jousimies&skorpioni

Muttakun unelmieni mies on skorpioni! En aio luovuttaa! Vielä hänet saan...

Lydia kirjoitti:

Muttakun unelmieni mies on skorpioni! En aio luovuttaa! Vielä hänet saan...

minunkin unelmien mies on jousimies ja itse olen skorpioni. tykkäämme toisistamme todella paljon mutta nyt ei ole hyvä aika seurustelulle. mutta vielä elän toivossa että hänet saan...

mitenkäs sitten suu pannaan?

Ei muuten pidä paikkansa minulla on skorppiooni mie ja itse olen jousimie!
Ollaan oltu naimisissa kohta 4v ja yhteen otettu sillai rauhallisesti 3kertaa et se siitä sopivuudesta.
Skorppari on ihana mies.

Rankkaa on todellakin... olen jousimiesnainen ja avomies on skorpioni.. yllättävän paljon pitää ne rakkaushoroskoopit meidän kohdalla paikkansa.

Ihanaa ylämäkee ja joskus ohimenevää törmäilyä

selvä, tätä en enää usko. tämä jousimies uros on todella romanttinen ja huomaavainen ja ihana mies muutenkin. ..ja itse oleb skorpioni

*stara* kirjoitti:

selvä, tätä en enää usko. tämä jousimies uros on todella romanttinen ja huomaavainen ja ihana mies muutenkin. ..ja itse oleb skorpioni

se mies on ystävällinen tasan niin pitkään kun toimit hänen toiveiden mukaan eka itsenäinen siirto jouskari ilman huomiota niin alkaa sarkastisuus tulla esille jouskari pyörii oman napansa ympärillä niin tehokkaasti ettei muiden mielipiteille jää enää tilaa

neitonen.... kirjoitti:

se mies on ystävällinen tasan niin pitkään kun toimit hänen toiveiden mukaan eka itsenäinen siirto jouskari ilman huomiota niin alkaa sarkastisuus tulla esille jouskari pyörii oman napansa ympärillä niin tehokkaasti ettei muiden mielipiteille jää enää tilaa

Lue lisää

Omaan napaan tuijottelun olen totta vie huomannut jousimiesrakkaassani. Samoin sarkastisuuden. Toisaalta itse skorpparina käyn päälle kuin yleinen syyttäjä, joten kenen syy se sarkastisuus sitten onkaan. Ei hyvältä näytä ei.

skorppari mies on o vittumainen negativinen perkele..ainakin sen minkä mä tunsin. Mut ei kaikki oo..

Olen Skorppari mies ja olin 6 vuotta suhteessa jousimies naisen kanssa ja tasapainoisin suhde mitä ikinä on ollut. Meillä eron aiheutti lopulta parina viimeisenä vuosina muista henkilökohtaisista elämämääni kohdanneista syistä johtuva ptkäaikainen masennus jota puolisoni jaksoi tukea viimeiseen asti. tajusin hakea hoitoa liian myöhään ja hänen voimansa loppuivat, lääkitsin myös masennusta alkoholilla mikä tietysti pahensi masennusta, ei ollut väkivaltaa eikä pettämistä. Hän halusi kovasti lapsia ja minä masennukseni vuoksi en voinut ajatellakaan lapsen hankintaa siihen tilanteeseen. Nyt alkoholi ja masennus ollut pois jo pari vuotta ja en voi kuin katua etten hakeutunut hoitoon ajoissa, nyt lapseton ja ilman vaimoa, elämä muuten kunnossa taloutta myöten, mutta niin tyhjää. Me ainakin olimme muutoin kuin toisillemme tehty. Minä puolestani tuin ja rohkaisin häntä suhteemme alussa hänen päästyä pois alistavasta parisuhteesta. Hän sai itseluottamuksensa ja itsearvostuksensa takaisin ja hänestä tuli hehkuva voimakas komea nainen. Itse kyllä olen kova kiikuttamaan lahjoja ja kukkia ja halimaan ja olemaan hellä ja itsellä ei prisuhteessa tulisi mieleenkään pettäminen, mustasukkaisuudesta olen ajatellut että jos niin tapahtuu niin en halua kuulla koska tiedän että tekijä sisällään saa jo rangaistuksen syyllisyyden tunteestaan. Jos ei saa, niin sitten on tunne puolella jotain pahasti vialla ja yleensä toisesta kyllä merkit näkyvät. Ei tarvitse olla Froid. Toivon vilpittömästi että ex puolisoni on onnellinen ja saanut kauan haluamansa lapset sekä hellän kiltin miehen jollaiseksi itsenikin katson. Kaikkea hyvää kaikille!