bipo ei sairaus

mania on vaan äärimmäinen puolustusreaktio, kun vapauttasi, siis olemuksesi sisintä
ydintä uhataan. Kaikki sinussa virittyy korkeammalle tasolle, myös ajattelusi, valmistaudut siis joko pakenemaan tai taistelemaan, mutta ongelma on se, että
vastus on aika iso(lähestulkoon koko maailma) ja maailmaa ei pääse enää pakenemaankaan juuri minnekkään. intuitiivisesta näkökulmasta katsellen
maailma ja suuri osa ihmisistä sen myötä on matkalla kohti itseaiheutettua tuhoa.
Luonto ei ole enää aikoihin ollut enää balanssissa ihmisen toimien myötä.
Mielenkiintoista tässä on tietenkin se, että elänkö itse niin kauan, kunnes luonto
palauttaa jälleen tasapainon maailmaan ja ihmisen omalle paikalleen, osaksi luontoa.
Ihmisen luoma kulttuuri tyhmentää ja laiskistaa ihmistä.

kun minulla 2007 diagnosoitiin bipo1, sen sijaan, että olisin vain tyytynyt lääketieteen selityksiin, aloin kelailla mikä manian luonne oikeastaan on, mitä mania minulle yrittää kertoa. 2007 minulla on olut viimeksi manian jälkeinen masennus, mutta sen jälkeen
minulla ei ole ollut masennusta vain energiatasot on olleet matalat jonkin aikaa manian jälkeen, siis nukun vuorokaudessa pari tuntia enemmän pari-kolme viikkoa.
vihasin mielisairaalaan joutumista, joten sitä kautta opin hallitsemaan maniaani ja käyttäytymistäni, joten kun jouduin mielisairaalaan, niin pystyin aina vaan paremmin ja paremmin kontrolloimaan itseäni. tärkeä oivallus lopulliseen manian hallintaan oli ruokavalion ja unen säätelyn merkitys: minä opettelin syömään kivikautisesti eli pyrin syömään enimmäkseen kasviksia ja kalaa joskus sisäelimiä sekä lihaa vain harvakseltaan ja maitoa ei ollenkaan. unen laadun ja määrän säätelyssä risperdal toimii minulla hyvin maniajakson aikana nukun riittävästi ja laadukkaasti. varsinkin maniassa tiukka ruokavalio on tärkeää, sillä pienetkin määrät sopimatonta ruokaa aiheuttavat häiriötä intuitiiviseen ajatteluun, mutta nykyään kun maniasssa koen harhaisuutta, niin sen sijaan, että lähden harhan mukaan, alan miettiä sitä olenko syönyt jotain mikä ei maniassa sovi fysiikalleni. mania ei siis lähde lapasesta.
nyt, siis olen manian herra, niin seuraus on se, että kykenen jatkuvaan, mutta ei niin vauhdikkaaseen intuitiiviseen ajatteluun, ja jos mania alkaa, niin tiedän, että se on merkki jostain tärkeästä elämässäni, jonka olemassaolon olen unohtanut.
mania on siis luonnon yritys palauttaa sinut kohti alkuperäistä olotilaasi luonnon yhteyteen siirtämällä ajattelusi ja toimintasi täysin intuitiiviseksi, kun olet syystä tai toisesta elänyt vastoin omaa tuntoasi, siis luontoasi.
maniassa elät intuitiosi mukaan ja näet ja koet maailman eri tavalla kuin muut.
oivallat, että maailma on oikeastaan ihan mielipuolinen ja suuri osa ihmisistä
on omaa tuntoa vailla ts. näyttävät ihmisiltä, mutta eivät sisimmältään ole ihmisiä.
No koska pakene tai taistele metodi ei toimi, niin on aivan sama sitten laittaa elämä risaiseksi koko rahalla.

Maailman vakavin mieliasairaus on kaksisuuntainen mielalahäiriö.

Ei siinä ole muuta hyvää kun maniassa oleva yliseksuaalinen käytös ja euforia.

eräs herra Einstein on kerran todennut, että rationaalisen ajattelun tulisi olla intuitiivisen ajattelun orja, eikä päinvastoin. Mania on vaan äärimmäistä intuitiivista elämistä,puolustusmekanismi.
Koska mania siirtää ajattelun kivikaudelle, niin ainakin omiin kokemuksiin perustuen ainakin maniassa on viisasta syödä samoin kuin kivikaudella eli kevyesti.
Olen netistä lukenut eräästä naisesta Jenkeissä, joka 50-luvulla joutui mielisairaalaan ja jolle hoitaja antoi hedelmiä, seurauksella, että nainen tervehtyi, eikä enää oireillut koko elämänsä aikana.