Tuli mieleen, että onkohan kukaan tehnyt makutestiä saman viinierän kahdesta eri pullosta, joista toinen on säilytetty asianmukaisesti viinitilan kellarissa ja toinen taas rahdattu maailman ääriin kärsien kuljetuksesta ja vaihtelevista lämpötiloista ja valosta.
Uskoisin näillä kahdella olevan merkittävää eroa maussa, sillä viinikin on elävä organismi ja sen kohtelulla luulisi olevan merkitystä myös sen makuun.
Lisäksi vielä pidän huvittavana friikkien pakkomiellettä luonnonkorkkeihin "laatuviinien" pullotuksessa - noin 10 % niistä aiheuttaa erinäisiä maku- tai säilyvyysvirheitä tuotteeseen eli kymmenesosa viinistä on huonoa. Ja silti kierrekorkki on ehdoton nounou bisneksessä. Tai ehkä kyse on snobismista - kun maistat korkinmaun viinissä, olet asiantuntija ja kun taas drikkaat mehun alas mukisematta olet moukka.
Joka tapauksessa - maulla on väliä ja välillä myös väliä, sanoi lällävikainen.
Uskoisin näillä kahdella olevan merkittävää eroa maussa, sillä viinikin on elävä organismi ja sen kohtelulla luulisi olevan merkitystä myös sen makuun.
Lisäksi vielä pidän huvittavana friikkien pakkomiellettä luonnonkorkkeihin "laatuviinien" pullotuksessa - noin 10 % niistä aiheuttaa erinäisiä maku- tai säilyvyysvirheitä tuotteeseen eli kymmenesosa viinistä on huonoa. Ja silti kierrekorkki on ehdoton nounou bisneksessä. Tai ehkä kyse on snobismista - kun maistat korkinmaun viinissä, olet asiantuntija ja kun taas drikkaat mehun alas mukisematta olet moukka.
Joka tapauksessa - maulla on väliä ja välillä myös väliä, sanoi lällävikainen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tuollaista testiä varten pitäisi maailmalle viety pullo kai tuoda takaisin viinitilalle, jonka kellarissa verrokkipulloa on säilytettý? Ei, ainakaan minä en ole tuollaista makutestiä tehnyt.
Olin vuosikymmeniä sitten saksalaisperheen mukana Etelä-Tirolissa (joka on Pohjois-Italian puoliksi saksankielinen maakunta). Asuimme pikku viinitilalla. Suurin osa tilalla tuotetuista rypäleistä meni seudun viininviljelijöiden osuuskunnan omistamaan viininvalmistamoon (vrt. suomalaiset osuusmeijerit), mutta osasta isäntä teki punaviiniä ihan itse. Kellarissa oli 3 000 litran vetoinen puutynnyri, josta tätä isännän ”kotiviiniä” sai käydä omin nokkineen valuttelemassa. Keittiön seinällä olevaan listaan piti vetää ”tukkimiehen kirjanpidon” periaatteella oman nimen kohdalle yksi viiva noudettua litran karahvillista kohti. Lähdön ja laskun maksamisen koittaessa yksi viiva lisäsi laskua noin 1,50 mk:n verran (0,75 litran pullo halvinta punkkua maksoi tuohon aikaan Alkossa noin 3,30 mk).
Tuo talonpoikainen, simppelin robusti viini maistui paikan päällä oikein hyvältä! Mielessä kävi, että sitä kannattaisi ottaa mukaankin, kun ei ollut edes mitenkään hinnan kiroissa. Saksalaisystäväni kuitenkin valistivat minua, ettei homma kannata: viini maistui kyllä tekopaikassaan, mutta ”ei kestä kuljetusta”: jonnekin muualle vietynä maku lässähtää pahan kerran. Mene tiedä.
No, isäntä tuikkasi läksiäisiksi kainalooni litran pullon grappaa (saks. Treber tai Trester), jota oli itse tislannut rypäleiden puristustähteistä valmistetusta mäskistä. Väkevyyttä tavarassa oli 55 % (mittasimme areometrillä Saksassa) ja maku oli enemmän kuin kohdillaan vielä tuhansien kilometrien päässä juotunakin...
Kyllä se maku muuttuu ainakin noiden ns. maalaisviinien
kohdalla,eikä ainakaan paremmaksi.
Maalaisviinit kun eivät juuri kuljetuksesta ja lämpötilojen
vaihtelusta pidä. Liian vähän kemiaa ja teollista käsittelyä.
Tuo Trester tai paremminkin Tresterschnaps on sitten jo
luku erikseen. Onhan siinä omat säilöntäaineetkin mukana.
Prost!!
Käsityksesi, että kierrekorkki olisi vielä tänäänkin ylenkatsottu, on täysin väärä. Noh, on linjassa muutenkin typerän avauksesi kanssa.
Siis mitä typerää tässäkin nyt oli - viini elää eritavalla matkustaessaan ja säilytettyna erilaisissa lämpötiloissa ja valaistusolosuhteissa. Ja korkin ongelmat on tiedetty jo pitkään ja silti sitä suositaan vieläkin pullon sulkemiseen.
Sinänsä jotkut asiantuntijat ovat nykyään jopa kääntymässä kierrekorkin puoleen jalon juoman säilyttämiseksi ja jotkut jopa suosivat alumiini/muovipakkaukseen säilöttyä viiniä eli hanavinkkua.
Jotenkin vierastan metallikorkillista. Taitoa tarvitaan kunnolliseen avaamiseen, jos tahdotaan säilyttää kesken jäänyt ja puolilleen juomatta muutamaksi päiväksi.
On olemassa ns. ilmapumpulla toimiva korkki, jonka kautta pumpataan jäljellä oleva ilma pois pullosta. Väitetään, että viinin maku on tallella. Ei ole vaan kokemuksia ko. laitteesta.
Vacuvin on huijausta, ei vaikuta viinin säilymiseen.
Ja Saksalaista hyvää tai edes nipin napin juomakelpoista punaviiniä ei ole olemassakaan, ei maalaistalossa eikä muuallakaan.
Tässä keskusteluketjussa ei kai kukaan ole kirjoittanut saksalaisesta punaviinistä yhtikäs mitään. Viittaat ilmeisesti minun ylempänä selostamiini kokemuksiin. Tuo viini oli kotoisin Etelä-Tirolista, joka on Alppien eteläpuolella, Pohjois-Italiassa.
Saksalaisista punaviineistä on Suomessa vaikea sanoa mitään, koska ne suurin piirtein loistavat poissaolollaan Alkon listoilla. Saksassa viljellyt punaviinit tahtovat mennä paikallisiin kurkkuihin – vientiin niitä ei juuri liikene.
Ne parit saksalaispunkut, joita olen maistanut, eivät anna aihetta hurraahuutoihin. Saksa on viinimaana korostetusti valkoviinimaa, ja parhaat saksalaiset valkoviinit ovat lajissaan loistavia. Niillä tahtoo olla vastaavasti myös hintaa.
Alkon valikoima on saksalaisten valkoviinienkin osalta surkea. Esillä ovat korostetusti puolimakeiden lälly-Liebfraumilchien kaltaiset viininkuvatukset, mikä leimaa Saksan helposti juuri sellaisten ja vain sellaisten tuottajaksi. Totuus on paljon moniulotteisempi.
Höpö höpö. Saksasta löytyy todella kovan luokan Spätburgundereja. Alkosta löytyy näemmä muutama ks. lajin edustaja 15-25€ hintaluokassa.
Appiukkoni tekee omat viinit Pohjois Italiassa ja ovat juurikin alkuviinejä. Eli mitään ei lisätä tähän viiniin.
Olemme tuoneet silloin tällöin muutaman pullon viiniä Suomeen. Tottakait se vähän kärsii, mutta ei huomattavasti. Tärkeää on malttaa antaa pullon vähän tasaantua paikallaan ja nauttia vasta vaikka seuraavana päivänä.
Grappa ei kärsi lainkaan, mutta sehän onkin viina.
Itsehän juon pelkkää gambiinaa sillä se on kaikkein paras viini