Miten määritellään asuinrakennus? Mitä sen pitää sisältää, mitä on kuuluttava rakennukseen, joka katsotaan asuinrakennukseksi.
Tämän kysymyksen kohteena olevassa rakennuksessa on lautaseinät, peltikatto ja kolme ikkunaa, sen pinta-ala on noin 15 m2.
Sitä voisi sanoa jalasmökiksi, mutta se ei ole talvella asuttava. Siinä on yksi huonetila, pieni keittiökomero, jossa voi käyttää kaasuliettä. Siinä on sänky, pöytä ja kirjahylly. Siinä ei ole uunia eikä sen pihapiirissä ole saatavissa kaivoa, josta saisi käyttökelpoista juomavettä.
Rakennuksen pihapiirissä on peltikattoinen sauna, josta on kuitenkin purettu kiuas. Saunakamarissa on vuode, mutta ei mitään muuta. Mökkirakennuksessa ja saunakamarissa on yövytty viiden viime vuoden aikana ehkä pari kertaa vuodessa, johon ne kyllä tarjoavat mahdollisuuden, jos on lämmin ilma.
Kunta vaatii kyseisestä rakennuksesta jätemaksua sillä perusteella, että se on asuinrakennus (vai puhuttiinko siinä tilapäisestä asuinrakennuksesta, en muista).
Onko kyseisenlaisessa tapauksessa laillisia perusteita katsoa kyseinen kohde asuinrakennukseksi tai tilapäiseksi asuinrakennukseksi? MItä kuuluu asumisen käsitteeseen?
Tämän kysymyksen kohteena olevassa rakennuksessa on lautaseinät, peltikatto ja kolme ikkunaa, sen pinta-ala on noin 15 m2.
Sitä voisi sanoa jalasmökiksi, mutta se ei ole talvella asuttava. Siinä on yksi huonetila, pieni keittiökomero, jossa voi käyttää kaasuliettä. Siinä on sänky, pöytä ja kirjahylly. Siinä ei ole uunia eikä sen pihapiirissä ole saatavissa kaivoa, josta saisi käyttökelpoista juomavettä.
Rakennuksen pihapiirissä on peltikattoinen sauna, josta on kuitenkin purettu kiuas. Saunakamarissa on vuode, mutta ei mitään muuta. Mökkirakennuksessa ja saunakamarissa on yövytty viiden viime vuoden aikana ehkä pari kertaa vuodessa, johon ne kyllä tarjoavat mahdollisuuden, jos on lämmin ilma.
Kunta vaatii kyseisestä rakennuksesta jätemaksua sillä perusteella, että se on asuinrakennus (vai puhuttiinko siinä tilapäisestä asuinrakennuksesta, en muista).
Onko kyseisenlaisessa tapauksessa laillisia perusteita katsoa kyseinen kohde asuinrakennukseksi tai tilapäiseksi asuinrakennukseksi? MItä kuuluu asumisen käsitteeseen?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kysymys ei koske asuinrakennuksen määritelmää vaan asian ratkaisee, mikä on rakennuksen jätelaissa viitattu käyttötarkoitus.
Jätemaksua voidaan periä rakennuksen käyttötarkoituksen persteella. Kun saunasta on kiuas purettu ja siinä on huone, jossa on vuode, sen käyttötarkoitus on asuminen ainakin tilapäisessä merkityksessä.
Jätemaksu on oikein määrätty.
Jätrmaksun määräämisessä ei ole merkitystä sillä, jättääkö kyseisestä kohteesta jätteitä vai ei, vaan sillä, onko mahdollinen sellainen tilanne, että kuitenkin jäättää jätteitä kyseisestä kohteesta. Joudutaan maksamaan siis mahdollisuuden olemassaolosta.
Otetaanpa muita esimerkkejä sman mahdollisuuden hyväksikäytöstä:
Olet ruokakaupassa. Ostat piimää ja juustoa, et muuta.. Sinulla maksatetaan myös leipä, koska sinulla oli mahdollisuus ostaa sellainen.
Olet maantieliikenteessä. ajat tunnontarkasti sallittua 80 km:n tuntinopeutta. Poliisi pysäyttää sinut ja tekee sinulle sakkolapun. Turha on välittää vastaan; virkavallan edustaja toteaa, että autolla on mahdollisuus ajaa jopa 160 km:n nopeutta tunnissa eli roimaa ylinopeutta.
Poika on saattamassa sinua asemalla junaan. Nouset vaunuun ja poika jää laiturille. Tulee lipuntarkaja ja tarkastaa lippusi. Entäs pojan lippu, hän kysyy. Eihän poika noussut junaan, puolustelet. Ei sillä ole väliä; hänellä oli mahdollisuus nousta junaan ja siksi hänestä on maksettava.
Saatoit neidin tansseista kotiin. sinut haastetaan käräjille raiskauksesta. Olet hämmentynyt, kun mielestäsi ei mitään sellaista tapahtunut. Silloin tuomari jyrähtää: Tässä olikin mahdollisuus sellaiseen tekoon.
Maksun tai rangaistuksen kohteena on kaikissa edellä kuvitelluissa tapauksissa mahdollisuus, ei se mitä todellisuudessa tapahtuu. Niin on jätemaksunkin laita.
Rakennuksen määritelmän laissa välttää sillä, että ostat joko asuntovaunun tai asuntoauton ja asut siinä ko. tontilla. Pyörille nostettuna kukaan ei voi tulla mussuttamaan mistään jätemaksuista, etenkin kun asuntovaunuissa ja matkailuautoissa on erilliset harmaavesisäilöt ja kasettivessat.
Siksi toiseksi asuntovaunu tai asuntoauto ei vaadi mitään rakennuslupia eikä tarvitse maksaa kiinteistöveroja. Laillinen tapa rikkoa lakia.
Käytettyjä asuntovaunuja ja autojakin alkaa saada ihan muutamilla tuhansilla euroilla täysin asumiskelposina.
Näin todella on.
Sama pätee myös mihin tahansa rakennukseen, jos sen siirtää telille. Tästä on korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös. Sen mukaan telin varassa olevaa kesämökkiä ei pidetty kiinteänä rakennuksena, koska sen alle oli asennettu teli, jossa oli käännettävät pyörät niin, että niiden avulla mökki oli siirrettävissä pois paikaltaan. Rakennuslupaa ei tarvinnut hakea.
Asuinrakennuksessa on perustus ja savupiippu. Ja siitä on tiedot kunnan rakennusvirastossa ja pitäs olla myös sinun veroilmoituksessasi. Se voi olla joko vapaa-ajan asunto tai vakituisessa käytössä ja kummassakin tapauksessa menee jätemaksu. Mutta joku jalasmökki ei ole rakennus.
Tärkeintä kai olisi olla perillä jonkun tontin tai maa-alueen rakennusoikeuksista, maanarvon takia. Ja jos selaisia on niistä ei kannata sitten luopua oli rakennus mikä hyvänsä.
Hmm... Minä muistelen lukeneeni jostain kunnan lärpykästä, että paikalleen parkkeerattu asuntoauto rinnastetaan asuinrakennukseen.
Onkohan asia ehtinyt neljässä vuodessa muuttua?
Jos rakennukset purkamalla voi kiertää jätemaksut, voiko kiinteistövero nousta sen takia, että tontti on rakentamaton? Suo siellä, vetelä täällä, vai miten se meni?