http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-elama/2013/10/04/verot-eivat-alkuunkaan-riita-viinaongelmien-hoitoon/201313781/139
Verot eivät alkuunkaan riitä viinaongelmien hoitoon
Alkoholi on Suomen ykköstappaja ja aiheuttaa kymmeniä sairauksia. Juomisesta koituu yhteiskunnalle miljardien eurojen menot. Koska hinta hillitsee kulutusta, alkoholiveroa kannattaa terveysalan asiantuntijoiden mielestä nostaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Pia Mäkelä pitää hyvänä, että koko korotusta ei peruttu. Hän sanoo, että alkoholin hinta vaikuttaa kokonaiskulutukseen. Siis keskimäärin.
– Se joka on päättänyt juoda, jättää vaikka syömättä viinaa saadakseen, työterveyslääkäri Jan Wiklund lääkärikeskus Aavasta toteaa.
Taloustiedot
Yksi peruste puolittaa kehysriihessä sovittu korotus oli halu hillitä matkustajatuontia. Wiklund huomauttaa, että pääosa ostaa juomansa Alkosta ja ruokakaupasta, ei ulkomailta. Hirvonen arvioi, että alkoholiteollisuudella on paljon vaikutusvaltaa.
Joka kolmas on
riskikäyttäjä
Asiantuntijat peräävät juomisen vähentämistä, koska alkoholista aiheutuu hyvin paljon ongelmia. Se aiheuttaa riippuvuutta ja 60:tta erilaista sairautta.
Juomisella on yhteys moniin syöpiin ja alkoholi on usein tavallisten terveysongelmien, kuten unettomuuden, vatsavaivojen, verenpaineen, keskittymiskyvyttömyyden, ahdistuksen ja masennuksen takana.
Alkoholisairaudet ovat työikäisten – niin miesten kuin naistenkin – yleisin kuolinsyy. Osa aloittaa juomisen niin nuorena, että ei edes pääse työuralle.
Runsas juominen haittaa paitsi juojaa, myös hänen läheisiään. THL:n Päihdetilastollisen vuosikirjan mukaan joka yhdeksännen työikäisen elämässä on vakavaa haittaa läheisen juomisen takia.
Viinaongelmat
maksavat miljardeja
Alkoholihaittojen hoidosta koituu vuosittain yhteiskunnalle noin 1,3 miljardin euron suorat menot. Alkoholiverosta tulee suunnilleen saman verran rahaa, mutta se ei riitä kattamaan kustannuksia.
Erikoistutkija Pia Mäkelän mukaan todelliset menot ovat valtavat. Iso osa sairaslomista, tapaturmista, henkisistä vaikeuksista sekä sosiaalisista ongelmista liittyy liikaan alkoholinkäyttöön.
Alkoholiriippuvaisista noin 140 000 käy töissä. THL:ssä on arvioitu, että alkoholiriippuvuuden vuoksi tuottavuus kärsii kuitenkin liki 600 euron arvosta vuodessa. Työnantajille koituu noin 20 miljoonan euron kulut sairauspoissaolojen vuoksi.
Satunnaiset krapulapäivät "vatsatautisena" eivät tilastoidu alkoholiperusteisiksi. Konsulttiyhtiö Finnish Consulting Groupin tutkimusjohtaja Ilkka Vohlonen arvioi kesällä Taloussanomille, että krapulapäivien tuotantotappiot voivat olla jopa 450 miljoonaa euroa vuodessa.
Vohlonen on myös laskenut, että kansantaloutemme menettää ennenaikaisten kuolemien vuoksi 1,5 miljardia euroa.
– Meillä ei ole varaa tällaiseen, erityisasiantuntija Leena Hirvonen sanoo.
Hirvosen mielestä alkoholin käytön vaikutusten laajuutta ei edes ymmärretä, koska ongelma on hyvin syvällä. Suomalaisten juomakulttuurista väitellyt Janne Härkönen määrittelee tutkimuksessaan Suomen märäksi kansakunnaksi.
Työterveyslääkäri Jan Wiklundista veropolitiikka kertoo yhteiskunnan asenteesta. Hänen ja Pia Mäkelän mielestä se on yksi ohjailukeino muiden joukossa. Raju veronkorotus voisi Leena Hirvosen mukaan herättää suomalaiset.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Se olisi selkeä viesti, että aihetta on syytä tarkastella.
Reipas juominen on niin tavallista, että moni ei tajua juovansa liikaa. Riskikäytön raja on terveellä aikuisella kaksi alkoholiannosta päivittäin ja miehellä neljä annosta tai naisella 16 ja miehellä 24 annosta viikossa.
– Nämä ovat terveen keskikokoisen aikuisen rajat, korostaa Hirvonen.
Jos nauttijalla on vaikkapa verenpaine-, kolesteroli- tai mikä tahansa muu lääkitys, on univaikeuksia tai stressiä, raja on alhaisempi.
Alkoholi liittyy sosiaalisiin tilanteisiin, mutta suomalaiset juovat myös omineen.
Alkoholia juodaan iloon, mutta sillä lääkitään yhtä lailla surua, ahdistusta, stressiä kuin unettomuuttakin. Leena Hirvonen on varma, että tiukka taloustilanne ja huoli työpaikan säilymisestä saa monet siemailemaan töiden jälkeen lasillisen tai muutaman.
Jos tästä tulee tapa, siitä voi tulla ongelma. Jan Wiklund vertaa juomista pikavippaamiseen.
– Se tuntuu hetken hyvältä, mutta korot ovat kovat.
Ongelmat syntyvät hiipimällä.
– Harva päättää, että minusta tulee alkoholin suurkuluttaja, Wiklund huomauttaa.
Hirvonen toivoo, että hyssyttelyn sijaan alettaisi puuttua asiaan. Hänestä niin työkavereiden, esimiesten, perheenjäsenten ja ystävien pitäisi huomauttaa toisten juomisesta hyvin varhain.
Tissuttelu ei vain näy kovin nopeasti. Wiklund kertoo, että lääkärinkin on vaikea havaita sitä, jollei potilas ole vastaanotolla humalassa tai krapulassa.
Verot eivät alkuunkaan riitä viinaongelmien hoitoon
Alkoholi on Suomen ykköstappaja ja aiheuttaa kymmeniä sairauksia. Juomisesta koituu yhteiskunnalle miljardien eurojen menot. Koska hinta hillitsee kulutusta, alkoholiveroa kannattaa terveysalan asiantuntijoiden mielestä nostaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Pia Mäkelä pitää hyvänä, että koko korotusta ei peruttu. Hän sanoo, että alkoholin hinta vaikuttaa kokonaiskulutukseen. Siis keskimäärin.
– Se joka on päättänyt juoda, jättää vaikka syömättä viinaa saadakseen, työterveyslääkäri Jan Wiklund lääkärikeskus Aavasta toteaa.
Taloustiedot
Yksi peruste puolittaa kehysriihessä sovittu korotus oli halu hillitä matkustajatuontia. Wiklund huomauttaa, että pääosa ostaa juomansa Alkosta ja ruokakaupasta, ei ulkomailta. Hirvonen arvioi, että alkoholiteollisuudella on paljon vaikutusvaltaa.
Joka kolmas on
riskikäyttäjä
Asiantuntijat peräävät juomisen vähentämistä, koska alkoholista aiheutuu hyvin paljon ongelmia. Se aiheuttaa riippuvuutta ja 60:tta erilaista sairautta.
Juomisella on yhteys moniin syöpiin ja alkoholi on usein tavallisten terveysongelmien, kuten unettomuuden, vatsavaivojen, verenpaineen, keskittymiskyvyttömyyden, ahdistuksen ja masennuksen takana.
Alkoholisairaudet ovat työikäisten – niin miesten kuin naistenkin – yleisin kuolinsyy. Osa aloittaa juomisen niin nuorena, että ei edes pääse työuralle.
Runsas juominen haittaa paitsi juojaa, myös hänen läheisiään. THL:n Päihdetilastollisen vuosikirjan mukaan joka yhdeksännen työikäisen elämässä on vakavaa haittaa läheisen juomisen takia.
Viinaongelmat
maksavat miljardeja
Alkoholihaittojen hoidosta koituu vuosittain yhteiskunnalle noin 1,3 miljardin euron suorat menot. Alkoholiverosta tulee suunnilleen saman verran rahaa, mutta se ei riitä kattamaan kustannuksia.
Erikoistutkija Pia Mäkelän mukaan todelliset menot ovat valtavat. Iso osa sairaslomista, tapaturmista, henkisistä vaikeuksista sekä sosiaalisista ongelmista liittyy liikaan alkoholinkäyttöön.
Alkoholiriippuvaisista noin 140 000 käy töissä. THL:ssä on arvioitu, että alkoholiriippuvuuden vuoksi tuottavuus kärsii kuitenkin liki 600 euron arvosta vuodessa. Työnantajille koituu noin 20 miljoonan euron kulut sairauspoissaolojen vuoksi.
Satunnaiset krapulapäivät "vatsatautisena" eivät tilastoidu alkoholiperusteisiksi. Konsulttiyhtiö Finnish Consulting Groupin tutkimusjohtaja Ilkka Vohlonen arvioi kesällä Taloussanomille, että krapulapäivien tuotantotappiot voivat olla jopa 450 miljoonaa euroa vuodessa.
Vohlonen on myös laskenut, että kansantaloutemme menettää ennenaikaisten kuolemien vuoksi 1,5 miljardia euroa.
– Meillä ei ole varaa tällaiseen, erityisasiantuntija Leena Hirvonen sanoo.
Hirvosen mielestä alkoholin käytön vaikutusten laajuutta ei edes ymmärretä, koska ongelma on hyvin syvällä. Suomalaisten juomakulttuurista väitellyt Janne Härkönen määrittelee tutkimuksessaan Suomen märäksi kansakunnaksi.
Työterveyslääkäri Jan Wiklundista veropolitiikka kertoo yhteiskunnan asenteesta. Hänen ja Pia Mäkelän mielestä se on yksi ohjailukeino muiden joukossa. Raju veronkorotus voisi Leena Hirvosen mukaan herättää suomalaiset.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Se olisi selkeä viesti, että aihetta on syytä tarkastella.
Reipas juominen on niin tavallista, että moni ei tajua juovansa liikaa. Riskikäytön raja on terveellä aikuisella kaksi alkoholiannosta päivittäin ja miehellä neljä annosta tai naisella 16 ja miehellä 24 annosta viikossa.
– Nämä ovat terveen keskikokoisen aikuisen rajat, korostaa Hirvonen.
Jos nauttijalla on vaikkapa verenpaine-, kolesteroli- tai mikä tahansa muu lääkitys, on univaikeuksia tai stressiä, raja on alhaisempi.
Alkoholi liittyy sosiaalisiin tilanteisiin, mutta suomalaiset juovat myös omineen.
Alkoholia juodaan iloon, mutta sillä lääkitään yhtä lailla surua, ahdistusta, stressiä kuin unettomuuttakin. Leena Hirvonen on varma, että tiukka taloustilanne ja huoli työpaikan säilymisestä saa monet siemailemaan töiden jälkeen lasillisen tai muutaman.
Jos tästä tulee tapa, siitä voi tulla ongelma. Jan Wiklund vertaa juomista pikavippaamiseen.
– Se tuntuu hetken hyvältä, mutta korot ovat kovat.
Ongelmat syntyvät hiipimällä.
– Harva päättää, että minusta tulee alkoholin suurkuluttaja, Wiklund huomauttaa.
Hirvonen toivoo, että hyssyttelyn sijaan alettaisi puuttua asiaan. Hänestä niin työkavereiden, esimiesten, perheenjäsenten ja ystävien pitäisi huomauttaa toisten juomisesta hyvin varhain.
Tissuttelu ei vain näy kovin nopeasti. Wiklund kertoo, että lääkärinkin on vaikea havaita sitä, jollei potilas ole vastaanotolla humalassa tai krapulassa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eduskunta pohtii parhaillaan alkoholilainsäädännön uudistamista. Alkoholi aiheuttaa suunnattomasti pahaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Suorien terveydellisten seuraamusten, kuten diabeteksen, ylipainon, sydänvaivojen ja muiden ennenaikaisiin kuolemiin johtavien fyysisten vaivojen lisäksi alkoholin syntilistalla on väkivaltaa, perheiden pahoinvointia, avioeroja, lasten huostaanottoja, syrjäytymistä, mielenterveysongelmia, liikennekuolemia ja suunnaton määrä hukattua työn tuottavuutta ja menetettyjä työtunteja. Alkoholipolitiikan ykköstavoitteena on näiden haittojen minimoiminen. Alkoholipolitiikka on ikävä kyllä purrut viime aikoina huonosti. 1970-luvun alusta suomalaisten alkoholin kulutus henkeä kohti on kaksinkertaistunut ja haitat sen mukana. Äärimmäinen keino alkoholin kulutuksen rajoittamiseen olisi kieltolaki. Sitäkin on kokeiltu, mutta heikoin tuloksin. Tällä hetkellä kulutusta voidaan hillitä pääasiassa kolmella tavalla: vaikuttamalla alkoholin saatavuuteen, sen mainontaan ja alkoholin verotukseen. Yksi perusongelma on mielestäni meikäläisen kulttuurin humalamyönteisyys. Suomessa juopuneena esiintyminen on sosiaalisesti hyväksyttävämpää kuin yleensä Länsi-Euroopan maissa. Meillä ei vieläkään tajuta, ettei päihtymisessä ole todellakaan mitään hauskaa. Se on ennemminkin onnettomuus niin yksilön kuin tämän lähipiirin ja koko yhteisönkin kannalta. Mainonnan hillitsemiseksi ja humalamyönteisyyden laimentamiseksi voitaisiin seuraavaksi kokeilla velvoitetta liittää jokaiseen alkoholimainokseen selvästi näkyvä teksti (esimerkiksi 30% mainoksen pinta-alasta) jossa muistutetaan alkoholin ja humalatilan vaaroista. Tässä esimerkkejä (mainos ja varoitus): Juo viinaa - humalassa olet hölmö. Kittaa kaljaa - maistissa alisuoriudut aina. Vedä valkkaria - humala on myrkytystila. Litki lonkeroa - alkoholi tuhoaa aivosi. Kumoa kossua - viina vie urasi, rahasi ja terveytesi.