Yhteisöverosta ei mahdollisesti tulevaisuudessa anneta varoja kirkolle. Uskonnollisten yhdyskuntien rahoitukseen on tulossa suuria muutoksia.
Yritysten maksamista yhteisöveroista ei ehkä tilitetä enää tulevaisuudessa tuottoja kahdelle kansankirkolle. Sen sijaan evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko saattavat saada korvausta yhteiskunnallisista tehtävistään suoraan valtion budjetista.
Asiaa pohditaan parhaillaan työryhmässä, jota vetää valtionvarainministeriön finanssineuvos Elina Pylkkänen.
Työryhmän esitykset saattavat mullistaa suuresti uskonnollisten yhdyskuntien rahoitusmallit.
Ryhmä on ehdottomassa kolmea mallia, jolla kirkot saisivat korvausta yhteiskunnallisista tehtävistään, kuten kirkonkirjojen pidosta ja hautaustoimesta.
Yhden ehdotuksen mukaan jatkettaisiin nykymallilla, jossa kansankirkot saavat osan yhteisöveron tuotoista. Viime vuonna kirkkojen saama yhteisövero-osuus oli 98 miljoonaa euroa.
Toisessa mallissa luterilainen ja ortodoksinen kirkko siirtyisivät suoran valtion budjettirahoituksen piiriin.
Kolmannessa mallissa jokainen kansalainen maksaisi veroluonteisen hautausmaksun.
Maksu kerättäisiin kaikilta, eli myös uskontokuntiin kuulumattomilta.
Kirkollisasioista vastaava sisäministeri Päivi Räsänen (kd) ei halua ottaa kantaa siihen, mikä esitetyistä malleista olisi paras. Työryhmän esitys on valmistumassa vasta lähiviikkoina, eikä asiassa ole tehty poliittisia linjauksia hallituksessa.
Räsänen näkee kuitenkin suorassa budjettirahoituksessa hyviä puolia.
"Suora budjettirahoitus olisi kirkon kannalta vakaampi ja ennustettavampi. Tässä mallissa voitaisiin huomioida paremmin suoralla rahoituksella myös muut uskonnolliset yhdyskunnat [kuin kansankirkot]."
Kirkkojen kannalta yhteisöveron tuottoihin perustuva malli on ongelmallinen, sillä yhteisöverokertymä vaihtelee taloudellisista suhdanteista riippuen.
Vaikka kirkot eivät saisi jatkossa yhteisöveron tuottoja, ei sillä olisi vaikutusta yhteisöveroprosenttiin.
Budjettirahoituksen ongelmana Räsänen pitää sitä, että se olisi altis poliittisille muutoksille.
"Kirkko hoitaa yhteiskunnallisia tehtäviä, jotka eivät varsinaisesti kirkon perustehtäviin kuulu. Silloin on asianmukaista, että siitä myös maksetaan korvaus."
Yritysten maksamista yhteisöveroista ei ehkä tilitetä enää tulevaisuudessa tuottoja kahdelle kansankirkolle. Sen sijaan evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko saattavat saada korvausta yhteiskunnallisista tehtävistään suoraan valtion budjetista.
Asiaa pohditaan parhaillaan työryhmässä, jota vetää valtionvarainministeriön finanssineuvos Elina Pylkkänen.
Työryhmän esitykset saattavat mullistaa suuresti uskonnollisten yhdyskuntien rahoitusmallit.
Ryhmä on ehdottomassa kolmea mallia, jolla kirkot saisivat korvausta yhteiskunnallisista tehtävistään, kuten kirkonkirjojen pidosta ja hautaustoimesta.
Yhden ehdotuksen mukaan jatkettaisiin nykymallilla, jossa kansankirkot saavat osan yhteisöveron tuotoista. Viime vuonna kirkkojen saama yhteisövero-osuus oli 98 miljoonaa euroa.
Toisessa mallissa luterilainen ja ortodoksinen kirkko siirtyisivät suoran valtion budjettirahoituksen piiriin.
Kolmannessa mallissa jokainen kansalainen maksaisi veroluonteisen hautausmaksun.
Maksu kerättäisiin kaikilta, eli myös uskontokuntiin kuulumattomilta.
Kirkollisasioista vastaava sisäministeri Päivi Räsänen (kd) ei halua ottaa kantaa siihen, mikä esitetyistä malleista olisi paras. Työryhmän esitys on valmistumassa vasta lähiviikkoina, eikä asiassa ole tehty poliittisia linjauksia hallituksessa.
Räsänen näkee kuitenkin suorassa budjettirahoituksessa hyviä puolia.
"Suora budjettirahoitus olisi kirkon kannalta vakaampi ja ennustettavampi. Tässä mallissa voitaisiin huomioida paremmin suoralla rahoituksella myös muut uskonnolliset yhdyskunnat [kuin kansankirkot]."
Kirkkojen kannalta yhteisöveron tuottoihin perustuva malli on ongelmallinen, sillä yhteisöverokertymä vaihtelee taloudellisista suhdanteista riippuen.
Vaikka kirkot eivät saisi jatkossa yhteisöveron tuottoja, ei sillä olisi vaikutusta yhteisöveroprosenttiin.
Budjettirahoituksen ongelmana Räsänen pitää sitä, että se olisi altis poliittisille muutoksille.
"Kirkko hoitaa yhteiskunnallisia tehtäviä, jotka eivät varsinaisesti kirkon perustehtäviin kuulu. Silloin on asianmukaista, että siitä myös maksetaan korvaus."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.