Isä sanoi kerran viisauden, tuollaisenkin:

isä sanoi toisinaan että olispa joulu ainanainen niin sais yölläkin syödä.
sellaisenkin viisauden isukki tosiaan laukaisi kuultemme toisinaan.

Joo meillä on aina saa syödä kerkkeja ja kinkkua miten haluaa sitten, kun 4 kinkkua taisi olla viime jouluna.

:D

Mun mutsi ostaa aina kauheen ison kinkun.
Ja tekee laatikot itse.
Ja paistia, riisipuuroa, lipeäkalaa ja valkokastiketta...ei toki kaikkea saman päivänä.
Mutsi varustaa aina...monella tapaa ja nauraa niin että hytkyy, ihan kuin Ferkkua laitettas käyntiin, sellaista vanhanaikaista, niin se mutsi tekee.

Sitten uutena vuotena... kinkkuakin oli jäänyt vähän, raketteja pitää ampua, minä tietysti... omia ihmeellisiä jostain jotain omia poksautuksia, 0000 aikaan tietysti, kuvasin kun veli ampui, kuvasin ja laitoin kuvia, toinen ampuu ja toinen kuvaa, mutta..

Tuollaiset ovat vähän laittomia mitä toisen veljen kanssa tehtiin, mutta no jaaaaa...

Mun broidi kaa ampuu raketteja suojalasit päässään.
Ostaa aina niitä isosta kyläkaupasta joka oikeastaan on kyllä kauppakeskus johon matkaamme jälleen maanantaina vaan emme vielä osta raketteja.
Kunnon ilotulitus ei ole ollenkaan hassumpi jutska. :D

Itse pitäydyn mieluummin ainostaan yhdessä sädetikussa, en tuhlaile hilloja ilotulitusvälineisiin.

Minä ostan ja tuhlaan, yleensä.. isä ei kyllä osta mitään, katsoo kyllä mielellään.

Meillä se homma etenee yleensä niin että mamma betalar ellei sitten broidi.
Minä saan kaikki etuudet kunhan pyöritän rattia ja poljen kaasujalkaa.

Isätkään eivät ole aina oikeassa.

Kyllä isä osaa.
Sanoisi varmaan Tuija Ernamokin.

Tai sisko ja sen veli.

Isä tapasi laulaa äidille.

hikeentymättä. Ja asioiden yläpuolella. Hän oli upea Mies. Paras kaikista.

Minä olen aina ollut isän tyttö.
Ja äidin tyttö.
Ja veljeni sisko.
Ja lasteni äiti.
Mutta aviovaimon elämästä ei ole monien vuosien kokemusta.

Kannattaa muistaa, että isänmaassa puhutaan äidinkieltä..

Niinhän se on.