Aivopesuako?
Henkisessä kontrollissa on neljä elementtiä:
Käytöksen valvonta
Jäsen ei ole koskaan yksin, vaan aina toisten kulttilaisten seurassa. Tärkeintä on oppia tottelemaan johtajaa ja yrittää tulla kehittyneempien jäsenten kaltaiseksi. Jos jäsen ei käyttäydy tarpeeksi innostuneesti, johtaja voi syyttää häntä itsekkääksi, syntiseksi tai laiskaksi. Johtaja ei pysty määräämään kenenkään sisäisiä ajatuksia, mutta hän pystyy muuttamaan yksilön käytöstä, jota sitten sydän ja mieli seuraavat.
. Ajattelun valvonta
Totalitaarisissa kulteissa oppi on ainoa Totuus, ainoa oikea kartta todellisuudesta. Todellisuuden tapahtumat tulkitaan opin suodattimen läpi. Oppi on yleensä hyvin mustavalkoinen: kaikki hyvyys on ryhmässä ja sen johtajassa. Kaikki pahuus on ulkopuolella. Oppi vastaa kaikkiin ongelmiin ja sopii kaikkiin tilanteisiin. Jäsenen ei tarvitse ajatella koska oppi ajattelee hänen puolestaan.
Tunteiden valvonta
käyttää instrumentteinaan syyllistämistä ja pelottelua. Jäsenet voidaan ehdollistaa niin tehokkaasti syyttämään aina itseään, että he ovat vain iloisia, kun johtaja moittii heitä liian tehottomasta varainhankinnasta tms. Tuhoavissa kulteissa määritellään tarkasti, mitkä tunteet ovat hyväksyttyjä: uskollisuus liikkeelle ja johtajalle palkitaan arvonannolla, mutta epäilyt, persoonalliset halut ja tunteet leimataan synniksi ja itsekkyydeksi. Joissakin liikkeissä vaaditaan seksuaalisten ajatustenkin tukahduttamista, mistä syntyvä turhautuneisuus voidaan purkaa esimerkiksi ankaralla työnteolla, toisissa taas seksuaalisiin orgioihin osallistuminen voi olla pakollista.
Johtajan tai koko seurakunnan edessä tunnustettuja syntejä ei unohdeta, vaan niitä käytetään painostukseen tai kiristykseen sitten, kun jäsen ei käyttäydy odotusten mukaan.
Informaation valvonta
estää kultille haitallisen informaation pääsyn jäsenien ulottuville. Ulkopuolisten tiedotusvälineiden seuraamista ei pidetä tarpeellisena tai siihen ei jää aikaa. Kaikki tieto saadaan kultin omista julkaisuista, jotka vääristävät informaation kultille edulliseen muotoon. Ennen kaikkea on vältettävä kahdenkeskistä keskustelua kultista eronneen jäsenen tai sitä muuten vastustavan kanssa.
Johtajat eivät yleensä kerro jäsenille enempää kuin on tarpeen heille määrättyjen tehtävien suorittamiseksi. Oppi on usein jaettu useisiin "totuuden tasoihin". Korkeimmille tasoille pääsee vasta kun uskollisuus liikkeelle on varmistunut. Jäsenet kuvittelevat usein tietävänsä kultin asioista enemmän kuin ulkopuoliset, mutta entisten jäsenten haastattelut osoittavat toista: "Et voi nähdä koko kuvaa, kun olet itse raamien sisällä."
Henkisen kontrollin neljä elementtiä muodostavat toisiinsa vaikuttavan verkoston, jonka avulla pystytään vaikuttamaan voimakkaisiinkin yksilöihin. Hassanin mukaan juuri näistä tulevat usein innokkaimmat ja fanaattisimmat jäsenet.
Sulattamisvaiheessa
Sulattamisvaiheen päättyessä yksilön todellisuustaju ja arvostelukyky ovat heikentyneet eikä hän näe muuta vaihtoehtoa kuin liittyä kulttiin.
Muuttamisvaiheessa
yksilölle syötetään uusi käsitys itsestään, uusi tapa ajatella, tuntea ja käyttäytyä. Edellisen vaiheen hämmentävät tekniikat ovat edelleen käytössä. Mutta nyt toistetaan yhä uudestaan ja uudestaan, että ulkopuolinen maailma on mätä ja ihmisiltä puuttuu oikea ymmärrys. Siksi uuden tulokkaan on vapauduttava entisistä käsityksistään voidakseen kehittyä hengellisesti.
Kultin oppeja paljastetaan sitä mukaa kuin kohde pystyy niitä hyväksymään. Jos hän reagoi kielteisesti, käännyttäjä perääntyy ja joku toinen jatkaa pehmittämistä. Useissa kulteissa uudet jäsenet tai jäsenehdokkaat jaetaan "vuohiin ja lampaisiin": hankalat, kriittisiä kysymyksiä esittävät individualistit erotetaan lupaavammista ehdokkaista, jotta heidän kysymyksensä eivät häiritsisi näiden uskoa. Sitten "vuohia" pyydetään eroamaan.
Henkisessä kontrollissa on neljä elementtiä:
Käytöksen valvonta
Jäsen ei ole koskaan yksin, vaan aina toisten kulttilaisten seurassa. Tärkeintä on oppia tottelemaan johtajaa ja yrittää tulla kehittyneempien jäsenten kaltaiseksi. Jos jäsen ei käyttäydy tarpeeksi innostuneesti, johtaja voi syyttää häntä itsekkääksi, syntiseksi tai laiskaksi. Johtaja ei pysty määräämään kenenkään sisäisiä ajatuksia, mutta hän pystyy muuttamaan yksilön käytöstä, jota sitten sydän ja mieli seuraavat.
. Ajattelun valvonta
Totalitaarisissa kulteissa oppi on ainoa Totuus, ainoa oikea kartta todellisuudesta. Todellisuuden tapahtumat tulkitaan opin suodattimen läpi. Oppi on yleensä hyvin mustavalkoinen: kaikki hyvyys on ryhmässä ja sen johtajassa. Kaikki pahuus on ulkopuolella. Oppi vastaa kaikkiin ongelmiin ja sopii kaikkiin tilanteisiin. Jäsenen ei tarvitse ajatella koska oppi ajattelee hänen puolestaan.
Tunteiden valvonta
käyttää instrumentteinaan syyllistämistä ja pelottelua. Jäsenet voidaan ehdollistaa niin tehokkaasti syyttämään aina itseään, että he ovat vain iloisia, kun johtaja moittii heitä liian tehottomasta varainhankinnasta tms. Tuhoavissa kulteissa määritellään tarkasti, mitkä tunteet ovat hyväksyttyjä: uskollisuus liikkeelle ja johtajalle palkitaan arvonannolla, mutta epäilyt, persoonalliset halut ja tunteet leimataan synniksi ja itsekkyydeksi. Joissakin liikkeissä vaaditaan seksuaalisten ajatustenkin tukahduttamista, mistä syntyvä turhautuneisuus voidaan purkaa esimerkiksi ankaralla työnteolla, toisissa taas seksuaalisiin orgioihin osallistuminen voi olla pakollista.
Johtajan tai koko seurakunnan edessä tunnustettuja syntejä ei unohdeta, vaan niitä käytetään painostukseen tai kiristykseen sitten, kun jäsen ei käyttäydy odotusten mukaan.
Informaation valvonta
estää kultille haitallisen informaation pääsyn jäsenien ulottuville. Ulkopuolisten tiedotusvälineiden seuraamista ei pidetä tarpeellisena tai siihen ei jää aikaa. Kaikki tieto saadaan kultin omista julkaisuista, jotka vääristävät informaation kultille edulliseen muotoon. Ennen kaikkea on vältettävä kahdenkeskistä keskustelua kultista eronneen jäsenen tai sitä muuten vastustavan kanssa.
Johtajat eivät yleensä kerro jäsenille enempää kuin on tarpeen heille määrättyjen tehtävien suorittamiseksi. Oppi on usein jaettu useisiin "totuuden tasoihin". Korkeimmille tasoille pääsee vasta kun uskollisuus liikkeelle on varmistunut. Jäsenet kuvittelevat usein tietävänsä kultin asioista enemmän kuin ulkopuoliset, mutta entisten jäsenten haastattelut osoittavat toista: "Et voi nähdä koko kuvaa, kun olet itse raamien sisällä."
Henkisen kontrollin neljä elementtiä muodostavat toisiinsa vaikuttavan verkoston, jonka avulla pystytään vaikuttamaan voimakkaisiinkin yksilöihin. Hassanin mukaan juuri näistä tulevat usein innokkaimmat ja fanaattisimmat jäsenet.
Sulattamisvaiheessa
Sulattamisvaiheen päättyessä yksilön todellisuustaju ja arvostelukyky ovat heikentyneet eikä hän näe muuta vaihtoehtoa kuin liittyä kulttiin.
Muuttamisvaiheessa
yksilölle syötetään uusi käsitys itsestään, uusi tapa ajatella, tuntea ja käyttäytyä. Edellisen vaiheen hämmentävät tekniikat ovat edelleen käytössä. Mutta nyt toistetaan yhä uudestaan ja uudestaan, että ulkopuolinen maailma on mätä ja ihmisiltä puuttuu oikea ymmärrys. Siksi uuden tulokkaan on vapauduttava entisistä käsityksistään voidakseen kehittyä hengellisesti.
Kultin oppeja paljastetaan sitä mukaa kuin kohde pystyy niitä hyväksymään. Jos hän reagoi kielteisesti, käännyttäjä perääntyy ja joku toinen jatkaa pehmittämistä. Useissa kulteissa uudet jäsenet tai jäsenehdokkaat jaetaan "vuohiin ja lampaisiin": hankalat, kriittisiä kysymyksiä esittävät individualistit erotetaan lupaavammista ehdokkaista, jotta heidän kysymyksensä eivät häiritsisi näiden uskoa. Sitten "vuohia" pyydetään eroamaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tämähän on just kuin suomen hallitus, sehän tekee just noin