Osaisiko joku selittää, mikä mua vaivaa? Alla kysymys lyhyesti, jos ei jaksa lukea.
Olen reilu parikymppinen nainen, enkä ole ikinä seurustellut vakavasti.
Sitoutumiskammoa on ollut, ja vakavin juttu mitä mulla on oli vajaa vuoden kestänyt tapailu saman miehen kanssa. Hän halusi seurustella, mutta mua ahdisti tuo sana seurustelu, joten hän sanoi, että ollaan vapaassa suhteessa. Itse nimitin juttuamme tapailuksi ja hän vapaaksi suhteeksi. Kummallakaan ei silti ollut muita tuona aikana.
Tuo ei sinällään liittynyt asiaan, mutta ajattelin sen silti mainita. Kuitenkin, olen nyt ollut ihastunut erääseen mieheen reilun vuoden. Meillä on ollut vaikka mitä tässä, emme kuitenkaan ole seurustelleet ikinä. Tällä hetkellä emme ole mitään, vaikka haluaisin. Kuitenkin, tämän miehen kanssa minulla on ilmennyt ongelma jota en osaa selittää. Aina kun hän tulee juttelemaan kanssani ja on lähelläni, minulla on tunne, että hän ei oikeasti haluaisi olla kanssani tai häntä ei kiinnosta juttuni. Aina kun olen yksin ja tapahtuu vaikka jotain hauskaa, tulee mieleeni heti ekana että hei, tää on pakko kertoa "Timolle". Kuitenkin Timon kanssa ollessani taas lukittaudun enkä saa sanaa suustani, tuntuu että ei häntä kuitenkaan naurattaisi tai kiinnostaisi. Lisäksi olen aina ajatellut, että hän ei pidä ulkonäöstäni jne.
Tämä on outoa, sillä kenenkään muun kanssa en ole tuntenut tällaista alemmuutta. Esim. tuon aiemman miehen kanssa en ikinä tuntenut itseäni huonoksi eikä ollut ongelmia kertoa hänelle hölmöjä mietteitäni.
Timo ei ole myöskään ollut minulle ikinä töykeä tai näyttänyt siltä, että häntä ei kiinnostaisi. Päinvastoin, hän itse juttelee minulle ja hymyilee aina, katsoo silmiin lempeästi ja kertoo omista ajatuksistaan. Hän on hellinyt ja pitänyt lähellä, itse en uskalla koskea häneen ennenkuin hän itse halaa tai suutelee, koska kuvittelen että se ällöttäisi häntä. Jäädyn totaalisesti.
Miksi tunnen oloni niin epävarmaksi hänen seurassaan? Hän ei enää usko, että mua oikeasti kiinnostaisi viettää aikaa hänen kanssaan, koska käyttäydyn aina niin tylysti hänen mielestään (no ihmekös tuo, jos olen hiljaa, välttelen, en moikkaa tai hymyile). Tämän takia juttu on siis jäähyllä nyt. Enkä ole kertonut miehelle näistä "peloista" mitä mulla on.
Lisäksi, pidän itseäni keskivertoa kauniimpana. Monet kehuvat ulkonäköäni enkä välittäisi vaikka eivät kehuisikaan, koska uskon itse olevani kaunis ja luotan itseeni. Silti aina tuntuu, että en ole Timolle tarpeeksi hyvä, vaikka olen kuullut hänen kehuneen muille kauneuttani. En vain jotenkin usko.
LYHYESTI: Miksi tunnen aina erään tietyn miehen seurassa epävarmuutta, kun ennen tällaista ongelmaa ei ole ollut kenenkään kanssa? Olen siis ihastunut kyseiseen mieheen, mutta ei muiden ihastustenkaan kanssa ole ollut samaa tunnetta.
Olen reilu parikymppinen nainen, enkä ole ikinä seurustellut vakavasti.
Sitoutumiskammoa on ollut, ja vakavin juttu mitä mulla on oli vajaa vuoden kestänyt tapailu saman miehen kanssa. Hän halusi seurustella, mutta mua ahdisti tuo sana seurustelu, joten hän sanoi, että ollaan vapaassa suhteessa. Itse nimitin juttuamme tapailuksi ja hän vapaaksi suhteeksi. Kummallakaan ei silti ollut muita tuona aikana.
Tuo ei sinällään liittynyt asiaan, mutta ajattelin sen silti mainita. Kuitenkin, olen nyt ollut ihastunut erääseen mieheen reilun vuoden. Meillä on ollut vaikka mitä tässä, emme kuitenkaan ole seurustelleet ikinä. Tällä hetkellä emme ole mitään, vaikka haluaisin. Kuitenkin, tämän miehen kanssa minulla on ilmennyt ongelma jota en osaa selittää. Aina kun hän tulee juttelemaan kanssani ja on lähelläni, minulla on tunne, että hän ei oikeasti haluaisi olla kanssani tai häntä ei kiinnosta juttuni. Aina kun olen yksin ja tapahtuu vaikka jotain hauskaa, tulee mieleeni heti ekana että hei, tää on pakko kertoa "Timolle". Kuitenkin Timon kanssa ollessani taas lukittaudun enkä saa sanaa suustani, tuntuu että ei häntä kuitenkaan naurattaisi tai kiinnostaisi. Lisäksi olen aina ajatellut, että hän ei pidä ulkonäöstäni jne.
Tämä on outoa, sillä kenenkään muun kanssa en ole tuntenut tällaista alemmuutta. Esim. tuon aiemman miehen kanssa en ikinä tuntenut itseäni huonoksi eikä ollut ongelmia kertoa hänelle hölmöjä mietteitäni.
Timo ei ole myöskään ollut minulle ikinä töykeä tai näyttänyt siltä, että häntä ei kiinnostaisi. Päinvastoin, hän itse juttelee minulle ja hymyilee aina, katsoo silmiin lempeästi ja kertoo omista ajatuksistaan. Hän on hellinyt ja pitänyt lähellä, itse en uskalla koskea häneen ennenkuin hän itse halaa tai suutelee, koska kuvittelen että se ällöttäisi häntä. Jäädyn totaalisesti.
Miksi tunnen oloni niin epävarmaksi hänen seurassaan? Hän ei enää usko, että mua oikeasti kiinnostaisi viettää aikaa hänen kanssaan, koska käyttäydyn aina niin tylysti hänen mielestään (no ihmekös tuo, jos olen hiljaa, välttelen, en moikkaa tai hymyile). Tämän takia juttu on siis jäähyllä nyt. Enkä ole kertonut miehelle näistä "peloista" mitä mulla on.
Lisäksi, pidän itseäni keskivertoa kauniimpana. Monet kehuvat ulkonäköäni enkä välittäisi vaikka eivät kehuisikaan, koska uskon itse olevani kaunis ja luotan itseeni. Silti aina tuntuu, että en ole Timolle tarpeeksi hyvä, vaikka olen kuullut hänen kehuneen muille kauneuttani. En vain jotenkin usko.
LYHYESTI: Miksi tunnen aina erään tietyn miehen seurassa epävarmuutta, kun ennen tällaista ongelmaa ei ole ollut kenenkään kanssa? Olen siis ihastunut kyseiseen mieheen, mutta ei muiden ihastustenkaan kanssa ole ollut samaa tunnetta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lue kirja: Tunne lukkosi
Saat vastaukset sieltä. Se auttoi minua samantyylisessä ongelmassa.
Vau, tää kuulostaa pelottavan tutulta. Lieköhän olen tuo "Timosi", mutta eihän sitä koskaan tiedä. Tosin en ole oman kumppanini tai tapauksen kanssa varsinaista fyysistä kontaktia kokenut, mutta muuten tuo kaikki kuulostaa todella tutulta. En sanoisi minun tapauksesta, että seurustelisimme tai tapailisimme, mutta toisinaan olemme ehkä enemmän kuin vain kavereita. Nainen on juurikin kuvauksesi kaltaisesti epävarma ja epäröi. Hyvin kaunis ja mukava sekä toisaalta kuitenkin avoin. Seurassani vain toisinaan vähän sellainen jännittynyt. Mistäpäin olet muuten itse?
Fyysistä kontaktia meillä on paljon ja seksi onkin ainoa hetki, jolloin olen vapautunut ja uskaltanut kertoa suoraan mitä haluan jne. Sen jälkeen taas sulkeudun.
En siis taida olla naisesi, mutta hyvä tietää että muuallakin samanlaista probleemaa!
"Tällä hetkellä emme ole mitään, vaikka haluaisin."
Miksi "ette ole mitään" tällä hetkellä? Jos tilanne on tämä "Timon" tahdosta eikä sinun, ehkä epävarmuutesi johtuu "Timon" haluttomuudesta seurustella kanssasi. Vai johtuuko se, että ette seurustele, sinun sitoutumiskammostasi?
Onko "Timo" poikkeuksellisen menestynyt, komea, älykäs, suosittu tai sosiaalisesti sujuva ja kyvykäs? Jos hän on jotain tai kaikkea edellä mainittua, saatat tuntea epävarmuutta ja alemmuutta, selittämättömältä tuntuvaa häpeää, hänen seurassaan sen vuoksi.
Oletko ihastunut Timoon enemmän kuin keneenkään toiseen aiemmin? Tämäkin voisi selittää sitä, että menet lukkoon hänen seurassaan toisin kuin muiden miesten seurassa.
Onko Timossa pelimiehen, naisten pyörittäjän, vikaa? Jos vaistoat sellaista (eihän kukaan suoraan sano olevansa naisten pyörittäjä), saatat sen vuoksi tuntea epävarmuutta hänen suhteensa.
Onko sinulla viime aikoina ollut muita, Timoon liittymättömiä, syitä tuntea epävarmuutta itsestäsi, epäonnistumisia, mielialaongelmia tms?
Viimeiset sanat oli Timolta "en ymmärrä mitä haluat. Haluan sut ja haluan nähdä sua, mutta en usko että sä haluat samaa." Hän ei siis ymmärrä käytöstäni ollenkaan eikä usko mun olevan tosissaan kanssaan. Sen takia "jäissä", en viitsi kiusata häntä tällä ennen kuin itse tiedän mistä on kyse. En tiedä mitä sanoisin.
Timo on se mies, joka saisi kenet tahansa mukaan baarista, mutta ei ota ketään. Eli on hurmuri ja osaa puhua naisille, mutta ei harrasta yhdenillanjuttuja tai muutenkaan kierrätä naisia. Itse olen se "player-taustainen" meistä kahdesta.
Niin Timo kuin minäkin olemme molemmat ihmisiä, jotka haluavat välillä takapakkia ja silloin toisen pitää tulla vastaan (ns. vaikean esittämistä). Ollaan puhuttu asiasta ja tiedän Timon kaipaavan sitä, että hän näkisi minun todella taistelevan hänestä, koska hän on epävarma minun tunteistani ja hän on joutunut koko ajan olemaan se joka ottaa ensimmäisen askeleen. Kun hän on pari kertaa sulkeutunut (käytökseni takia josta ei ota selvää) olen kyllä tajunnut siinä vaiheessa, että haluan kyseisen miehen ja ottanut yhteyttä, kertonut välittäväni jne. mutta parin päivän päästä epävarmuus tulee takaisin. Pelkään kokoajan, että nyt hän ei jaksa enää.
Tuo voi olla yksi syy, miksi olen epävarma. Aiemmat miehet ovat tehneet kaiken mitä pyydän tai olen pyytämättä ja kellään ei ole ollut "selkärankaa". Timo on itsenäisempi ja vahva, minkä tiedostan pelottavan mua hieman. Tietenkin haluan myös itse osallistua hommaan ja tehdä oman osani, mutta en ole tottunut siihen. Tämän Timo kyllä tietää.
Olen ihastunut ennenkin, mutta tämä tuntuu vahvemmalta. Ensimmäistä kertaa voisin uskoa rakastuvani häneen. Pelottaa sanoakin noin. Pidän aivan kaikesta hänessä, ainoastaan oma ahdistukseni ärsyttää.
Tuntuu siltä, että joudun koko ajan olemaan varpaillani ja pelkään hänen lähtevän. Enkä osaa näyttää sitä hänelle.
Tämä kuulostaa jo niin sekaiselta ja naurettavalta, huh huh. En tajua enää mitään. Kai olen vain epävarma, koska hän on itsenäinen, en oikeasti käsitä miten se voi tulla noin suurena ahdistuksena, argh
www.tunnelukkosi.fi/testi.php
Hei taisin saada selvyyttä asiaan!
Kuten yläpuolella mainitsin eräässä lauseessa, tunnen olevani oma itseni vain seksiä harrastaessa. Aloin miettimään tätä tarkemmin ja tajusin, että mies on _todella_ epävarma makuuhuoneen puolella. Hän tekee aloitteita ja pitää kosketuksestani, mutta huomaan hänen epävarmuutensa aina kun tekee jotain mulle. Ekoilla kerroilla ajattelin vain, ettei hän tykkää mun vartalosta ja pikkuhiljaa aloin miettimään, että häntä ällöttää olla mun kanssa niin läheisissä tunnelmissa.
Hän ei ole kauhean kokenut ja kyllä varmaan jokainen tietää, miltä näyttää ihminen joka ei usko osaavansa eikä sen takia viitsi yrittää ja ahdistuu.
Voihan toki olla, ettei hän vain nauti siitä kanssani, mutta vaikea uskoa.
Eli olenko voinut mahdollisesti peilata tuon epävarmuuden jokaiseen tilanteeseen? Toisinsanoen miehen epävarmuus sängyssä kasvoi mun epävarmuudeksi kokopäiväisesti.
Pitää varmaa jutella hänen kanssaan asiasta. Ainakin mulle tuli todella helpottunut olo, saa nähdä kuinka kauan kestää. Tai sitten olen tulossa hulluksi ja tämä on maailman surkein analyysi.