Martta Koskinen lepää muiden kohtalotovereidensa kanssa Malmin hautausmaalla Helsingissä. (ILPO LUKUS)
Syyskuun 29. päivä vuonna 1943 Malmilla kuultiin useiden laukausten sarja. Näihin laukauksiin päättyi Martta Johanna Koskisen elämä.
Koskinen oli viimeinen nainen, joka tuomittiin ja teloitettiin Suomessa kuolemanrangaistukseen vedoten.
Koskinen teloitettiin maanpetoksesta, sillä nainen ei suostunut paljastamaan tunnetun kommunistin ja myöhemmin myös sisäministerinä toimineen Yrjö Leinon olinpaikkaa. Vaikka Koskinen lepää edelleenkin Malmin hautausmaalla punaisten yhteishaudassa, on hänen traaginen tarinansa jäänyt elämään.
Maalaistytöstä helsinkiläisompelijaksi
Koskinen syntyi maalaisperheeseen Hollolassa 1896. Työväenliike vei nuoren naisen mukanaan, ja Koskinen liittyi jo parikymppisenä punakaartiin.
Vuonna 1918 Suomessa sodittiin verinen kansalaissota, joka päättyi punaisten häviöön ja tuhansien punavankien passittamiseen vankileireille. Myös Koskinen vangittiin, mutta hän selvisi karuista vankilaoloista ja sai armahduksen joulukuussa 1919.
Koskinen hankki Helsingissä ompelijan ammatin ja toimi työnsä ohella intohimoisesti maanalaisessa Suomen kommunistisessa puolueessa. Vuonna 1933 hän joutui uudestaan vankilaan, mutta pääsi sieltä pois jo 1935.
Jatkosodan aikana Koskinen ryhtyi myös järjestämään piilopaikkoja puoluetovereille, mukaan lukien Yrjö Leinolle. Maaliskuussa Koskinen joutui toimistaan kenttäoikeuden eteen.
Usean oikeudenkäynnin jälkeen Koskinen tuomittiin kuolemaan maanpetoksesta. Kertomusten mukaan Koskisen elämä päättyi varhain auringonnousun aikaan syyskuisena päivänä Helsingin Malmille.
Syyskuun 29. päivä vuonna 1943 Malmilla kuultiin useiden laukausten sarja. Näihin laukauksiin päättyi Martta Johanna Koskisen elämä.
Koskinen oli viimeinen nainen, joka tuomittiin ja teloitettiin Suomessa kuolemanrangaistukseen vedoten.
Koskinen teloitettiin maanpetoksesta, sillä nainen ei suostunut paljastamaan tunnetun kommunistin ja myöhemmin myös sisäministerinä toimineen Yrjö Leinon olinpaikkaa. Vaikka Koskinen lepää edelleenkin Malmin hautausmaalla punaisten yhteishaudassa, on hänen traaginen tarinansa jäänyt elämään.
Maalaistytöstä helsinkiläisompelijaksi
Koskinen syntyi maalaisperheeseen Hollolassa 1896. Työväenliike vei nuoren naisen mukanaan, ja Koskinen liittyi jo parikymppisenä punakaartiin.
Vuonna 1918 Suomessa sodittiin verinen kansalaissota, joka päättyi punaisten häviöön ja tuhansien punavankien passittamiseen vankileireille. Myös Koskinen vangittiin, mutta hän selvisi karuista vankilaoloista ja sai armahduksen joulukuussa 1919.
Koskinen hankki Helsingissä ompelijan ammatin ja toimi työnsä ohella intohimoisesti maanalaisessa Suomen kommunistisessa puolueessa. Vuonna 1933 hän joutui uudestaan vankilaan, mutta pääsi sieltä pois jo 1935.
Jatkosodan aikana Koskinen ryhtyi myös järjestämään piilopaikkoja puoluetovereille, mukaan lukien Yrjö Leinolle. Maaliskuussa Koskinen joutui toimistaan kenttäoikeuden eteen.
Usean oikeudenkäynnin jälkeen Koskinen tuomittiin kuolemaan maanpetoksesta. Kertomusten mukaan Koskisen elämä päättyi varhain auringonnousun aikaan syyskuisena päivänä Helsingin Malmille.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tämä ei jää tähän.
Aloittajan otsikkoon sisältyvään kysymykseen "Onko sotasyyllisiä rangaistu" voi vastata, että Suomessa käytiin oikeudenkäynti ns, sotasyyllisiä vastaan. Siinähän Neuvostoliiton painostuksesta sovellettiin takautuvaa lainsäädäntöä.
Siis syytettyjen olisi vuonna 1941 pitänyt tietää, että joskus vuoden 1945 paikkeilla säädetään lakeja, joiden perusteella heidän tuolloin tekemänsä päätökset todetaan rikollisiksi.
Jos otsikon kysyjä taas tarkoittaa sotarikollisia, heitäkin vastaan Suomessa käytiin oikeusproseesseja ja syylliset saivat rangaistuksia.
Jos taas kysyjä tarkoittaa toisen sodan osapuolen sotaan syyllisten ja sotarikollisten saattamista tuomioistuimen eteen, siihen täytyy vastata kieltävästi.
Neuvostoliitossa ei ole tehty mitään tutkimuksia tai syytteeseen asettamisia heidän omien sotarikollisten suhteen. Mm. suomalaisia siiviilejä murhaamassa käyneet partisaanit eivät ole joutuneet vastuuseen rikoksistaan.