Lauantaiseuraa katsellessani nousi mieleen vahva aavistus, että Tarja Halonen ei lähde presidenttiehdokkaaksi 2. kaudelle. Perustelen mielipidettäni hieman:
Halonen puhui kovin empivästi, kuvaili alkuvaiheen vaikeuksiaan ja epäili tulevan kauden pituutta, maailman rajua muuttumista ja omaa kuntoaankin. Halonen (nyt 60) olisi 2. kautensa päättyessä jo 68-vuotias.
SDP on jo pyytänyt Halosta ehdokkaakseen, mutta Lipposen naama ei ollut kovin vakuuttava. Demareilla on varmasti suunnitelma B siltä varalta, ettei Halonen haluakaan jatkaa. Kuka demareiden ehdokas tuossa tilanteessa olisi, sitä en käy spekuloimaan. Perusyhdistysten ehdokasasettelun ja jäsenvaalin kautta se varmaan SDP:ssa kuitenkin asetetaan, jos ehdokas ei ole istuva presidentti.
Sikäli kun yllä olevat arvailuni aikanaan osoittautuvat oikeiksi, se asettaa etenkin keskustan, mutta myös kokoomuksen erittäin tärkeään asemaan: kummankin puolueen olisi läydettävä itselleen sellainen presidenttiehdokas, jonka taakse toisen puolueen kannattajat voivat mennä siinä tapauksessa, että jompi kumpi nousee 2. kierrokselle vasemmiston ehdokasta vastaan.
Vasemmisto on aina toiminut yhtenäisesti. Nyt olisi jo keskustan ja kokoomuksenkin aika etsiä enemmän yhteistyön mahdollisuuksia.
Halonen puhui kovin empivästi, kuvaili alkuvaiheen vaikeuksiaan ja epäili tulevan kauden pituutta, maailman rajua muuttumista ja omaa kuntoaankin. Halonen (nyt 60) olisi 2. kautensa päättyessä jo 68-vuotias.
SDP on jo pyytänyt Halosta ehdokkaakseen, mutta Lipposen naama ei ollut kovin vakuuttava. Demareilla on varmasti suunnitelma B siltä varalta, ettei Halonen haluakaan jatkaa. Kuka demareiden ehdokas tuossa tilanteessa olisi, sitä en käy spekuloimaan. Perusyhdistysten ehdokasasettelun ja jäsenvaalin kautta se varmaan SDP:ssa kuitenkin asetetaan, jos ehdokas ei ole istuva presidentti.
Sikäli kun yllä olevat arvailuni aikanaan osoittautuvat oikeiksi, se asettaa etenkin keskustan, mutta myös kokoomuksen erittäin tärkeään asemaan: kummankin puolueen olisi läydettävä itselleen sellainen presidenttiehdokas, jonka taakse toisen puolueen kannattajat voivat mennä siinä tapauksessa, että jompi kumpi nousee 2. kierrokselle vasemmiston ehdokasta vastaan.
Vasemmisto on aina toiminut yhtenäisesti. Nyt olisi jo keskustan ja kokoomuksenkin aika etsiä enemmän yhteistyön mahdollisuuksia.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ei kannatakaan miinahölmöilyjen jälkeen.
Olette kuin tuulimyllyjä, että haette kokoajan mistä parhaat tuulet puhaltaa.
Ottakaa joku linja ja pysykää siinä. Se herättää luottamusta.
Ottakaa joku linja ja pysykää siinä. Se herättää luottamusta.
----------
Tarkoitatko, että keskustan ja kokoomuksen tulee valita sellaiset presidenttiehdokkaat, joita toisen puolueen kannattajat eivät voi 2. kierroksella äänestää? Jos tarkoitat, niin seuravakin presidenttimme on demari.
Tarkoitatko, että keskustan ja kokoomuksen tulee edelleen vetää omia linjojaan ja antaa SDP:n pallotella kumman se otta kulloinkin hallitukseensa?
Paljon kirjoitat, mutta et mitään sano. Myötäilet mielelläsi Korhosta, vaikka olet kokoomuslainen. Nuoleskelu ei herätä luottamusta.
taidat olla näitä punamultakepuleita eli demareiden sopuleita
Ilmiantaja.
Outoa, että asiallisuus ärsyttää sinua.
Paljastuuko viimeinkin totuus?
...on sossujen ehdokkaana, niin kokoomuslaiset äänestää ilman muuta sitä jo ensimmäisellä kierroksella.
Jos Kokoomus ja kepu valitsevat sellaiset presidenttiehdokkaat, jonka taakse toisessa äänestyksessä voisi kumpikun puolue mennä. Siinä ehdokkaani.
Parempi olisi kuitenkin valita heti alkuun yhteinen porvarillinen ehdokas. Minusta siihen sopisi parhaiten Kääriäinen. Hänessä on sellista kansanomaisuutta, luotettavuutta ja lupsakkuutta, joka vetoaa kansaan.
Kepun ei pidä uhrata Vanhasta ehdokkaaksi, hänkin voisi päästä presidentiksi. Vanhasta tarvitaan pääministeriksi.
Kääriäinen ei saisi kokokoomuksesta tarpeeksi kannatusta eikä saisi Kanervakaan.
Jos yhteinen ehdokas asetetaan jo 1. kierrokselle demarit voittavat, koska he pääsevät propagoimaan "porvareiden yrityksestä murentaa vaivalla hankittu sopimusyhteiskunta".
On siinä kokoomuksen agentti.
Minä haluan maahan porvaripresidentin, mutta hänen täytyy vaaleissa pärjätä vesemmistoa vastaan.
Epäilen nimittäin hyvin vahvasti, ettei kumpikaan - Kääriäinen tai Kanerva - kykenisi saamaan kansalta niin paljoa ääniä että se riittäisi presidentinvaalin 2. kierrokselle, jos vastassa on Halonen tai Lipponen.
Parempia ehdokkaita pitää keskustan ja kokoomuksen etsiä, kuin politiikassa ansioituneita kansanedustajia ja ministereitä.
... tehtävään ei voida valita muita kuin politiikassa ansioituneita kansanedustaja- ja ministerikoemusta omaavia henkilöitä. Vai haluammeko me toisen Ahtisaaren. Hänellähän ei ollut minkäänlaista kokemusta Suomen politiikasta, ei edes ulkopolitiikasta. Hänhän oli toiminut vain ulkomailla eikä edes aina suomalaisten palveluksessa. Hän olikin ulkona kuin lumiukko presidentin tehtävistä.
...luopumisesta lienevät ennenaikaisia ja vahvasti liioiteltuja!
Minulla on päinvastainen käsitys Tarja Halosen aikomuksista. Hän on vain niin kokenut politiikan kehäkettu, että hän ei lähde "kulumaan" ennen kuin on pakko. Ei hän tuo Tarjan ikä vielä mikään ole tuohon tehtävään jatkoakaan ajatellen, ellei hänellä ole tiedossaan jotakin vakavaa sairautta, josta ei haluta kertoa vielä. En usko kyllä sellaiseenkaan.
Mutta jos Tarja syystä tai toisesta päättäisi lopettaa, on selvää, että jokaisella kolmella suurimmalla puolueella olisi oma ehdokas ensimmäisellä kierroksella. Ei ole näköpiirissä sellaista kokoomuslaista enempää kuin kepulaistakaan, joka voisi saada noiden molempien puolueiden kannatuksen. Härkösen vilauttelemia Kanervaa ja Kääriäistä pitäisin lähinnä vitseinä.
Niinistö olisi tietysti kokoomuksen paras mahdollinen ehdokas, mutta kun kepulaisten asenteet häneen nähden tiedetään... Keskustan paras ehdokas olisi edelleen Esko Aho, mutta tuskinpa Aho haluaa Väyrysen tavoin toista kylmää kylpyä...
No, kuka olisi se demarien ehdokas, ellei Tarja. Olkoon kuka tahansa, niin varmaa on, että se pääsee toiselle kierrokselle. Jos se olisi Paavo Lipponen ja vastassa Keskustan ehdokas, Lipponen olisi vahvoilla. Mutta Paavo on vuotta vanhempi kuin Tarja. Kalliomäellä ei ole karismaa, Tuomioja on liian riidanalainen. Entäpä, jos presidentintekijä Lasse Lehtinen pyrkisi tekemään presidentin itsestään? Demareilla ei Tarjan ja Paavon lisäksi ole valovoimaisia ehdokkaita sen paremmin kuin muillakaan.
Mutta lienee turha spekuloida, sillä varmaan Tarja Halonen jatkaa presidenttinä ja SDP on taas seuraavien eduskuntavaalien jälkeen päähallituspuolue. Riippuu paljon tämän hallituskauden kokemuksista hakeeko SDP sitten tanssiin kanssaan Keskustaa vai Kokoomusta.
Spekulaatiosta oli todella kyse, jopa hyvin spontaanista ja vaistonvaraisesta mutu-fiilingistä, minkä sain, kun katsoin lauantaiseuran.
Siinä olet oikeassa, ettei presidentin pidä liian aikaisin julistaa olevansa käytettävissä, se sotkisi asioita pahasti. SDP:n pyyntö on kuitenkin tehty, mikä on muille puolueille selvä viesti siitä, mitä SDP:ssa tapahtuu, jos presidentti suostuu. Ei ehdokkaiksi nimittäin ilmoittauduta, vaan puolueet asettavat ehdokkaat.
Tässä mielessä halosen ilmoittama aikataulukin tuntuu hyvältä, koska muille puolueille pitää varata aikaa etsiä omaa ehdokastaan ja käydä läpi kuukausia vaativia, pulueiden sisäisiä edhokasasetteluprosesseja kentällä, jäsenvaaleja jne, kun ehdokkaiden olisi ehdittävä käydä keskenään muutaman kuukauden mittainen vaalikampanjakin.
Minäkään en usko, että Niinistö saisi taakseen keskustalaisten riviäänestäjien tuen, niin pahasti hän leimautui Lipposen hallitusten aikana ja Ahon presidenttiehdokkuuden yhteydessä.
Mielestäni kokoomuksen ja keskustan olisi kummankin etsittävä ehdokkaansa malliin "Ahtisaari", eli politiikkaa läheltä, mutta päivittäisen puoluepolitiikan ulkopuolelta. Kokoomuksen ja keskustan ehdokkaita en osaa ennakoida, mutta SDP:n osaan.
Jos Halonen ei lähde eikä Lipponenkaan halua, niin SDP:n ehdokas on Erkki Liikanen Suomen Pankista.
Peijakas, kun en hoksannut potentiaalisinta demariehdokasta! Sehän saattaisi todella olla tuo Mikkelin isopää, eli Liikasen Eki! Enkä muistanut, että Keskustallakin on mikkeliläisensä, eli Olli Rehn. Hän olisi sikäli neutraali, että jos hän pääsisi toiselle kierrokselle kokoomuslaisen ehdokkaan kanssa, hän saattaisi saada myös demariääniä, ja jos hän olisi vastaehdokkaansa jollekin demarille, niin varmaan monet kokoomuslaiset äänestäisivät häntä.
Mutta jos Tarja Halonen on ehdokkaana, on aivan sama, kuka ja mistä puolueesta on vastaehdokas, sillä hänellä ei ole mahdollisuuksia.
Liikanen täyttää minusta hyvin "ahtisaari"-menetelmän tunnusmerkit: mittavaa kansainvälistä kokemusta eikä ryvettynyt kotimaan politiikassa, mitä nyt joku "vanhus" muistelee häntä Holkerin hallituksen valtionvarainministerinä. ;-)
Olii Rehnin uskon saavan ääniä kepun ulkopuolelta, joka suunnasta, ja jos hän olisi demariehdokasta vastassa, niin kuvittelisin kokoomuksen kannattajien helpostikin tukevan Rehniä.
Jos Halonen lähtee ehdolle, on keskustan ja kokoomuksen pakko hakea todella hyvät vastaehdokkaat, ettei vaali ala näyttää pelkältä pelleilyltä Halosen uudelleenvalinnan varmistamiseksi. Jos nimittäin todella hyviä ehdokkaita löytyisi, niin vaalin 2. kierroksesta voi tulla mielenkiintoinen. Huonojen vastaehdokkaiden kanssa ei 2. kierrosta edes tarvita.
Eikä isopää Liikasesta.
Lehtinen on Korhosen haavekuva.
Oikeistolainen on seuraava pressa.