Isän juomista on jatkunut niin kauan kun muistan. Nykyisin asun omillani, mutta uuden itsemurhauhkauksen (joita niitäkin on ollut jo pitkään) /tms. tullessa sama vanha ahdistus palaa. En ilmeisesti osaa käsitellä tätä asiaa. En tietenkään syytä itseäni, mutta varmaan syvällä sisimmässäni syytän. Ihan kuin lapsuuden ajatukset olisivat edelleen jossain tuolla alitajunnassa.
Mistä keinoja käsitellä tunteita? Luen mielelläni kirjoja, tai netistä. En jaksaisi hakeutua mihinkään juttelemaan, sillä en kuitenkaan pysty olemaan rehellinen ja kertomaan kaikkea.
Mistä keinoja käsitellä tunteita? Luen mielelläni kirjoja, tai netistä. En jaksaisi hakeutua mihinkään juttelemaan, sillä en kuitenkaan pysty olemaan rehellinen ja kertomaan kaikkea.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä sun kannattaa mennä ammatti auttajalle puhumaan alussa voi olla vaikea avautua mutta olen varma että olos helpottaa kun saat puhua sellasen kanssa joka tietää näistä asioista
Anonyymia keskustelua:
http://www.paihdelinkki.fi/keskustelu/viewforum.php?f=15
Hyvä aloittaja, minullakin on ystävä, joka on pitkään kännipäissään soitellut yölläkin, että "seuraavaksi näet minut rantaan huuhtoutuneena". Aluksi olin kauhuissani, mutta kerta kerralta suhtudun rauhallisemmin. Keskustelen hänen kanssaan jonkin aikaa ja hän rauhoittuu, tai joskus vielä heittää luurin korvaan. Silloin suljen sinä yönä puhelimen, mutta taas kun ehkä kuukauden kuluttua tulee uusi, niin taas vastaan. En ikinä opi suhtautumaan asiaan välinpitämättömästi, koska hänen asiansa ovat todella huonosti, eikä niitä voi parantaa. Itselläni on ollut asiat niin kurjasti, että olin jo hommannut myrkyt. Olen ajat sitten toipunut, mutta uskon uhkauksen olevan todellista.
Neuvoni sinulle on, että anna ahdistuksen tulla ja olla. Kerta kerralta se helpottuu. Se on tuskallista, mutta jo vuodenkin kuluttua pystyt suhtautumaan rauhallisemmin. Mieti valmiiksi, mitä käytännössä teet jos isä todella kuolee. Se jo auttaa asiaa.
"sillä en kuitenkaan pysty olemaan rehellinen ja kertomaan kaikkea."
Ei kukaan pysty varsinkaan alussa eikä kaikkea halua kertoa ikinä.
Luottamus tulee aikanaan ja jos pätevä päänsorkkija niin antaa sinun rauhassa avautua omilla ehdoilla ja ajallasi.
Otetaan vaikka julkisen puolen psykologit niin jos heille ajan saat niin kannattaa ehdottomasti käyttää hyväkseen.
Olen kuullut lievästä ruuhkasta julk.puolel.
Kemiat ei tietystikään aina kohtaa ja sen kyllä huomaa muutamalla käynnillä ja silloin ei kannata tuhlata aikaa vaan vaihdat toiseen mikäli mahdollista.
Olen aiemminkin kirjoittanut aiheesta ja jälleen sanon että:
Sinun ehdoilla mennään.
Rudi,
Voimia.
ps. sen vuoksi suosittelin psykologia kun päihdepuolen jengi keskittyy liikaa niihin juomisongelmiin/ läheisen juomisongelmiin.
Suosittelin???
MInä olen todellakin ylimielinen paska.
En minä voi mitään suositella kysyt tietysti ammattilaiselta minkälaista apua kannattaisi hakea jos haet.
Siis mielipiteeni oli tuo ps. kommentti.
Hei, kiitos paljon asiallisesta viestistä. :) Kaikkea hyvää!
No öh,,kiits. Kaikkea hyvää myös sinulle ja muista että harvemmin näet psykologin kynä kädessä merkkaamassa joka sanaa ylös, oikeastaan et koskaan.
Vapaa assosiaatio ym.
Kerran kysyin yhdeltä psykalta miten oikein jaksat tehdä duunia?
Hänen vastauksensa: No menee toisesta korvasta sisään toisesta ulos.
Sitten huomasi mokansa mitä tuli asiakkaalle sanottua ja yritti korjata, tietysti se oli viimeinen tapaaminen sen psykan kanssa.
Damn you dr. Freud.
Voisit käydä kuuntelemassa samassa tilanteessa olleita alkoholistien läheisiä AlAnonin palavereissa.
60 VUOTTA TOIVOA JA VOIMAA - Al-Anon - Vertaistukea ...
www.al-anon.fi/
Alkoholistien perheille ja ystäville tarkoitettu toipumisohjelma.