansansa kuin maailman kaikkien kansojenkin kannalta viisainta pysytellä kaikkien sotilasliittojen ulkopuolella eli harjoittaa historiallisen menestykselliseksi koettua aktiivista, rauhantahtoista ja sotilaallisiin liittoumiin nähden "liittoutumatonta" ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Sen tähden minusta on ollut järkyttävää seurata esimerkiksi Matti Taneli Vanhasen käsittämätöntä metamorfoosia, jolla liki parimetrinen ja varsin jäykänoloinen jätkä on osoittautumassa ja osittain jo osoittautunut tyystin selkärangattomaksi!
Joskus alkukeväästä hänen uuden ulkopoliittisen oppinsa - eli suoraan sanoen Paavo Lipposen vanhan! - mukaan Suomi muka kuuluisi niin sanotussa "terrorisminvastaisessa" sodassa "etulinjan maihin".
Kyseisen natointoilijoille otollisen evankeliumin kävi ensin jossakin A-piste tai A-talk -ohjelmassa julkiänkyttämässä - tosin varsin punastellen - Vanhasen valtiosihteeri Risto Volanen, jonka muodonmuutosta kutakuinkin järkimiehestä sailaan sinipunakomennon auguuriksi olen myös tälle henkilökohtaisesti mutta myös julkisemminkin kummastellut.
Pääministeri Vanhanenhan muistaakseni jossakin lehdistötilaisuudessa vahvisti valtiosihteerinsa po. tv-esiintymisessä väläyttämän kannan myös omakseen ja vahvisti sen vielä erityisesti EU-parlamentaarikko Kyösti Virrankosken 60-vuotisjuhlahappeningeissa kesä(kuu)n alkupäivinä. Siitähän Vara-Mooses keräsi niin paljon aplodeja, että olisi viimeistään tuolloin hänelläkin heränneen B(ertolt) B(recht)-henkisen kysymyksen: mistä aplodit tulevat?
Olen tässä vaellustemme varhemmissa vaiheissa myös pääministerille itselleen - ja varsin lähietäisyydeltä - tehnyt tiettäväksi, että etenkin suhteessa "terrorismin vastaiseen taisteluun" pääministeri Matti Vanhasen linja on sekä teoreettisesti että käytännöllisesti huutavan virheellinen, väärä ja siis kansakunnan ja maailmanrauhan kannalta vastuuton.
Edellä esittämäni perusteella voin sanoa paheksuvani voimakkaasti sitä, miten pääministeri Matti Vanhasesta löytyi Beslanin kaamean "terrorismi vs. Putin" -välikohtauksen yhteydessä yksisilmäistä ryhtiä voimakkaasti paheksua Ossetiassa ilmennyttä "terrorismia lapsia vastaan" - ollenkaan taustoittamatta tapahtumia esimerkiksi fundeeraamalla vaikkapa "rauhanomaisimpia" asiantilamahdollisuuksia tyyliin, "pitäisköhän Putininkin "antaa rauhalle mahdollisuus".... Tosin pääministeri Vanhasen linjanveto ei ollut mitään uutta: heittäytymällä jo keväällä 2004 koko "valkoisen miehen varrellaan" Bushin ja Blairin taannoin ex-pääministeri Paavo Lipposelta erityiskiitosta saaneen "sotaa haluavien" koalition jälkijättöiseksi, etulinjalaiseksi aisapojaksi, ei ollut niinkään yllättävää, ettei pääministeri Vanhanen sen enempää terrorismi- kuin globalisaatiokysymyksissä kykene näkemään yhtään Lipposta enempää ns. metsää puilta.
Joten nimimerkki "?????" ja muutkin kaltaisensa utelevat saavat luvan olla varma, ettei pääministeri Vanhanen kovinkaan paljon sen enempää oikeistolaisen sisäpolitiikkansa kuin epäanalyyttisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkansakaan vuoksi nauti meikäläisen hyväksyntää ja siunausta. Tosin hän tuskin sitä siunausta on minulta kaipaamassakaan, mutta tulkoon tässä yhteydessä sanotuksi, että "näköpiirissä olevassa tulevaisuudessakaan" ei liene tuleva tilannetta, jossa vähimmässäkään määrin olisin antamassa vähintäkään tukeani Matti Vanhasen "tahdottomille", kansanvastaisille linjanvedoille".
Samanlaisen arvion sinällään ansaitsee myös tasavallan presidentti Tarja Halonen opportunistisesta oleilustaan valtionpäämiehen paikalla. Todella kammoksuttavia ovat olleet taannoin hänenkin hymistelynsä ja ylistelynsä niin George W. Bushille kuin V. Putinillekin - Kiinan muka parentuneista "ihmisoikeusolosuhteista" puhumattakaan! Ja älylliseen epärehellisyyteen taannoiset hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (utva) kannanotot syksyllä 2002 ja vielä alkuvuodesta 203 Irakin-kysymyksestä eli tilanteessa, jossa Suomi olisi vielä antaa ex-pääministeri Lipposta rauhanomaisemman panoksen mm. Irakin-kysymyksen ratkaisemiseksi - eli siis ilman laitonta hyökkäystä Irakiin.
Hyvä nimimerkki"?????" - ja muutkin äimänkäkenä olevat!
Minulle Venäjä ei taatusti ole tällä eikä muillakaan kerroilla yhtään "sopivampi" koalition kohde, mutta sehän ei juuri näiden keskustasaitille pesitytyneiden "asevelisosialistikysymysmerkkien" kalloon taida mahtua.
Ennen jäljempänä seuraavia "lisälehtiä luonnontietoon" kevennettäköön tätä ymmärrysongelmaa kaskulla:
Albert Einsteinilta kyseli tiemmä taannoin muuan blondi (vrt. asevelisosialisti????), mikä ero on "ajalla" ja "ikuisuudella". Albert herkesi kuulemma tuohon tuumaamaan: jos minulla olisi "aikaa" selittää asia niin, että blondikin (vrt. asevelisosialisti?????) asian ymmärtäisi, siihen kuluisi taatusti "ikuisuus"...
Eli repikää jatkohuumorit noista linkeistä, jonka korrektiussyistä tarjoilen osaksi myös copypastattuna:
Linkki: http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=39 154&sana=
Linkki: http://www.rauhanpuolustajat.fi/jutut/2003/13_kansainva lisoikeudellinen.html
Sillä minä en muuta joka päivä näkemystäni edes Matti Vanhasesta, ja jos sen teen, siihen on oltava hyvin perustellut syyt. Niitä ei edelleenkään ole tarjolla, joten tunnustan luonnehtineeni jo kesästä 2003 lähtien pääministeri, puheenjohtaja Matti Vanhasta myös (ainakin) seuraavasti: "Keskustan kalvakka valakka", "ruunattu korskea orhi", "pappilan hätävara", "sattumakorparaali" (p.o. "sattumaylikersantti"), "Lepsämän EU-liturgi".
Linkki: http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=39 154&sana=
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
"Timo Ristimäki / 22.01.2004 10:00:38
Vestigia terrent, Vara-Mooses Vanhanen!
Mooses Lipponen jatkaa sotarikollisten (mm. George W. Bush) asialla? Kauhun tuntein saa jatkuvasti panna merkille sen vimman, jolla Mooses Lipponen - demariväestäänkin mm. presidentin ja ulkoministerin tavan takaa hempein herjoin kuitaten ja ohittaen - vetoaa suoraan Vara-Moosekseensa, Suomen Keskustan Kalvakkaan Valakkaan eli pääministeri Matti Vanhaseen, lännettämisunelmiensa totaaliseksi toteuttamiseksi. Kaiketi loppuvuodesta 2002 Bushin & Blairin sotaan halukkaiden koalitiolle annettujen lupausten mukaisesti on toimittava, on Suomen kansan ja myös ikioman demariväen enemmistökin sitten asiasta mitä mieltä tahansa!
Irakin-kysymyksen ympäriltä synnytettyä asiakirjavuoto-oikeudenkäyntiä odoteltaessa on syytä palauttaa mieleen, mistä asiakokonaisuudessa oikeastaan onkaan kysymys.
Mooses Lipposen Hämeen Sanomien 125-vuotisjuhlasessioissa jokin aika sitten pitämän puheenparren jälkeen ei liene enää kenelläkään syytä epäillä, etteikö Anneli Jäätteenmäen voimin ja kautta tapahtunut Lipposen ja sinipunansa kaataminen ollutkin itse asiassa viimeisten vuosikymmenten isänmaallisin teko!
Ja etteikö sittemmin Anneli Jäätteenmäen kaatamisessa ja kurittamisessa olekin itse asiassa ollut ja edelleenkin ole koko ajan kyse Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta - sisäpolitiikasta puhumattakaan.
Lipposen sinipunan kritiikittömälle Nato- ja EU-ytimiin-suuntautumiselle sekä "sailaan oikeistoliberalistiselle" yleiselle yhteiskuntapolitiikalle Anneli Jäätteenmäen aikaansaaman vaalivoiton myötä oli mahdollistumassa kertakaikkinen stoppi! Eduskuntavaalien tuloksen myötä kansalle olikin tarjoutumassa yli kymmenen vuoden kyykyttämisen jälkeen yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta korostavaa alkiolais-kekkoslaista sosiaaliradikaalia yhteiskuntapolitiikkaa ja aktiiviseen rauhan- ja ihmisoikeustyöhön pohjautuvaa liittoutumatonta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sitä tämän maan erkkolainen sen enempää kuin muukaan demariporvarieliitti ei voinut sallia tapahtuvan.
Jotta keskustelun taso pysyisi riittävän korkeana, siteeraan mahdollisimman paljon itseäni (taisi myös muuan UKK taannoin sarkastisesti tokaista?). Seuran www-keskustelupalstalle kirjoittelin siis Irakin-kysymyksestä ja Mooses Lipposesta jo heinäkuussa 2003 jokusenkin kommentin.
Tänään eli 21.1.2004 - mm. julkisuuteen tulleen Bushin hallinnon erotetun valtiovarainministeri Paul O´Neillin kertoman mukaan - se tuntuu sekä kaukonäköiseltä että vieläkin erinomaisemmin ajankohtaiselta! (Paul O´Neillin mukaanhan Bushin regime oli jo hyvissä ajoin ennen 11.9.2001 tapahtunutta WTC-iskua eli aivan toimikautensa alusta lähtien faktisesti päättänyt hyökkäyksestä Irakiin eli Saddamin syrjäyttämisestä.)
Kirjoitin Seuran www-keskustelupalstalla 21.07.2003 mm. seuraavaa:
"- - Suomessa surullisenkuuluisa Irak-jupakka johti tunnettuihin seurauksiin ja jäi - poliittisten (pää)toimittajien ja muiden toimitsijoiden mielestä - historiaan osoituksena luottamuksen katoamisen katkerasta hedelmästä.
Suomessahan oppositiopuolueen puheenjohtaja ja sitten vaalituloksen kautta pääministeriksi noussut Anneli Jäätteenmäki jos kuka yritti - jo pitkään ennen kuin Bushin ja Blairin sotakoalitio oli ryhtynyt konkreettisiin hyökkäystoimiinsa - saada syntymään keskustelua suunnitteilla olleen sodan perustelujen oikeutuksesta.
Niin Helsingin ja Turun kuin Hämeen Sanomatkin - iltapäivälehdistä puhumattakaan - olivat tuolloin ylväästi muun valtamedian ruodussa tivaamassa ainoastaan Jäätteenmäeltä faktoja siitä, missä kyseenalaisessa "koalitiossa" silloinen pääministeri Lipponen muka silloisen oppositiojohtaja Jäätteenmäen mukaan mahtoikaan olla hang around -jäsenenä.
Itse tosiasiathan tiedettiin jo silloin - siis ennen eduskuntavaaleja - ja tiedetään tätä nykyä yhä aukottomammin: Lipponen - ja hänen johtamansa Suomi - oli innolla mukana terrorismin vastaisen taistelun varjolla nostatetussa sotauhohysteriassa - ymmärtämättä kyseenalaistaa alkuunkaan uhon tueksi tuotettujen uhkakuvien olemusta ja oikeellisuutta.
Mutta vieläkään ei Suomen valtamedia ole kyselemässä puhemies Lipposelta "politiikan uskottavuuden ja luotettavuuden" perään. Lipponen on näköjään edelleen oikeassa, vaikka Bush ja Blair ovat ilmiselvästi jo jääneet ja vieläkin yhä selvemmin jäämässä kiinni siitä, että ovat valehdelleet kansalaisilleen ja petkuttaneet niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin instituutioita."
"- - Näissä merkeissä jään odottelemaan, koska muutenkin niin paljon (kesäkautena) uusintoja lähettävä Yle lähettää uusintana myös taannoisen pääministeri Lipposen lausunnon Valkoisen talon pihamaalta joulukuussa 2002. Niin ikään jään odottamaan, milloin ulkoministeri Tuomioja tulee julkisuudessa myöntämään sen, että Lipposen "koalitio"-puheet joulukuussa 2002 liittyivät nimenomaan George W. Bushin jo 27.11.2002 Prahassa pitämässä puheessa lanseeraamaan "halukkaiden koalitioon".
Kyseinen koalitio oli jo vallan muuta kuin syksyllä 2001 pystyyn nostettu "terrorismin vastainen koalitio". Se oli nimenomaan siis jo se valtioiden joukko, jonka Irakin-hyökkäystä valmistellut B-parivaljakko Bush ja Blair oli onnistunut maanittamaan etukäteen myötämieliseksi Irakin-iskulleen, tehtiin se sitten YK:n turvaneuvoston luvalla tai kuten sitten myöhemmin maaliskuussa 2003 tehtiin, YK:n turvaneuvoston luvatta."
"- - Irak-hyökkäyksen kansainvälisoikeudelliselle ja moraaliselle oikeutukselle ei enää tunnuta kotomaamme kuviossa pantavan paljonkaan painoa. "Painavimman" - Irakin-iskulle perusteluita kokonaan kaipaamattoman - puheenvuoron tuntuu käsikirjoituksen mukaisessa järjestyksessä jälleen tehneen Golf-kärryistään kritiikittömän länsisuuntauksen panssarinyrkiksi korotettu entinen presidentti Martti Ahtisaari. Perinteinen valtion suvereniteetti ei tunnu M.O.K. Ahtisaaren aivoituksissa olevan enää minkään arvoinen lähtökohta, kun länsimaisittain "hyvät" tekevät miekkalähetystään - "pahojen akseli" saakoon palkkansa, tapahtuu kansakunnille, kansoille ja ihmisille mitä tahansa. Tarkoitus pyhittää näitten katsantokantojen miehillä keinot, vaikka hyvin tiedetään, että "tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla".
" - - Onkin kysyttävä, oliko ja onko Anneli Jäätteenmäen - naisen, joka katkaisi sinipunan voittoputken - kaatamisen "välttämättömyydessä" kyse paljon enemmästä kuin vain yhdestä naisesta ja parista "vuodosta". Oliko ja onko kysymys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnasta ja myös yleisen yhteiskuntapolitiikan reivaamisesta avoimesti uusliberalistisemmille linjoille, kuin mitä Anneli Jäätteenmäen toimiessa pääministerinä tässä maassa olisi ollut mahdollista?
- - Mooses Lipposen ja Vara-Mooses Vanhasen lisäksi pohdiskeltavaan kysymykseen osannee suoralta kädeltä vastata ainakin puoluesihteeriparivaljakko Eero Heinäluoma ja Eero Lankia. Eritoten Eero Lankia on onnistunut pitämään tunnollaan entisten lisäksi uudempiakin salaisuuksia: kuka ihmeessä mahtoikaan olla sellainen henkilö, joka kävi hänen luonaan tunnustamassa kiikuttaneensa iltapäivälehtien toimituksiin mittavaan historialliseen merkitykseen nousseita keskustan työvaliokunnan kokouksen (7.3.2003) pöytäkirjakopioita? Kun kysymyksessä ei sitten kai liene ollut tunnontuskissaan pyöriskellyt ja pyöriskelevä Hannu Takkula, olisiko "hyveellisyyttä" osoittaneen teon tehnytkin jokin tosi virtuaalinen henkilö? Salamyhkäisen Lankian oma uskottavuus kohentuisi huomattavasti, jos (edes) keskustaväelle kirjan kansia raotettaisiin avoimesti tältä osin.- -"
Noin siis Seura-lehden www-sivuilla jo heinäkuussa 2003.
Ja tammikuun puolivälissä 2004 tosiasiallinen tilanne on tällainen: Kun Yhdysvalloissa itsessään julkisuuteen saatetaan - viimeisimmäksi siis Bushin oma entinen republikaaninen valtionvarainministeri Paul O´Neill - päivä päivältä yhä kriittisempää aineistoa tavasta, jolla Bushin hallinto tietoisesti vääristellen hankki öljy- ja aseteolliselle kompleksilleen sekä "sotahalukkaiden koalitiolle" oikeutusta laittomaan hyökkäyssotaan Irakia vastaan, olisi kohtuullista, jos Suomessakin alettaisiin miettiä vaikkapa Mooses Lipposen omaa - ja hänen Suomen puolesta (?) lupaamaansa - "osallisuutta" siinä prosessissa, jonka tuloksena kansainvälisen oikeuden vastainen hyökkäyssota sitten heti maalisvaalien jälkeen aloitettiin.
Ex-pääministeri Lipposen Irak-linjauksia ei yhtään oikeutetummaksi tee se, että hutva (hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta) kokonaisuudessaan hoiperteli Irakin-kysymyksessä aina 7.3.2003 asti eikä vielä tuonkaan päivän Irak-kirjaus - edelleen erittäin epäanalyyttisena - kestä kriittistä arviointia...
Mooses Lipposen pääministerikautensa aikaisten toimien suhteenhan olisi valtakunnanoikeudellisessa mielessä entistäkin arvioitavaa; oltiin Itävallasta ja Jörg Haiderista aikanaan mitä mieltä tahansa, Lipponen veteli jo tuolloin omia ja omavaltaisia perustuslaillisia linjauksiaan.
Osaomistusyhtiöittensä (Viestintä Teema Oy) kautta Lipposen ikiomaan etupiiriin kuuluneeseen ja kuuluvaan Soneraan sinipuna-aikana upotetut "kansanavut" olisivat niinikään rahvaan yleisen oikeustajun vaatimusten mukaisesti saatava objektiiviseen ja kriittiseen tarkasteluun.
Ja siitä, miten ylimielisesti kansainväliseen ja muuhunkin oikeuteen suhtautuvat Mooses Lipposen tavoin hänen ulkomaiset toimeksiantajansa, eritoten maailmanpoliisin roolin itselleen ottanut George W. Bush, saa kohtalaisen oikean kuvan seuraavasta Heikki Patomäen artikkelista:
Linkki: http://fi.oneworld.net/article/view/75307/1/
Prof. Patomäen artikkelin lukemisen jälkeen kelpaakin sitten tasapainotusta kaipaavien lukea vaikkapa tänäisestä Hesarista Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powellin yläkertainen "tiedote". Siinä sitä onkin jälleen oivallinen näyte "puolueettomien" Erkon pellervojen ulkopoliittisesta vedätyksestä! Koskahan porvarilehdistössä mahtaakaan alkaa Nato-jäsenyyden puolesta (EY-jäsenyyskampanjoinnin kaltainen) etusivun ilmoitusten aika?
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Timo Ristimäki / 22.01.2004 10:17:44
Pappilan hätävarasta Bemarin takapenkille!
Ajankohtaiseksi autovalintojensa vuoksikin nouseva Vara-Mooses Vanhanen ansaitsee netlarin palstoilla pientä muistelua - näin sanoen:
Linkki: http://www.seura.fi/keskustelu/message.php?fid=3&mid=72 160
"Julkaistu" 09.10.2003 13:50 Seura-lehden www-keskustelupalstalla otsikolla:
"Valitutettiinko Matti Vanhanen kuin "sika säkissä"?
Kun pääministeri Matti Vanhanen tuli ikään kuin kutsutuksi keskustan puheenjohtajaksi lähinnä demarien ja muiden porvarien sekä valtamedian avustaman keskustan oman "mustan tusinan" koolle kutsumassa ylimääräisessä puoluekokouksessa, on syytä arvioida, kenen asialla oikeastaan onkaan Matti Vanhanen.
Se tiedetään, että hän on taatusti professori-isänsä poika - ja isä on taas taattua sosiobiologista tavaraa, mitä sillä nyt nykyaikana - siis jokunen vuosikymmen "aatehistoriallisten loistoaikojensa" jälkeen - tohtii ymmärtääkään. Kovin on kuitenkin poika isänsä oppien tuntuinen. "Yrittämisen ja yhteisvastuun Suomen" korostamisessa kaikuu vähän kuin Vanhanen todella aivan tosissaan uskoisi, että "jokainen on oman onnensa seppä". Kiäriäisittäin hötkyiltynä siihenhän voisi sanoa, että voihan se olla niin, vuan voihan se olla toisinnii. Että kysymys voitaisiinkin asettaa myös näin: "Mitä eroa on sepällä ja kapitalistilla?" Ja siihenhän koettu eli perinteinen vastaus - kaikesta IT- ja bio-huumasta huolimatta - on tiukasti edelleen: "Kukaan ei ole seppä syntyessään."
Koska tuntuu siltä, ettei Matilla ole (ollut) juurikaan halua, malttia kuten ei luonnollisesti tarvetta moiseen pohdiskeluun, onkin kysyttävä, kenen asialla Matti Vanhanen oikein on? Kun ajatellaan kansaa ja sen valtaa, kysymys asettuu ehkä näin: Onko Matti Vanhanen kansan- vaiko "väki"- vaiko vain EU-vallan asialla? Joka tapauksessa hän oli jo orastavasti kirjassaan "Vaikeita valintoja" niin pragmaattinen lippostelija, että häntä voi kuvaannollisesti kutsua sanoilla "Ruusulla merkitty äänetön yhtiömies". Ja ruusuhan demarien tunnettu kampanjakukka - eiköhän sen punaloisteella puskettu hämäriltä koulunpihoilta vaikka mitenkin ihmeellistä tapahtumaan niin taiva(stelu)issa kuin jo täällä maan päällä!?! (Vrt. Lipposen pariskunnan soidinmenot töölöläiskoulun pihamaalla!)
Ajatellaanpa erityisesti vaikka EY/EU-kysymystä, joka on yksi niistä keskeisistä asioista, joissa Matti on ennättänyt näyttää "elastisuutensa", jos sen haluaa hamekankaisesti ilmaista. Mattihan oli alun alkaen EY-kriittinen. Hänessä oli aika ajoin havaittavissa jopa "kansanvaltaisia piirteitä". Vaan ajattelisikohan hän nykyään esimerkiksi seuraavasti: (Tokkopa?) Jos Suomen kansalle olisi ennen taannoista neuvoa antavaa - eli siis silloista EY-kansanäänestystä - kerrottu, ettei taloudellisella ja poliittisella eliitillä ole pienintäkään aikomusta antaa KANSAN päättää vielä erikseen rahaliittoon ja "aikaansa seuraavalla liittoutumattomuudella" tosiasiassa myös sotilasliittoon liittymisestä, Suomi olisi EU:hun tuskin lainkaan liittynyt. Ei siis enempää eliitin taktikoimalla Ruotsin "vedätyksellä" kuin ei taatustikaan ilman sitä.
Nyt tasavallan niin "varsinaiset" kuin Vara-Mooseksetkin pelkäävät, että mikäli Suomen kansalle annetaan samanlainen KANSANVALTAINEN MAHDOLLISUUS kuin mitä ruotsalaiset saivat juuri äsken euroäänestyksessään toteuttaa, Suomenkin taloudellinen ja poliittinen ja mediaeliitti joutu(isi)vat häpeään: Ruotsissakin talouselämä miltei kokonaisuudessaan ja enemmistö ns. ay-liikkeen eliitistäkin sekä yli 80% kansanedustuslaitokseen valituista ynnä kaikki "valtapuolueet" liputtivat euron puolesta, vaan kuinkas sitten kävikään. Kun vallan kerran sanotaan kansasta lähteneen, kansa Ruotsissa palauttikin sen itselleen!
Ja vastaavaa tapahtumasarjaa pelkää muiden muassa keskustan "Kalvakka Valakka", Vara-Mooses Matti Vanhanen. Hänen metamorfoosinsa muutamassa kuukaudessa on ollut - ikävä kyllä - mitä melkoisin. Kukahan dokumentaristi ottaisi sydämenasiakseen tehdä hänestä Emile de Antonion tyyliin kotimaisen Milhouse-version - siis vastaavan kuin mitä taannoin tehtiin muutamastakin Nixonista!. Siinä dokumentissa riittää kyllä vielä tulevina vuosina rahvaalla nauramista - muuta ei punamullan valekaapuun puetulla sailaan sinipunaisella komennolla rahvaalle tule riittämäänkään.
Kun Mooses Lipponen on jo vuositolkulla ollut tyystin rähmällään EU:n tosi kovan ytimen (s.o. saksalaisen autoteollisuuden ja belgialaisten pedofiilien!?!) edessä, on puolestaan hänen uskollisen peesaajansa eli Vara-Mooses Vanhasen EU-perustuslakikonventti- ja useimmista muistakin muka "aate"poliittisista linjauksista on suomen kielessä moista poliittista "yhteistyöhalua ja -kykyä" hyvin kuvaava ja tilanteen vakavuutta sattuvasti ilmentävä sanapari: "EHDOTON ANTAUTUMINEN"... Kysymys on ehkä politiikan ilmauksin ja kielellä siitä, missä vaiheessa hienosti sanottuna pragmatismista tulee (puhtaaksiviljeltyä eli pelkkää) opportunismia? Muuan Eero-parivaljakko ja muuan toinenkin toisistaan enää tuskin rautakangella erotettavissa oleva pää- ja puuhamiespari ansaitsisivat kyllä Universumin demokratia-palkinnon.
Jos ja kun politiikan retoriikassa kehutaan liikkuvien äänestäjien olevan "demokratian ritareita", edellä mainittujen herrojen arkisista askareista uskon vielä ennen seuraaviakin "edustuksellisen demokratian" tähtihetkiä syntyvän yllin kyllin liikettä ja vipinää niin, ettei demokratian edistämisen palkinnonsaajista liene sen enempää kiistaa kuin epäilystäkään!
Timo Ristimäki "Politiikan, median ja demokratian dissidentti (emer.)"
PS. "Ruusulla merkitty äänetön yhtiömies" taisi olla Pekka Parkkisen yhden runokirjan tähänkin maailman aikaan varsin osuva nimi. Caj Westerberg puolestaan muistaakseni runoili taannoin: "Ostetaan ja myydään, myydään ja ostetaan. Kallista on ja halvalla menee". Ettei vain olisi näin asianlaita kansanvallan ja valtiosuvereniteetinkin - ja liittoutumattomuuden suhteen? Sillä Vanhasen "linja" ei kyllä vakuuta juuri muita kuin ehkä demareita ja muita porvareita - ja tietysti valtamediaa, jonka nuoleskelulla ei nyt tunnu olevan äärtä eikä rajaa. Heille kaikillehan Matti Vanhanen onkin jo osoittautunut muutamassa hetkessä mitä oivallisemmaksi "sijoitukseksi" eli todelliseksi "Pappilan hätävaraksi"...
Yllä oleva näkemys on kirjoitettu alun alkaen siis Seura-lehden www-keskustelupalstalle heti keskustan ylimääräisen puoluekokouksen jälkeen lokakuun alussa 2003. Ikävä kyllä siinä esitettyjen näkökantojen suhteen ei ole ollut tarvetta tarkistaa näkemystä Vara-Mooses Vanhasesta - ainakaan kansanvaltaisempaan suuntaan! Itse asiassa Vanhanen tuntuu olevan varmin tae sille, etteivät demarien edistysmielisemmät ja rauhanhenkisemmät (niitäkin sentään toivon mukaan vielä on?) voimat pääse tekemään pesäeroa Lipposen sinipunan "jätöksiin".
¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤
Timo Ristimäki / 04.02.2004 09:34:00
Ohjaako Lipponen Erkon avituksella edelleen takapenkiltä?
Hymy -lehden julkistettua viimeisimmässä numerossaan 2/2004 pitkät pätkät UM:n parivaljakko Favorin & Pölhön mielihalusta miltei ikuisiksi ajoiksi salaisiksi leimaamia muistiopapereita ex-pääministeri Paavo Lipposen vuoden 2002 joulukuiselta Valkoisen talon reissulta tavallinen kansa ei voi kuin kauhistella pöyhkeyttä ja röyhkeyttä, millä nykyinen sdp:n puhemies Paavo Lipponen kehtaakin jatkaa muiden opastamista ja ojentamista ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioissa.
Kun Mooses itse on osoittautumassa tähänastisesti tiedettyäkin nato- ja sotaintoilevammaksi asekauppiaaksi, rahvaalla ei liene isompia syitä hurraa- huutoihin. Ellei sitten vaikkapa näin:
Eläköön Paavo Lipponen... .. mutta omalla kustannuksellaan!
Eikä siis esimerkiksi Suomen valtion elättinä sdp:n puheenjohtajan askareita päätoimisesti hoidellen. Tai siinä sivussa vielä muillekin EU:n kansoille kovakustannuksiseksi kihoksi himokkaasti pyrkien.
Paavoa pahasti painava trauma on se, että mm. ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tämä harhaanjohtava Mooses on kyennyt olemaan väärässä 1960-luvusta lähtien jokaisella vuosikymmenellä. UKK:n elinaikana hän julisti "uutta ulkopolitiikkaa" ja oli ajavinaan Kekkosen ohi "vasemmalta". 1990- ja 2000 -luvuilla tämä ajokortiton (nyt kai jo taannoinen) tila-autoilija yrittää korjata takavuosien ohjausvirhettään - ja kuten niin tavallista "ylitse ja ohitse oikealta!".
Lännettämisinnossaan Mooses karauttaa tätä nykyä ohi jopa perinteisten porvarien. Siinäpä olisikin Itälän Villelle kokoomuksen puoluekokoukseen vastaehdokkaaksi todellinen kypäräpää...
Kuvitelkaapa vain: Mooses Lipponen kypäräpääpappipuolueen puheenjohtajana ja uskollisina aisankannattajinaan Ben Z.ja Kimmo Immeri S. eli "mies kuin unelma" olisi kuin moderni versio Pekka Töpöhäntä -kirjojen Monnista, Pillistä ja Pullasta!
Vaan miten ihmeessä Moosesta jaksetaan porvari- ja demarilehdissä jatkuvasti ylistää "ylivertaiseksi ulkopolitiikan asiantuntijaksi". Ulkopoliittisessa instituutissakin aikoinaan huseeranneelta "asiantuntijalta" olisi toki voinut parivaljakon B & B "halukkaiden koalitio" -rekrytoinnin aikoihin (vv. 2002-2003) odottaa, että olisi ymmärtänyt jättää nuoremman Bushin "johtajuuden ylistämisen" vähemmälle ja tajunnut myös sen, minkä kaikki USA:n, CIA:n ja NSA:n poliittista (lähivuosikymmenten) historiaa tuntevat koko ajan tajusivat: presidentti George W. Bush tietoisesti tosiasioita vääristellen vedätti niin oman kansansa kuin kansainvälisen yhteisönkin kansainvälisen oikeuden vastaiseen hyökkäyssotaan suvereenia (Irakin) valtiota vastaan.
Itsekritiikittömimpänä EUrooppalaisena juoksupoikana Bushilla Atlantin tällä puolen askaroi Mooses, jonka valtioiden suvereniteetista piittaamattomalle sotaisuudelle tenää ei tuntunut eikä tunnu täälläkään tekevän muu kuin kansa ja kansanvalta! Luonnollisesti tuommoinen kovakallo on pyrkimässä kaikkiin koviin ytimiin. Kuinka kauan demarien edistysmielisemmät ja rauhantahtoisemmat voimat (vai onko heitä enää missään?) jaksavat kestää Mooseksen melskaamista? Ja kuinka alas poliittisen moraalin näkökulmasta jaksaa vajota pääministeri Vanhanen omituisessa pragmatismissaan, johon näyttää jatkuvasti kuuluvan Mooseksen mielistely todella öklöttävällä tavalla.
[Hyvin kuvaavaa Vara-Mooses Vanhasen "pragmaattiselle realismille" on se, että kun Helsingin Sanomat tässä päivänä muutamana yltyi - ensin itse julkaisemansa pääministerihaastattelun jäljiltä - pääkirjoituspalstaansa myöten kritisoimaan Vanhasta siitä, että tämä näytti Hesarin mielestä hötkyilevän poispäin ex-pääministeri Lipposen kaikkiin ja myös koviin ytimiin intomielisesti suuntautuvalta EU- ja Nato-linjalta, tämä Kalvakka Valakka osoitti pragmaattisen realisminsa tajun alentumalla kirjoittamaan pitkän selitelmän "linjastaan" Hesarin mielipidesivulle siitä, miten oikeastaan mikään ei (ainakaan suhteessa) EU-politiikkaan ei ole alkuunkaan muuttunut Lipposen ajoista!]
Lipponen ja myötäjuoksijansa (mm. Max Jakobsson ja Moritz Tarkka) jaksavat ehtimistään jankuttaa: Nato ei ole entisensä, Nato on muuttunut jne.
Totta tosiaan Nato on muuttunut! Totta tosiaan onkin. Kuinkahan moneen suvereeniin maahan Naton voimin tässä takavuosina hyökättiinkään ennen sitä ylistettyä "muutosta" - eli muutosta yksinäisen maailmanpoliisin käsikassaraksi?
Anneli Jäätteenmäen "henkilökohtainen" vaalivoitto Paavo Lipposesta kirjautuu vielä isänmaamme historiaan viime vuosikymmenten isänmaallisimpana aikaansaannoksena: kansainvälisestä oikeudesta ja rauhan ulkopolitiikasta piittaamattomille piireille tuli AJ:n ansiosta jos ei aivan lopullinen niin ainakin tilapäinen stoppi!
Ex-pääministeri Lipposen aikeita ja aiempiakin toimia on tässä maassa ryhdyttävä tutkimaan vähintäänkin samalla lailla kuin kohtsillään tutkittaneen Bushin ja Blairin sotaan johtaneita askareita omissa maissaan.
Pääministeri Vanhasen olisi jo korkea aika ryhtyä "isännäksi" muuallekin kuin vain omaan taloonsa!
Lisätiedoksi linkki maaliskuulta 2003:
http://www.rauhanpuolustajat.fi/jutut/2003/13_kansainva lisoikeudellinen.html
Timo Ristimäki "demokratian, median ja politiikan dissidentti (emer.)"
*************************************
Ja pääministeri Matti Vanhaselle olen näkemykseni lähettänyt jokuseenkin otteeseen, esimerkiksi seuraavasti:
"Vastaanottaja: , [email protected]>
Kopio:
Aihe: Vestigia terrent, pääministeri Vanhanen!
Lähetetty: Thu, 3 Jul 2003 08:56:47 +0300
Pääministeri, kansanedustaja, Suomen Keskusta rp:n varapuheenjohtaja Matti Vanhanen
Valtioneuvoston linna
Hyvä Matti Vanhanen! (vaiko "?")
Järkytyksellä olen jo jokusen tovin seurannut tapahtumia juhannuksenalusviikon poliittisten myllerrysten jälkeen. Eikö keskustassa jo olisi ennen niitäkin pitänyt nähdä, miten siinä käy, kun Moosesta seurattiin ja seurataan. Ja että vielä tämäkin!
*******************************
Vanhanen ilmoittaa olevansa ulkopolitiikassa Lipposen linjoilla 02.07. - 20:40 (kopioitu Aamulehden verkkosivuilta 3.7.2003)
------------------------------------------------
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) mukaan liittoutumattomuus ei enää kuvaa Suomen asemaa terrorismin vastaisessa taistelussa. Vanhanen arvioi olevansa ulkopolitiikassa samalla tavalla realisti kuin SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen.
Vanhasen mukaan Suomen linjassa on tehty uusi avaus, kun Suomi on EU:n mukana valmis solidaarisuuteen ja auttamaan terrori-iskun kohteeksi joutunutta.
? Emme ole ennen olleet valmiita käyttämään sotilaallista voimaa terrorismin torjunnassa, Vanhanen sanoo.Aiemmin EU:n presidenttiä vastustanut Vanhanen sanoo kuuluvansa nyt senkin osalta Lipposen kanssa realistiseen koulukuntaan. EU:n tulevaisuuskonventti päätyi ehdottamaan EU:lle presidenttiä. Vanhasen mukaan Suomen pitää ottaa konventin lopputulos realiteettina.
? Pitää ottaa huomioon konventin lopputulos ja tarkastella millä voimasuhteilla se on syntynyt, hän sanoi. STT
****************************
Hyvin lyhyt tuntuu olevan keskustan "munallisten mallien" muisti: nyt kun ollaan itse päästy vallan kammareihin, ollaan oitis valmiita unohtamaan, että niihin ei olisi sen enempää Matti Vanhasella, Mauri Pekkarisella, Juha Korkeaojalla - Seppo Kääriäisestä puhumattakaan ollut mitään asiaa, ellei - todennäköisesti heidän kaikkien perimmäisten toiveiden vastaisesti, näinkin lienee yhä enemmän syytä arvaella - Hämeenlinnassa kuulun Rinkelinmäen sikakatsomon edessä viime kesäkuussa Anneli Jäätteenmäestä olisi tullut Suomen Keskusta rp:n puheenjohtajaa ja siten henkilöä, joka johdatti johtamansa puolueen ulos monivuotisesta hallituspoliittisesta diasporasta.
Kun on ollut niinkin tarkasti seuraamassa muutaman vuosikymmenen ajan kotomaamme ja myös Suomen Keskustan ja edeltäjiensä ja muitakin poliittisia kuvioita, ei voi muuta kuin todeta ikäväksi tosiasiaksi jälleen tämän: kunnia sille, joka kunniaa pyytää!
Kuten jo onnitteluviestissäni uudelle pääministerille julkitoin, oli kamalaa katsottavaa se välinpitämättömyys, millä näköjään kohtalaisen heikolla poliittisella itsetunnolla ja ehkä myös -itsetuntemuksella varustetut keskustan "miehet" suhtautuivat henkilöön, jota heidän olisi ja on kiittäminen niin paljosta. Vaan kiittämättömyys tuntuu olevan maailman palkka. Aika monen - siis muun kuin nyt uhratun Anneli Jäätteenmäen - keskustan puoluejohdossa sietäisi ja sietää edelleenkin toden totta hävetä!
Sanonpahan vain, että "kirjan kannet kiinni", "vaalitaistelun on nyt loputtava" ja "mitä se teille kuuluu" -linjalla ei keskustalle tule kunniaa koituman niiltä ihmisiltä, jotka todella antoivat sille tukensa - monet ensimmäistä ja mahdollisesti myös viimeistä kertaa - viime eduskuntavaaleissa. Pikemminkin edessä voi ennustaa olevan "Esko Ahon viitoittaman (hallitus)tien", joka tunnetusti johti keskustan ja myös kannattajansa ja tukijansa moneksi vuodeksi paitsioon. Vastaavanlaista korskeutta, kopeutta ja vallantäyteyttä en toivoisi ainoankaan keskustan riveistä nousseen ja nousevan enää edustavan. Esko Aholta itseltäänhän moista nöyryyttä ja itsekriittisyyttä näytti ja näyttää olevan perusteetonta odottaa, kuten hänen ihmeelliset "Irak-opetuksensakin" osoittivat. Muilta vallan keskiössä nyt piehtaroivilta voinee tämmöinen tavallinen pienviljelijänpoika parannusta vielä sentään toivoa...
Näissä merkeissä lähetän tiedoksenne mietteet, jotka rustailin keskiviikkona 2.7.2003 eli siis jo ennen kuin silmiini ja korviini olivat sattuneet uuden pääministerin "uudet" ulko- ja turvallisuuspoliittiset aivoitukset. Ettei vain ole meneillään mielipiteidenvaihtoviikot!?!
Onnea "uudelle alulle" (mutta poliittiselta sisällöltään koko lailla toisenlaiselle) toivotellen
Hämeenlinnassa 3. heinäkuuta 2003 klo 8.55
Timo Ristimäki "demokratian ritari (in spe)"
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
helvetin pitkä juttu, etten jaksanut lukea kokonaan.
Mutta sanotaan vaikka näin etten ole puolesta enkä vastaan.Pikemminkin päinvastoin.
t:jarmo
Yksi Irak-politiikkaan liittyvä selittämätön juttu on se, että samalla kun Jäätteenmäen esiin nostamat epäselvyydet on haudattu kulissioikeudenkäynnin hälyn ja kohun alle, Lipposen luomaa bush-myötäilevää Irak-politiikkaa on kaikessa hiljaisuudessa jatkettu. Vanhasen hallitus siis iskee märän rätin kansalaisten silmille, vaikka kansalaiset mm. äänestämällä Jäätteenmäkeä ennätyksellisesti eurovaaleissa selvästi osoittivat mitä mieltä he ovat lipposlinjasta Irak-kysymyksessä.
Lisää:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000004593297
Vanhasen hallitus siis iskee märän rätin kansalaisten silmille, vaikka kansalaiset mm. äänestämällä Jäätteenmäkeä ennätyksellisesti eurovaaleissa selvästi osoittivat mitä mieltä he ovat lipposlinjasta Irak-kysymyksessä.
- - -
Jäätteenmäen äänimäärä oli 2% annetuista äänistä.
... se menee niin monella.
Laskukone hmmm... hieman ruosteessa?
Jäätteenmäen saamat äänet olivat paitsi määrältään hätkähdyttävät myös alueelliselta jakautumalta sellaiset, ettei niitä muuten juuri voi selittää kuin lipposvastaisuuden ilmentymänä.
on kai aika lähellä sitä että noin joka kymmenes äänestäjä äänesti Lipposta vastaan.
Se on melkoinen protesti. Harmi ettei Keskusta tajua kuunnella kansaa, vaan jatkaa Lipposen linjoilla bush-koalitiota tukien. No mitäpä poliitikoilta voi muuta odottaa, lieroja kaikki.
pysähtynyt. Neuvostoliittoa, "tuota johtavaa rauhanvaltiota" lainaus Tiedinantaja/ Suomenmaa)ei ole. Vai onko Leif Salmen Ja Timo T. A Ristimäki toista mieltä.
Suomen liittoutomattomuus ennen toista mailmansotaa johtui Neuvostoliiton ankarasta painostuksesta. Suomi pyrki sotilas- tai valtioliittoon Ruotsi, Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.
Valtiotieteiden tohtori, Helsingin Yliopistonpoliittisen historian dosentti Jari Leskinen on tutkinut mm. Suomen ja Viron sotilaallista yhteistyötä ja julkaissut aiheesta kirjan Veljien Valtiosalaisuus. Suosittelen lämpimästi, tai ei sentään LAPSEN USKOSI saattaisi horjua.
Talvisodassa, tätä Leif Salmenin ja tekstistä päätellen myös sinun suunnattomasti ihailemaa rauhan valtiota vastaan, jäimme yksin. Emme omasta tahdosta vaan olosuhteiden ja pakosta.
YYA sopimus ja sen sotilaaliset artiklat olivat sitovia. Ne sitoivat Suomen taistelemaan Neuvostoliiton rinnalla ja AVUSTUKSELLA ei pelkästään hyökkäyken tapahduttua vaan jo sen uhatessa.
Noottikriisi on esimerkki juuri tällaisesta uhasta tai paremmin kuvitellusta uhasta. (Jota Kekkonen käytti omien tarkoitusperiensä ajamiseksi.)
Max Jakobson on kirjoittanut tapauksesta kuinka Kosygin nöyrrytti Kekkosta virallisilla illalisilla. Kekkonen oli kirjoittanut päätöskommunikeaan sanan "puolueeton" Kosygin kaikkien läsnaolevien nähden ja kuullen veti sen yli ja sanoi, "että se on tarpeeton"
Tällaista oli puolueettomuus Kekkosen aikana.
Hupaisasti heittää asiasisällöt häränpyllyä, kun päällekäyvää todistelutarvetta titeutetaan.
Lauseesta
>> Noottikriisi on esimerkki juuri tällaisesta uhasta tai paremmin kuvitellusta uhasta. (Jota Kekkonen käytti omien tarkoitusperiensä ajamiseksi.)
täytyy lukijan ensin valita, oliko uhka siis todellinen vai ei. Jos se oli todellinen, se ei voinut olla kuviteltu. Mutta kun kyseessä väitetään olleen Kekkosen tarkoitusperät, on kuin viitattaisiin nimenomaan ei-todelliseen uhkaan. Pääasia näyttää olevan että Kekkosen rooli keinottelijana korostuu.
Sitten sanotaan että
>> Max Jakobson on kirjoittanut tapauksesta kuinka Kosygin nöyrrytti Kekkosta virallisilla illalisilla. Kekkonen oli kirjoittanut päätöskommunikeaan sanan "puolueeton" Kosygin kaikkien läsnaolevien nähden ja kuullen veti sen yli ja sanoi, "että se on tarpeeton"
josta lukija jää miettimään, että kukahan tässä nyt oli paha ja kuka hyvä. Jutun arvovaraukset perustuvat siihen että Kekkonen yritti kirjoittaa sanan "puolueeton". Se oli Kekkosen ele suurta isäntävaltaa vastaan. Siis isänmaallinen Kekkonen? Entä jos Kekkonen oli N-liiton sätkynukke, kuten noottitulkinta antoi ymmärtää, miksi hän meni kirjoittamaan "puolueeton"? Siksikö että Kosygin saisi nöyryyttää häntä?
Hups, menee aika monimutkaiseksi.
Yhteenvetona tätyneekin yhtyä kirjoittajaan:
>> Tällaista oli puolueettomuus Kekkosen aikana.
Nyt kun vielä tietäisi millaista.
hallitse, enkä muutenkaan viljele sivistysanoja itsetehostuksena, niin kyllä tuo lyhyt vastauksesi jo edellisellä kerralla riitti minulle. Minähän jopa kiitin vastauksesta. Tuosta lyhyestä ja ytimekkäästä.
Lisäämällä sinne loppuun P.S3 ja P.S4 ei siitä tullut yhtään sen järkevämpää. Joskus voisi sinullekin tehdä hyvää vastata pelkkään kysymykseen yrittämättä tehdä vastauksesta uutta kaunokirjallista suurteosta.
Saattaa olla, että joku joskus silloin jopa lukisi vastauksesi. Tällä hetkellä sisältö jää sivuseikaksi, kun kirjoitusta voi mitata vain metrimitalla.
Ai niin, tämä toistohan puoleltasi on vain sitä Timo T.A.-nimen näkyviin haluamista. Narsismia (oho, käytin sittenkin sivistyssanaa) pahimmillaan.
Nämä kirjoitukset ei palvele ketään.
en jaksa lukea kokonaisia kirjoja täällä netissä?
kuka jaksaa?
Olen todellakin lukenut kokonaisia kirjoja netissä. Parhaita ovat sellaiset, jotka ovat yhtä pötköä ja joita tarvitsee vain vähän välillä tökkiä. Siis kuten tämäkin Ristimäen suht. lyhyt esitys.
Tämähän on muuten ihan rautaista asiaa. Kannattaa lukea.
Voi kauheaa, kuinka Sinulla on kiireitä täällä ja muualla! Enhän minä enempää kuin kukaan muukaan tuotakaan tuotostasi linkkeineen jaksanut lukea, mutta silmäilin sen verran, että ihan rupesin hirvittelemään osaasi. Kuinka yksi mies voikaan ottaa kantaa tuohon kaikkeen ja kantaa vastuuta noin paljosta! Ei sitä kukaan kauan kestä. Relaa jo vähän, mies!
Runous saattaisi olla Sinullekin hyvä konsti päästä välillä ulos arjen taakoista. Tutustupa runouteen, hanki muutamia runokirjoja ja tutki niitä, niin kohta löydät mielirunoilijoitasi ja heidän tuotoksistaan viisautta ja/tai helpotusta joka tarpeeseen.
Runous opettaa myös itsetuntemukseen. Laitan tähän pätkän Lauri Viidan runosta "betonimylläri". Oikeastaan pitäisi alkaa alusta, jotta pääsisit jyvälle, mistä on kysymys, mutta tässä kuitenkin oleellista:
"Tullut olen luiseen palloon -
toden totta, ihmiskalloon!
Jokin ääni selittää:
Tässä on se sairas pää,
jossa hulluus sikiää.
Liekö syytä muotin vuodon,
seoksen vai valun muodon?
Toistaiseksi jääköön tälleen,
kunnes palaa kauhaan jälleen -
Jokin oikku, outo ihan,
olemukseen ihmislihan
siittää täällä himon, vihan,
joissa onnen alkuaineet,
surun, ilon vuorolaineet,
muodon saavat nurjan aivan:
riitasoinnun, tunnonvaivan,
joista myrkyt paheen, hyveen
tihkuu joka taimen tyveen.
Täällä tyrmän seinämään
kuvastellen itseään
järki hourii tieteet, kaavat,
joilta muka homeet, naavat,
kyvyt, mielteet, sielunhaavat,
suorat, käyrät, syvät aavat
syntyvän ja kuolleen laavat
ilmenemisluvan saavat".
jne...
Ja Lauri Viidassa pysyäksesi seuraavaksi pyydän Sinua tutustumaan runoon "Kapina". Ehkäpä tunnetkin tuon nuoren, riuskan urosluteen tarinan, jonka loppu kuuluu:
"juostiin sivuun, taakse, eteen;
sama tulos: likaveteen
käsi poimi yhden tyhmän
innoittaman luderyhmän.
Surullinen tapaus.
Sellaista on vapaus".
Kiitos vain runoiluista, hyvä asevelisosialistimonikkonimimerkkeilijäryppään lyyrinen sivupersoona eli "Stadin kundi".
Minä kun nyt vain kävin aluksi vähän "Onko Lipposesta Moosekseksi?" -teemalla kynälle, kun muistin jonkin sivupersoonaan olleen ja olevan "mooseksenuskoinenkin".
Samalla vertailin hieman paitsi VT:n Moosesta ja hänen pyrintöjään kansansa johdattamisessa myös nyky-Suomen Paavo "Mooses" Lipposen ja Matti "Vara-Mooses" Vanhasen "johdatteluja" meidän ajassamme.
Elikkä mm. niin terrorismin vastaisen taistelun nimissä laittoman Irakin-hyökkäyksen - ei niinkään - hiljaisiksi hyväksyjiksi ja EU-perustuslakikansanäänestyksen vastustajiksi.
Johdatusta asiaan löytyy noista linkeistä:
Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000004653360
Linkki: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000004625204
PS. Minähän relaan kaiken aikaa; runous on yksi intohimoni, ja silloin kelpaavat Khaijjamia kehnommatkin. Mutta kyllä tunnustan pitäväni enemmän modernimmasta tyylistä...
Ja tämä mieskö on saanut jonkun naisen lähelleen? Voi kauheaa! Sitä naisparkaa!