Keskusta julkaisi mallinsa joka realistinen ja toteutettavissa vaikka heti.
Keskustan puoluehallitus on tänään keskiviikkona päättänyt puolueen linjauksista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.
Puolue on luopunut Matti Vanhasen puheenjohtaja-aikanaan ajamasta kansallisesta terveysrahastomallista. Maakuntamallissa on kuitenkin elementtejä Kelassa Jorma Huuhtasen johdolla kehitellystä terveysrahastomallista, jossa yksi rahasto vastaisi palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta koko maassa.
– Täällä on samoja elementtejä. Perusratkaisu, että siirrettäisiin koko sosiaali- ja terveydenhuolto valtiolle, emme me sellaista tee, keskustan varapuheenjohtaja, entinen sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula sanoi tiedotustilaisuudessa.
Nyt keskusta esittää, että maakunnat vastaisivat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta.
– Tulee erottaa se, jolla on vastuu ja se, joka palvelut tuottaa, Rehula painottaa.
Työterveyshuolto säilyisi
Nykyiset kunnat eli kotikunnat ja muut julkiset toimijat tuottaisivat sosiaali- ja terveyspalvelut. Palveluja voivat tuottaa myös yksityiset yritykset ja esimerkiksi järjestöt. Tämä koskisi myös erikoissairaanhoitoa.
Kilpailuttaisivatko maakunnat kaikki palvelut?
–
Järjestämisvastuulla oleva toimija tekee sopimukset julkisen tai yksityisen tai kolmannen sektorin toimijan kanssa, ja ihminen sitten valitsee niiden karmien värin mukaan, mistä menee sisään, Rehula vastasi.
Työterveyshuoltoa keskusta ei kuitenkaan siirtäisi maakuntien järjestettäväksi.
– Työterveyshuollon tulee jatkossa keskittyä siihen perusasiaan, joka sillä joskus ammoin on ollut, eli ennalta ehkäisevään työhön ja siihen, mikä työterveyshuollon tehtävä on.
Vuosittainen valinnanvapaus
Julkinen raha seuraisi potilasta siihen perusterveydenhuollon hoito- tai hoivayksikköön, jonka potilas määräajaksi valitsee. Määräajaksi keskusta on ajatellut yhtä vuotta.
– Turvallisuuden tunne sille, ettei tämä nyt ihan heittelehdi ja ihminen ei voi päivän mielialojen mukaan vaihtaa. Me ehdotamme vuodeksi kerrallaan. Tästä on pohjoismaisia kokemuksia.
Samalla siirryttäisiin monikanavaisesta yksikanavaiseen rahoitukseen. Rahoitus koottaisiin nykyisistä kuntien valtionosuuksista, kuntien maksuosuuksista, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista sekä osasta sairausvakuutuskorvauksia, eli lääkäripalkkioista, tukipalvelujen palkkioista sekä matkakorvauksista, osasta sairauspäivärahoista ja mahdollisesti lääkekorvauksista.
Vaikka maakuntatasolla ei nykyisin ole sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvää hallintoa, Rehulan mukaan keskustan malli ei lisäisi hallintoa.
– Me emme ole perustamassa yhtään uutta hallintoa. Nykyisestä hallinnosta pystyy ottamaan irti maakunnallisen järjestämisvastuun voimavarat.
Verotusoikeutta keskusta ei esitä maakunnille.
– Tämä on realistinen paperi, joka on toteutettavissa nopeastikin.
Keskustan puoluehallitus on tänään keskiviikkona päättänyt puolueen linjauksista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.
Puolue on luopunut Matti Vanhasen puheenjohtaja-aikanaan ajamasta kansallisesta terveysrahastomallista. Maakuntamallissa on kuitenkin elementtejä Kelassa Jorma Huuhtasen johdolla kehitellystä terveysrahastomallista, jossa yksi rahasto vastaisi palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta koko maassa.
– Täällä on samoja elementtejä. Perusratkaisu, että siirrettäisiin koko sosiaali- ja terveydenhuolto valtiolle, emme me sellaista tee, keskustan varapuheenjohtaja, entinen sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula sanoi tiedotustilaisuudessa.
Nyt keskusta esittää, että maakunnat vastaisivat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta.
– Tulee erottaa se, jolla on vastuu ja se, joka palvelut tuottaa, Rehula painottaa.
Työterveyshuolto säilyisi
Nykyiset kunnat eli kotikunnat ja muut julkiset toimijat tuottaisivat sosiaali- ja terveyspalvelut. Palveluja voivat tuottaa myös yksityiset yritykset ja esimerkiksi järjestöt. Tämä koskisi myös erikoissairaanhoitoa.
Kilpailuttaisivatko maakunnat kaikki palvelut?
–
Järjestämisvastuulla oleva toimija tekee sopimukset julkisen tai yksityisen tai kolmannen sektorin toimijan kanssa, ja ihminen sitten valitsee niiden karmien värin mukaan, mistä menee sisään, Rehula vastasi.
Työterveyshuoltoa keskusta ei kuitenkaan siirtäisi maakuntien järjestettäväksi.
– Työterveyshuollon tulee jatkossa keskittyä siihen perusasiaan, joka sillä joskus ammoin on ollut, eli ennalta ehkäisevään työhön ja siihen, mikä työterveyshuollon tehtävä on.
Vuosittainen valinnanvapaus
Julkinen raha seuraisi potilasta siihen perusterveydenhuollon hoito- tai hoivayksikköön, jonka potilas määräajaksi valitsee. Määräajaksi keskusta on ajatellut yhtä vuotta.
– Turvallisuuden tunne sille, ettei tämä nyt ihan heittelehdi ja ihminen ei voi päivän mielialojen mukaan vaihtaa. Me ehdotamme vuodeksi kerrallaan. Tästä on pohjoismaisia kokemuksia.
Samalla siirryttäisiin monikanavaisesta yksikanavaiseen rahoitukseen. Rahoitus koottaisiin nykyisistä kuntien valtionosuuksista, kuntien maksuosuuksista, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista sekä osasta sairausvakuutuskorvauksia, eli lääkäripalkkioista, tukipalvelujen palkkioista sekä matkakorvauksista, osasta sairauspäivärahoista ja mahdollisesti lääkekorvauksista.
Vaikka maakuntatasolla ei nykyisin ole sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvää hallintoa, Rehulan mukaan keskustan malli ei lisäisi hallintoa.
– Me emme ole perustamassa yhtään uutta hallintoa. Nykyisestä hallinnosta pystyy ottamaan irti maakunnallisen järjestämisvastuun voimavarat.
Verotusoikeutta keskusta ei esitä maakunnille.
– Tämä on realistinen paperi, joka on toteutettavissa nopeastikin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.