Se syö minut pikkuhiljaa sisältä päin kunnes jossain vaiheessa tajuan että kohtaloa ei voi muuttaa. Yksin olen nyt ja yksin tulen olemaan koko loppu elämän, kuinka surkeaa :( Tyttöystävääkään ei koskaan ole ollut. Ikää tosin vasta vähän päälle parikymmentä.
Yksin aina vain
Voivoimitäteen
2146
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mä meen nukkumaan ja toivon, että sulla käy tosi hyvä tuuri.
Ei se ihan noin ole, tiedän jo näin melko vanhana jätkänä. Olen siis kokenut ihan samaa, varmuuden loppuelämän yksinäisyydestä.
Sitten on tullut ihminen tai ihmisiä, joiden kanssa olen ollut onnellinen. Onni on tietenkin myös aikanaan loppunut, mutta aina on tullut uutta.
Yksinäisyys on sinänsä ihmiselle aika luonnollista. Kun synnymme, olemme yksin. Vaikka kuin siinä on muita ympärillä, kokemus on silti vain syntyjän ihan yksityinen. Kun kuolemme, olemme taas yksin. Ihan sama, kuinka monta on pitelemässä kädesssä, matkalle ne eivät lähde.
Ehkä lohduttavaa yksinäisyyttä kokevalle voisi olla se tieto, että aivan samoin kokee jokainen ihminen joskus.- Siis, jos voisimme ja osaisimme kertoa yksinäisyydestämme, saattaisimme tehdä siitä jopa yhteisen voiman.