Miten päästä eroon alkoholista?

Ainiin ja lisäisin vielä, että AA-kerhoihin olen turhan arka lähtemään. Sitäpaitsi se hävettäisi minua liikaa.

En kanssa ujona ja yksinäisenä usein keksi muuta keinoa saada aikaa kulumaan. Viikossa menee varmaan päälle 70 tölkkiä, jos ei ole muuta tekemistä. Joskus tulee kausia, kun käyn lenkillä ja salilla, milloin tulee juotua vähemmän. Joskus löydän naisen, jolloin en juo koska se naisesta tuleva onni riittää oikein hyvin. Sit taas palataan arkeen, nainen kyllästyy mun ujouteen, hiljaisuuteen ja tylsyyteen. Sit taas kaljaa naamaan ja saa unohdettua ikävän yksinäisen elämän.

Rahat ei riitä mihinkään harrastuksiin, voisin pelata lätkää, laskuvarjohyppäillä, matkustaa ym. Rahat menee lähinnä asuntolainaan ja elämiseen.

Kyllä sinulla kaljaan menee rutkasti eruoja. Kun jätät tuon litkun niin sillä rahalla voi kyllä jo alkaa harrastamaan jotain.
Pitää vain päättää vähentää kaljan kittaamista. Juo vaikka kahvia aluksi oluen korrvikkeena.

Apua saa jos viitsii hakea. Vaikka sitten sieltä AA:sta. On myös muita palveluja. Sanoisin että jos ei sitä hae niin omapa on sitten häpiänsä.

" Apua saa jos viitsii hakea. Vaikka sitten sieltä AA:sta. On myös muita palveluja. Sanoisin että jos ei sitä hae niin omapa on sitten häpiänsä. "

Jos on arkuutta, niin eipä se ole kovin helppo kynnys lähteä apua etsimään. Kiitos kuitenkin "kannustavasta" kommentistasi.

Joo tuskin mihinkään AA-kerhoon tulee mentyä ennenkuin kaikki on totaalisesti ohi ja pilalla. Liian ylpeä sellaiseen. Sitäpaitsi tunnu mitenkään parantavan sitä tylsyyttä mikä iltaisin yksinäisenä on. Mulla on niin onnellinen olo kun saan olla jonku naisen kanssa ja puuhailla kaikkea mitä yksin ei huvita. Lisäks kaikki muu hyvä mitä nainen tuottaa, saa läheisyyttä, seksiä, juttuseuraa, iloa silmälle jne. Tuntuu vaan mahdottomalta yhtälöltä, jos olet ujo ja tylsä. Vähänkin kiinnostavamman näköiset naiset kuitenkin haluaa sen alfamiehen, eikä ujo, keskustelutaidoton "ihan kiva" tylsimys riitä, vaikka alkuun oma ulkonäkö kelpaskin :/ Aina sama juttu.

Itellä on jo lähemmäs puol vuotta kestänyt urheiluvamma, jonka takia sairaslomalla. Joten salit, kuntoilut ja työt on nyt katkolla ja ainoa ilo on juominen :/ Muistan kyllä kun salilla lihakset hiljalleen alkoi kehittyä ja fiilis oli hyvä. Muutenkin ulkonäkö parantunut, hiukset, tyyli ja vaatetus alkaneet parantua ja alkanut huomaamaan enemmän kiinnostusta naisissa. Silti olen yksin joka ilta, itkettää ja ahdistaa. Haluan tuntea naisen kosketuksen ja läsnäolon vierellä lähes kokoajan. Saan joskus jotain suhteentapaisia, pillua viikon ~ kahden ~ kk välein. Melkein pahentaa sitä fiilistä kun on yksin. Pitää juoda enemmän ja kun rahat riittää - yrittää baarista uudestaan. Vain lyödäkseen päätä seinään uudestaan - en lopulta kelpaa kenellekkään. Ujo ja tylsä. Paras juoda taas.

Sanomattakin selvää, että itsemurha käy usein mielessä. Siihen nyt en vaan kykene. Psykiatrille tekisi mieli joskus mennä juttelemaan, sitä ne muutamat kaverit ja exät:kin (yllättäen) suosittelee :P Silti, sekin on liian vaikeata. Toisaalta, mitä iloa siitäkin on... saa lääkkeet, ettei ole apaattinen, masentunut, alkoholisoitunut tylsimys... Niin varmaan. Ihan kun sitä muuttuis tästä mihinkään. Mulla nyt kävi paska tuuri luonteenpiirteiden arvonnassa ja elämä on ikävää.

Pointtina on, miksi lopettaa juominen kun se on ainoa tapa jatkaa elämää jotenkuten siedettävänä. Voi unohtaa ne paskat fiilikset. Tänäänkin oon halunnut olla naisen kanssa, jonka näin viimeksi 4vko sitten. En tule näkemään enää. Lähibaariin en lähe vakiojuoppoja kattelee, ja Stadiin en yksin lähde. Onneks kaupasta tuli mukaan Koffin24pack. Seitsemäs menossa :/

Itellä auttoi melatoniini.
Paremmin tulee nukuttua.
Ei stressaa ja alkoholin käyttökin pysyy maltillisena. :)

AA:han menin kun tunsin että tämän alemmas en halua, tästä jos jatkan, lopulta lähtee henki. Menet sitten kun löydät oman pohjasi. Joillakin pohja löytyy veneen alla haisevissa vaatteissa, toisilla silloin kun puoliso itkee krapula-aamuna, oltuasi päiviä tiettömillä teillä, ja tajuat että perhe on hajoamassa ja lasten menettäminen uhkaa. Minulla jälkimmäinen.

Kohta kymmenen vuotta ilman alkoholia, ja luottotiedot ovat palanneet, opinnot viety päätökseen ja ammatti hankittu. Ero tuli selvänä aikana, mutta sille ei voinut mitään. Senkin kestin ilman viinaa.

Alkoholisti on alkoholisti, oli hän sitten raitis tai kostea. Viina on alkoholistille vain lääke, jolla huuhdellaan rikkoutunutta sielua. Itse olen siis tätänykyä raitis alkoholisti, ihmisenä edelleen yhtä vajavainen kuin aikaisemminkin, mutta en aiheuta nyt yhtä paljon tuhoa itselleni ja ympäristölleni kuin juodessani. Pystyn paremmin hallitsemaan tunteitani, tiedän missä mättää, koska olen voinut puhua vaikeuksistani sellaisille, jotka ymmärtävät mistä puhut. AA:ssa saat paljon sekä annat toisille paljon.

Juomisen jättäminen onnistuu vain omasta halustasi. Mutta mene AA:han vasta kun olet katkerasti joutunut myöntämään tappiosi ja tiedät, kumpi teistä on kumman herra, kun olet löytänyt alennustilan, jota alemmaksi et enää halua mennä. Siihen asti: onnea matkaan!