Ajattelin kysyä vaan, että onko lääkikseen pääseminen todellakin hyvin vaikeaa?
Itse olen vielä abivuotta käymässä läpi lukiossa ja aijon hakea lääkikseen keväällä ja todennäköisesti vielä useamman kerran, jos ei onnistu ekalla.
Olen muutamia lääkiksen pääsykokeita selaillu läpi ja kyllähän siellä ainakin nuo aineistot hieman hirvittävät, vaikka jotain tuttua niistä välillä ymmärtää näin lukiopohjaltakin. Tiedän, että pääsykoe on avain lääkikseen ja että siinä on todellakin onnistuttava sitten keväällä. Vaikka olen ihan hyvä kemiassa, bilsassa ja fysiikassa, niin silti vähän epäilyttää omat taidot tohon kokeeseen :). Olen siis käynyt kaikki nuo kurssit mitä lukiossa on ja arvosanat vaihtelevat 9-10.
Fysiikka on vaiken aine mielestäni ja aion kirjottaa sen keväällä, koska se valmistaa myös hyvin pääsykokeeseen. Lisäksi aijon vielä käydä läpi bilsaa ja kemiaa, vaikka molemmat olen jo kirjoittanut.
Motivaatiota löytyy, sillä jo ala-asteelta asti olen pitänyt opiskelemista tärkeänä. Nyt pitäisi vaan parantaa vielä enemmän tietämystä näistä asioista. Toivon vaan, että jatkuva yrittäminen ei jäisi turhaksi.
Itse olen vielä abivuotta käymässä läpi lukiossa ja aijon hakea lääkikseen keväällä ja todennäköisesti vielä useamman kerran, jos ei onnistu ekalla.
Olen muutamia lääkiksen pääsykokeita selaillu läpi ja kyllähän siellä ainakin nuo aineistot hieman hirvittävät, vaikka jotain tuttua niistä välillä ymmärtää näin lukiopohjaltakin. Tiedän, että pääsykoe on avain lääkikseen ja että siinä on todellakin onnistuttava sitten keväällä. Vaikka olen ihan hyvä kemiassa, bilsassa ja fysiikassa, niin silti vähän epäilyttää omat taidot tohon kokeeseen :). Olen siis käynyt kaikki nuo kurssit mitä lukiossa on ja arvosanat vaihtelevat 9-10.
Fysiikka on vaiken aine mielestäni ja aion kirjottaa sen keväällä, koska se valmistaa myös hyvin pääsykokeeseen. Lisäksi aijon vielä käydä läpi bilsaa ja kemiaa, vaikka molemmat olen jo kirjoittanut.
Motivaatiota löytyy, sillä jo ala-asteelta asti olen pitänyt opiskelemista tärkeänä. Nyt pitäisi vaan parantaa vielä enemmän tietämystä näistä asioista. Toivon vaan, että jatkuva yrittäminen ei jäisi turhaksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jatkuva yrittäminen ei ainakaan pitkällä tähtäimellä jää turhaksi... Ja kun sisälle pääsee, niin se on ihan se ja sama oletko päässyt 1. vai 4. kerralla sisään, ketään ei se siellä kiinnosta (ja sanotaano nyt ihan rehellisesti, että pieni kypsyminen lukion ja jatko-opiskelun välissä tekee ihan hyvää)
Monet hakevat moneen kertaan juurikin, koska kilpailet siellä mm. monta vuotta lukeneita vastaan. Ei siitä silti kannata lannistua, vaan pitää maali kirkkaana mielessä. Nykyään sentään Galenos on jo pois (mikä ei ollut tilanne, kun itse hain 1. kertaa), eli lukio-opiskeluista on oikeasti suoraa hyötyä lääkistä ajatellen.
Kyllähän 9-10 -linja viittaa jo siihen, että aika paljon jo osaatkin... ja muista, ettei täysiä pisteitä pääsykokeista kuulukkaan saada.
Jos haet ensi keväänä, olet jo varmaan aloittanut jo lukemisurakan? Monet hakevat moneen otteeseen, siksi kun eivät ensimmäisellä kerralla panosta siihen kunnolla.
Kyllä olen oikeastaan aloittanut urakan, sillä kirjoitin kemian ja biologian nyt syksyllä, joten ne ovat joten kuten jo hallussa, mutta aijon vielä käydä läpi molemmat biologian ja kemian ennen koetta.
Koska olen vielä lukiossa, aikaa menee myös jonkin verran vielä noihin tarvittaviin kursseihin ja muihin kirjoitettaviin aineisiin. Fysiikkaa alan lukemaan pian, kun kurssitehtävät on tehty.
Totuus kai on, että kilpailu lääkikseen on kovaa, karsinta on yksi ankarimmista ja hakijoita on paljon. Mutta minkälaiset ihmiset sinne sitten pääsevät? Itse sivusta seuranneena voisin arvioida, että lopulta ihan tavalliset. Lukio on monella mennyt hyvin tai jopa erinomaisesti, mutta sekään ei ole minkäänlainen edellytys. Lääkistä hypetetään ja arvostetaan sosiaalisesti niin kovasti, että usein jäänee muistamatta, että sekin on vain opiskelupaikka - eikä sen saaminen vielä tee kenestäkään neropattia.
"Taidoistasi" ja niiden riittävyydestä siis ei ehkä kannattane stressata: sinulla ei vielä ole tarvittavia taitoja, eikä pidäkään olla. Ne sinun täytyy opiskella hakukeväänäsi; ja se vaatii ahkerointia. Mutta kyllä sinä siihen pystyt, kun kerran monet muutkin. :) Jokainen turhautuu jossain vaiheessa rankkaa luku-urakkaa ja epäilee itseään ja kykyjään, mutta lannistumisen sijaan kannattaa vain pitää päänsä pystyssä ja ajatella, että ahkera kyllä lopulta palkitaan - se niitä tuloksia tuottaa.
Ajattele asiaa tältä kannalta, lääkikseen pääsee n. 10%, Laudaturin saa 5%, jos kirjoitat laudaturit luonnontieteistä, olet parempi kuin keskimäärin vaadittaisiin
Paitsi koska kilpailet muitakin kuin uusia ylioppilaita vastaan, taso on oikeasti kovempi. 2. tai 3. kertaa hakeva M:n paperit kirjoittanut motivoitunut hakija osaa asiansa yli L:n tasoisesti... Kirjoituksissa on paljon aikaa, sekä vähän soveltavia tehtäviä... Ne tulokset eivät korreloi välttämättä kovin hyvin niiden kykyjen kanssa, mitä tarvittaisiin lääkiksen pääsykokeessa. Alleviivataan vielä tuo "välttämättä" tuolla; toki L:n uusi ylioppilas on paljon paremmassa asemassa kuin M:n uusi ylioppilas.