Se kaikki mitä en koskaan sano
sinun täytyy, rakkaani, ymmärtää
sinun täytyy selkeästi se nähdä
mikä minulle on vain hämärää.
Miten sinua rakastan en sanoa saata.
en koskaan, milloinkaan.
sinun täytyy, rakkaani, ymmärtää
sinun täytyy selkeästi se nähdä
mikä minulle on vain hämärää.
Miten sinua rakastan en sanoa saata.
en koskaan, milloinkaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Tee silta ylitse syvyyden, tee kaarisilta tee..." Aalen muistoksi.
"Ei mikään kimalla kauniimmin
kuin puhtaat kyyneleet"
"Puserra kukka! Kun on talvi yllä,
se hahmon hylkää: aines säilyy kyllä."
Jäi teksti pois :D
Niin rakkaus lohduttaa
kuin sateen jälkeen päivänpaiste
Shakespeare
Tässä jutussa mättää nyt joku juttu pahasti. En taira ny jaksaa selittää, mutta lyhyesti; kommunikointi ON maailman vaikein laji.
Ja jos ihmiset eivät elä tiiviisti yhressä, jotta elekielikin voisi 'puhua' ja selvittää joitakin asioita, niin kommunikointi PUHUEN on ainoa vaihtoehto. Siis kerro, sano, puhu, kirjoita, runoile, laula, soita ... Tee jotain ilmaistaksesi itsesi ja tarkoitusperäsi.
sitten niin?
"PUUTARHA
Puutarhan pienen ja syrjäisen
sain haltuuni maailmasta,
ja latvojen alla tuulisten
nyt juoksee kaksi lasta.
Minun tyttärelläni poskessa
on kuoppa vallaton,
ja pienet kirkkaat kasvot
minun pojallani on.
Sen ilon, jota aina
minä eniten rakastin,
sen on taivas heille antanut
käsin yltäkylläisin.
Vaan turvattomana kaareutuu
nyt katto lapsuusmajan.
Oi haapa, sydämeni puu,
sinä kuuntele tuulta ajan!
Sano, näenkö poikani iloisen
minä saavan voimansa täyden
ja kasvaako tyttöni hentoinen
päin neidon vuosia käyden?
Oi haapa, sydämeni puu,
miten lehväs värisevät!
Minun ihmissilmäni sumentuu -
sano, syksykö on vai kevät?
Sinun laillasi levottomaksi saa
minut ankara tuuli ajan.
Voin lasten suojaksi rakentaa
vain lauluni lehtimajan."
Tänään tuli radiosta ohjelma Aale Tynistä. Ohjelman lomassa hän lausui runonsa "Lasinen vuori".
Valhetta, valhetta, valhetta on
kaikki laulut maan.
Miksipä vuoren lasisen
tänään muistinkaan ?
Herkkiä, helliä kasvojas
hetken katselen.
Silmiini hiljaa kohoaa
vuori lasinen.
Katso minua hetkinen
katso, katsohan.
Näetkö vuoren lasisen
näetkö prinsessan?
Satua ilma kipunoi
satua hohttaa maa.
Ylitse vuoren lasisen
poika ratsastaa.
Anna minulle ruusu tuo
anna, annathan.
Pojan on vietävä kukkanen
käteen prinsessan.
Ylitse vuoren lasisen
poika ratsastaa
etäpä ellet löydäkkään
sieltä prinsessaa?
Valhetta, valhetta, valhetta on
kaikki laulut maan
entäpä ellei prinsessaa
koskaan ollutkaan?
Entä on köyhä tyttö vain
silmissä kyyneleet?
Entäpä, entäpä turhaa on
kaikki minkä teet?
Valhetta, valhetta, valhetta on
kaikki laulut maan
valhetta, valhetta vain ne on,
mutta ne lauletaan.
Itsekkin laulan vaikka en
usko sanaakaan.