Minulla on ollut vuosikausia kilpparioireita, joskus lääkityskin. Oirekuvaani kuuluu mm. väsymys, ohuet hiukset harvat ripset ja kulmakarvat, palelu (etenkin jalat ja kädet ovat jäässä), rytmihäiriöt (näistä on dokumenttia enemmän kuin runsaasti), kuiva iho, käheä ääni, kuukautishäiriöt, korkea LDL-kolesteroli (muut kol-arvot kunnossa) sekä ennen kaikkea hankalat paino-ongelmat; ahkerasta liikkumisesta ja säntillisestä ruokavalion noudattamisesta huolimatta paino on ollut koko ajan noususuuntainen ja parissa vuodessa kiloja on kertynyt 20. Ei, en napostele, enkä valehtele itselleni. Olen yrittänyt saada työterveyshuoltoa "kiinnostumaan "ongelmastani, mutta mitään vastakaikua en ole saanut, koska kilppariarvoni ovat olleet normaalit.
Reilu kuukausi sitten kävin yksityispuolella. Kerroin oireistani laajasti. Lääkäri määräsi kokeet, joista tuli seuraavanlaiset vastaukset: TSH 1,74, t4V 12 ja TPO 30. Lääkärin mukaan tuo TPO on koholla, mutta lähes kaikissa laboratorioissa tuon arvon pitäisi olla > 60 ennen kuin se katsotaan kohonneeksi. Ainoastaan Turun (muistaakseni) labrassa raja-arvoksi katsottiin 10. Nuo pari muuta arvoahan ovat viitealueella.
Lääkäri aloitti lääkityksen ja ainakin osa oireista on hieman helpottanut, etenkin rytmihäiriöt. Nyt kontrollit siirtyvät terveyskeskukseen ja pelkään, että lääkitys puretaan pois, koska arvoissa ei periaatteessa ole mitään vikaa. Onko kellään kokemusta vastaavanlaisesta tilanteesta? Ja kellään tietoa siitä, että mikä tuon TPO:n oikea viitearvo on, kun googlekin antaa eri vastauksia? Onko noilla arvoilla lääkitys edes aiheellinen? Ja mistä te löydätte noita kansainvälisiä suosituksia viitearvojen suhteen?
Reilu kuukausi sitten kävin yksityispuolella. Kerroin oireistani laajasti. Lääkäri määräsi kokeet, joista tuli seuraavanlaiset vastaukset: TSH 1,74, t4V 12 ja TPO 30. Lääkärin mukaan tuo TPO on koholla, mutta lähes kaikissa laboratorioissa tuon arvon pitäisi olla > 60 ennen kuin se katsotaan kohonneeksi. Ainoastaan Turun (muistaakseni) labrassa raja-arvoksi katsottiin 10. Nuo pari muuta arvoahan ovat viitealueella.
Lääkäri aloitti lääkityksen ja ainakin osa oireista on hieman helpottanut, etenkin rytmihäiriöt. Nyt kontrollit siirtyvät terveyskeskukseen ja pelkään, että lääkitys puretaan pois, koska arvoissa ei periaatteessa ole mitään vikaa. Onko kellään kokemusta vastaavanlaisesta tilanteesta? Ja kellään tietoa siitä, että mikä tuon TPO:n oikea viitearvo on, kun googlekin antaa eri vastauksia? Onko noilla arvoilla lääkitys edes aiheellinen? Ja mistä te löydätte noita kansainvälisiä suosituksia viitearvojen suhteen?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Nuo oireesi viittaavat vahvasti kilpirauhasen vajaatoimintaan, vaikka labra-arvosi ovat normaalin rajoissa . Tosin T4v 12 on alakantissa. TPO-kokeella tutkitaan, onko kyseessä autoimmuuni thyreodiitti eli krooninen parantumaan kilpirauhastulehdus. Se on yleisin kilpparin vajaatoiminan syy. Vaikka autoimmuuni tulehdusta ei olisi, voi olla kilpparin vajaatoiminta.
Kun thyroxinin (koe)lääkitys aloitetaan, pitää annosta nostaa varovasti. Oikean annostuksen löytymiseen voi mennä ainakin 6, jopa 12kk. Aluksi kilpparin vajiksen oireet voivat jopa voimistua, kun aivolisäke vähentää TSH:n erityistä, koska veressä on entistä enemmän tyroksiinia. Kokeilua ei kuitenkaan pidä lopettaa tähän vaan jatkaa kärsivällisesti. Annosten nostojen välillä pitäisi pitää n. kuukauden väliä. Jos oireet vähenevät puolen vuoden kokeilulla, kannattaa jatkaa tyroxin-korvaushoitoa.
Labra-arvoja on seurattava, mutta oireet ovat yhtä tärkeitä indikaattoreita kilpirauhassairaudessa. Jos et saa asiantuntevaa hoitoa työterveyshuollosta, jatka yksityispuolella ainakin pari kolme vuotta. Kun oikea hoitotaso löytyy, kontrolleja tarvitaan vain noin kerran vuodessa.
Kilpirauhasen vajaatoiminta ja sen hoito vaikuttavat kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointiin. Lisää tietoa kilpirauhassairauksista voit lukea kilpirauhasfoorumin sivustolta (kilpirauhasfoorumi.fi). Sieltä saatat löytää lisää kilpparin vajiksen oireita, oireita joita podet, mutta et ole osannut yhdistää kilppariin.
Millä annostuksella koelääkityksesi aloitettiin ja miten porrastettiin, ja mikä on annoksen nyt? Oletko huomannut muita muutoksia parempaan kuin sydämen tykytysten väheneminen?
Kiitos erittäin asiallisesta vastauksesta!
Lääkitys aloitettiin annoksella 25 mikrogr. Erään tutun erikoislääkärin (sisätautilääkäri) suosituksella nostin annoksen 50 mikrogrammaan, joka ilmeisesti on melko yleinen aloitusannos. Tämä sisätautilääkäri oli sitä mieltä, ettei tuolla 25 mikrogrammalla saada vastetta aikaiseksi. Saapas nähdä mitä tk:ssa tästä annosnostosta tykkäävät, kun se ei ole tapahtunut "virallisesta määräyksestä".
En ole vielä huomannut juuri muita oireita kuin pulssin rauhoittumisen. Minullahan siis kilppari on aina oireillut nimenomaan tykyttelyllä, ei hidaspulssisuudella. Painokin laski reilun kilon verran (ja se on paljon mulle, jolla paino on viimeiset 2 vuotta vain noussut!!), mutta nyt näyttäisi taas jumittelevan. Syön siis edelleen monipuolisesti ja liikun useita kertoja viikossa, en oleta, että tyroksiini olisi jokin laihdutuslääke... Muista oireista en vielä kuukauden jälkeen pysty sanomaan mitään.
Hyvä, että on aloitettu varovasti. Joku täällä kirjoitti saaneensa suoraan 0,1mg, mikä on aika suuri annostus äkkiseltään. Jos kilpparin vajiksen oireet ei ala lieventyä. etkä pode ylitoiminnan oireita, nosta annosta 25mikrogrammalla kuukausi edellisestä nostosta.
Kute kirjoitin, lue netistä niin kilpirauhasen vajaa- kuin liikatoiminnan oireista netistä esim. Kilpirauhasfoorumin sivustolta, jotta voit päätellä, onko tyroksiinista apua ja pitääkö annosta nostaa. Itse ehdin sairastaa kilpparin vajista vuosikymmeniä ilman, että lääkäri olisi kertonut muista kuin yleisimmistä oireista. Vasta kun luin niistä netistä, osasin yhdistää monet potemani oireet kilpparin vajikseen.
Yksi hyvä kotitesti päätellä, onko tyroksiinilääkitys tarpeen ja annos sopiva, on seurata ruumiinlämpöä aamulla ennen kuin nousee vuoteesta. Kun ennen sain liian vähän kilpirauhashormonia, lämpö oli alle 36,5 C ja nyt melkein 37C. Ennen palelin aina, nyt en ja voin pukeutua kuten muutkin ihmiset.
Samalla voit mitata myös pulssin.
Tarkkaile vointiasi edelleen ja tarvittaessa nosta tyroksiiniannosta ennenkuin menet yleislääkärille. He tuijottavat enemmän labra-arvoja kuin potilaan vointia. Itselläni ei ole saatu vajiksen oireita kuriin ilman tyroksiini ja liotyroniinin yhdistelmälääkitystä ja ilman että TSH on alle 0,5. Yhdistelmälääkitys sopii minulle, mutta jos thyroxin yksin toimii, on turha aloittaa yhdistelmälääkitys.
Islabissa TPOAb:n raja-arvo on (ainakin ollut) 6, joten sillä rajalla 30 ois jo selvästi koholla.
Arvoja verrataan AINA oman labran käyttämiin viiterajoihin.
OYS:n labrassa (NordLab) TPO:n viitealue ilmoitetaan vain, että "
Rasituksessa mitatusta pulssista on vaikea päätellä, onko se normaali vai epänormaali. Sehän on riippuvainen iästä ja rasituksen kovuudesta, mutta miten mittaat sitä? Mittaa lepopulssia ja ruumiinlämpöä. (Lämmön mittaus syytä tehdä vuoteessa heti herättyä ennen kuin nousee ylös.)
Kilpirauhasen vajaatoimintaa voi olla, vaikka ei olisikaan kilpparin autoimmuunitulehdusta. Vajis voi johtua ohi menevästä virustulehduksesta. Toisaalta vasta-ainearvot voivat nousta sinulla vasta joskus tulevaisuudessa.
Meillä < 35 .
Kuulepa aloittaja, luota sinä vaan hoitavan lääkäriin. Täällä palstoilla voi mika ja kuka tahansa hörhö aSiantuntija kirjoittaa mitä vaan! Ei hypotyreoosi ole mikään muotijuttu, josta kaikilla on asiantuntijamielipide. On haitallista, jos syödään hormonilääkitystä turhan päiten.
Aivan varmasti on. Täällä kirjoittavat maallikot, joilla on kirjavat tiedot tai luulot kilpirauhassairauksista. Kirjoituksiin täytyy suhtautua kriittisesti. Mutta toisaalta kilpirauhasen vajaatoimintaa ei esim. terveyskeskuksen yleislääkäri aina tunnista, koska perustaa diagnoosinsa täysin labra-arvoihin eikä ota huomioon potilaan oireita. Endokrinologeja ei riitä joka kylään ja niinpä sairaus on monesti alidiagnosoitu tai alihoidettu. Monet kirjoittavat omien kokemusten pohjalta.
Omakohtaista kokemusta on myös minulla. Diagnoosi autoimmuuni-thyreodiitista oli kohdallani selvä jo teininä, mutta olin alihoidettu vuosikymmeniä. Valitettavasti luotin lääkäreihin ja luulin, että kymmeniä potemiani kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ei voi poistaa. Lääkitys määriteltiin sokeasti labra-arvojen mukaan. Vasta kun aloin lukea sairaudestani netistä ja sain tietoa, aloin ajatella omilla aivoilla. Vasta sitten osasin vaatia lääkityksen muutosta, jonka seurauksena tilani parani oleellisesti entiseen verrattuna. Täysin terveestä en mene vieläkään.
Vaikka olin vuosia huonossa kunnossa ja valitin oireita, vasta oma valpastuminen toi muutosta parempaan. Lääkityksen hienosäätö on yhä vaikeaa, sillä yhtaikaa voi esiintyä ylitoiminnan oireita, vaikka toiset oireet viittaavat vajaatoimintaan.
Totta on, että kaikki väsymys yms oireet eivät johdu kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Epämääräisiin oireisiin ihminen haluaa selityksen. Siksi joku haluaa uskoa potevansa kilpparin vajista, kun muutakaan selitystä ei ole. Mutta aiheetta ei kannata tyroksiinia napsia. Aloittajalla voi olla turha lääkitys ja toivottavasti onkin, sillä kilpparin vajis ei ole kivaa. Se vaikuttaa ihmisen jokaiseen soluun, säätelee jokaisen hormonin toimintaa ja ilman onnistunutta lääkitystä aiheuttaa. suuren joukon ikäviä oireita.
onko tyroksiini lääkityksen purkamisessa muuten joku takaraja, jonka jälkeen oma kilpirauhanen ei ikäänkuin pysty toimimaan ilman ulkopuolista tyroksiinia? jos siis todetaankin, että kilpirauhanen ollut alunperin ok..
Tyroksiinin tarve selviää muutaman kuukauden koelääkityksellä. Lääkäri tuskin jatkaa reseptiä, jos lääkitykselle ei ole tarvetta. Täytyy vaan pitää huolta siitä, että annostus nostetaan riittävän korkealle, sillä vajaasta lääkityksestä ei ole apua. Jos tyroksiini on aiheellinen, oikean annostuksen löytymiseen voi mennä monia kuukausia, joskus jopa vuosi.
Jos kilppari toimii riittävän hyvin itsekin, se palautuu ennalleen koelääkityksen jälkeen. Mistään tarkoista aikarajoista en ole kuullut, mutta en ole lääkäri.
Oman toiminnan pitäis käynnistyä vuosienkin tyroksiinin käytön jälkeen - jos sitä siis on. Ei siis kannata pelätä eikä tulla pelotelluksi sillä, että oma toiminta pysyvästi lakkais koelääkityksen takia.
Kehonlämpö on huono mittari kilpirauhashormonilääkityksen toiminnan mittaamiselle. Kaikilla kehonlämpö ei nouse, vaikka hoirmonitasot olisivat tapissa. Pulssi on samoin epävarma, koska nopeaa pulssia voi olla sekä vajaa- että liikalääkityksellä/toiminnalla.
Mikä sitten on hyvä mittari? Minusta on aika hyvä indikaattori ylitoiminnan puolelle siirtymisestä lääkitystä nostettaessa, jos aamulämpö nousee yli 37 C ja/tai pulssi nousee korkealle. Se ei ehkä paljasta asiaa jokaisen kohdalla, mutta varmasti enemmistöllä.
5 viikkoa tyroksiinia takana. Paino laskenut 2 kg, väsymys vähentynyt huomattavasti (mahtavaa pärjätä 7 tunnin yöunilla, aiemmin olisin tarvinnut päiväunet!), aloitekyvyttömyys on vähentynyt, sormia ja varpaita ei palele jatkuvasti, ei ole rytmihäiriötuntemuksia... Kyllä, uskon, että minulle tuo lääkitys oli täsmälleen oikea ratkaisu.
Minä EN hae hoitoa (tai diagnoosia) netin keskustelupalstalta, vaan halusin vain kokemuksia muilta, joille tyroksiini on aloitettu ns. raja-arvoilla. Ilahduttavaa muuten huomata, että tälläkin palstalla onnistuu asiallinen keskustelu. :)
Tyroksiini-lääkitys on sinulle selvästi hyödyksi. Seuraa edelleen oireita, kirjoita vaikka muistiin esim. leposyke- ja aamulämpöarvoja ym., jotta tiedät oireiden ja annostuksen suhteen. Opit arvioimaan, oletko vähän vajaa- vai liikatoiminnan puolella. Annosta voidaan joutua nostamaan ja ehkä taas hienosäätämään alaspäin ennenkuin sopiva annos löytyy. Hienosäätöä tarvinnet lopun ikää, sillä sairaus ei pysy paikallaan.
Tyroksiini-lääkityksen muutokset tehdään pitkäjänteisesti pienillä määrillä (jopa 25 mikrogrammaa viikossa voi vaikuttaa) ja 1,5-2kk välein. Viikottain annoksia ei hypytetä.
Korostan noiden oireiden tarkkailun ja kirjaamisen tärkeyttä, jotta et joutuisi kokemaan samaa kuin minä. Minulla annostus määriteltiin 100%:sti labrakokeiden perusteella liian alhaiseksi vuosikymmeniä.
Jos tai kun lääkityksesi saadaan kohdalleen, voit unohtaa koko kilpirauhasen kunhan nappaat lääkkeen aamulla tyhjään maahan. :)
Tarkennus tyroksiiniannoksen muutoksista. Kun tasapaino on löytynyt, samalla annoksella saatetaan mennä vuosikausia. Annostelua ei siis normaalisti muuteta 1,5-2 kk välein vaan vain, jos muutos on tarpeen. Uutta nostoa tai laskua ei saa tehdä ennen kuin edellisestä muutoksesta on kulunut vähintään tuo mainittu aika. Jo pienellä muutoksella voi olla suuri vaikutus. Siksi ne kannattaa tehdä varovaisesti.