Uuden veneen syyshommien yhteydessä olen törmännyt mm. seuraaviin rasvoihin, joko veneen mukana tulleissa tavaroissa tai sitten manuaaleissa: potkuriakselirasva, liitinrasva (akun napoihin), vanttiruuvirasva, bonuksena vielä taittolapapotkuriin tarvittava lukitusneste. Mitä näitä oikeasti tarvitaan? Mitä rasvoja te käytätte, mihin ja miksi? Mitä on lukitusneste?
huoltojen tökötit
Tööt tööt
233913
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Lukitusneste on vaikkapa Loctiten ruuvilukite. Tällainen: http://www.tooloutlet.fi/fi/Tuotteet/Kemikaalit/Kierreliimat/Kierrelukitteet/642/Kierrelukite Loctite 243 50ml keskiluja/2360
Sitä todellakin pitää käyttää taittolapapotkurin kuusiokoloruuvien varmistamisessa. noihin muihin aineisiin en ota kantaa.
Kiitos tiedosta Mika. Entä onko lähes 50 e maksava kierrelukite hintansa väärti jos vaikka vertaa Bilteman 6,50 e vastaavaan?
Jos tosiaan tarvitset kierrelukitetta kymmenkertaisen määrän, kannattaa valita se 50 € satsi. Vähempään käyttöön käy se 6,5 € pullo. Lukitteita on kyllä sitten käyttötarpeeseen sopien eri vahvuuksia, mutta se ei ole hintakysymys. Ja lukitetta kuluu vvain pari tippaa per ruuvi.
Kunnollinen vesivaseliini sopii noihin kaikkiin kohteisiin, eikä maksa paljon. Niitä vesivaseliinejakin on sitten erilaisia, jotkut on liian notkeita, esim. CRC vesivaseliini on aika huono talipoksiin kun se on niin lirua. Pari kesää olen käyttänyt jotain Q8 rasvaa talipoksiin ja kaikenlaisiin muihinkin rasvattaviin paikkoihin, hyvin tuntuu kestävän vettä, se on sellaista paksua punaista töhnää. Aikaisemmin käytin jotain, olisiko ollut total merkkistä ja sekin oli ok.
CRC sininen lukitusneste on käytännössä sama kuin tuo Locktite mutta sitä on saanut samankokoisen purkin paljon halvemmalla
Älä sorru Bilteman tuotteisiin
En osaa sanoa. Viimeksi ostin Loctitea hintaan (noin) 20 euroa purkki.
Saattaa se bilteman tavara olla ihan yhtä hyvää.
Mutta: Kun kesken kauden joutui tuttu nostamaan veneen ylös ja vaihtamaan potkurin (joka maksoi tonnin) kun oli yksi lapa pudonnut, niin siinä ei ajateltu säästää kymppejä sen potkurin pysymisessä.
Olin auttamassa siinä hommassa ja hain sen ruuvilukitteen myös.
Tietäsikö joku miten lukitteella kiinni nasautetut potkurin kuusiokoloruuvit saa auki? Pitäis nimittäin vaihtaa sinkki ja eivät yksinkertaisesti aukea. Ei viitsisi alkaa ruuveja porata jos ei ole pakko...
Ruuvilukite on hyödyllinen myös sen vuoksi, että saa auki myöhemmin. Klaffipotkuri kannattaa purkaa ja rasvata vuosittain. Siinä ole kiinnijumittumisen mahdollisuutta ellei jätä purkamatta moniksi vuosiksi. Tyypillisiä ongelmakohtia ovat harvoin avattavat alumiini>
Pieni nestekaasuliekki on paras. Luultavasti jumissa ei lukittteen vuoksi vaan sen puutteen vuoksi. Ja olleet liian pitkään avaamatta. Pronssi ja rosteriruuvi jumittuvat pysyvästi. Kysymys on vain ajasta.
Jatkan ruuvilukitteesta kun edellisestä viestistä osa katosi matkalle..
Olen käyttänyt Loctitea, Volvon sinistä pullosta ja Bilteman pulloa. Lukite on kokemukseni mukaan tärkeämpi avaamisen varmistamiseksi. Alumiiniin ja pronssiin vedetyt haponkestävät ruuvit jämähtävät muutaman vuoden kuluttua peruuttamattomasti kiinni ilman lukitetta. Poistaminen poraamalla ei yleensä onnistu hyvin käsivaraisesti. CRC tai öljyt eivät auta tällaiseen korrosioliitokseen eikä kuumentaminenkaan kun tilanne on kukkaansa kehittynyt. Tällaisia rälläkällä ja poralla avattavia liitoksia on viime vuosina tullut vastaan alumiinifoilissa ja rullalaitteessa, prossi/haponkestävä vanttiruuvissa, mantågin alumiinijalan kiinnitysruuvit ja rosteritolppa
Jos on käytetty liian vahvaa lukitetta, vaikka Locktite vihreää niin vaatii monesti pienen lämmityksen, että lähtee irti. Locktite sininen lähtee ilman lämmitystä.
Miksi potkuri pitää purkaa, minä en ole purkanut koskaan ja aina ihmetellyt että miksi monen niin tekee,
Samaa mietin.
Olisiko niin, että S-vetolaittteen kanssa se potkuri on pakko purkaa, jotta saisi sinkin vaihdettua?
Juurikin näin. Kiitos vinkeistä, täytyy yrittää lämmittää. On nyt kolmatta vuotta ollut avaamatta, joten saattaa siis olla ettei siksi ihan helpolla aukea.
Etelässä klaffipotkuri pitää aina purkaa kun vene nostetaan. Näkkiä kasvaa niin paljon, ettei potkurin lavat liiku. Ja vaikka olisi jumissa lavat auki niin ei vedä eikä työnnä.
Suomessakin kannattaa purkaa ja rasvata koska muutoin kehittyy välyksiä kulumisesta nopeammin. Ehkä vuosittain purku on hieman liiottelua kunhan rasvailee. Sinkkien vaihtoa varten ei tarvitse purkaa.
Minä kyllä rasvaan kääntölapapotkurini vuosittain, mutta en näe tarvetta purkaa sitä. Näin se käy:
http://www.youtube.com/watch?v=ecbuYcZmt5A
Saman tapainen rasvaus on ainakin JProp-potkurissa. Aikaisempia taittolapapotkureitani ei tarvinnut purkaa rasvausta varten. Onko "klaffipotkuri" yleisnimi taitto- ja kääntölapaisille?
Olen kyllä purjehtinut myös "etelässä", en vielä tosin etelämpänä kuin 40°S. Ehkä seppomartti ajatteli "etelällä" pohjoisen pallonpuoliskon trooppisia vesiä??
Mitä rasvaa tuollaiseen kääntölapapotkuriin tulisi pistää? Minulla on purkkarissa vanha Boyens 2-lapainen kääntölapapotkuri (lavat siis kääntyvät paikallaan, kuten tuossa videossa). Mitään dokumentteja potkurista ei ole ja lisäksi potkuri on tehty joskus ennen Internettiä, koska siitä ei löydy netistä mitään informaatiota. Pitää siis mennä huollon kanssa näppituntumalla :-)
merivaseliinia
En todellakaan tiedä onko kovin suurta merkitystä sillä, mitä merivaseliinia käyttää. Kääntölapa(folding)-potkurista rasva tuntuu joka tapauksessa häviävän aika nopeasti. Jos rasvaat keväällä ja nostat veneen syksyllä, vaseliinista ei näy merkkiäkään ja silti potkuri toimii.
Taittolapapotkurin mekanismi on suljettu ja siksi rasva tuntuu pysyvän sisällä hyvin, kunhan sitä on pannut riittävästi. Laitan merivaseliinia rasvapuristimella niin paljon, että sitä alkaa tursuta lapojen nivelistä. Jotkut suosittelevat litium-pohjaista merivaseliinia. En tiedä onko se jollain tavalla parempaa kuin "tavallinen" merivaseliini. Ehkä vinssivaseliinikin toimisi potkurissa, mutta lienee vähän kalliimpaa (ainakin Lewmar-tuotteena).
Kääntölapapotkuri kannattaa rasvata kerran vuodessa. Muuten lavat kääntyvät kankeasti (pakittaessa huomaa eron). Kolmivuotisen reissun aikana tein rasvauksen laskuvettä hyväksi käyttäen, jolloin ei tarvinnut sulkeltaa (tai telakoida venettä).
Mielestäni taittolapapotkurissa riittäää pelkkä näkkien puhdistus sukeltamalla, mutta seppomartilla on eri kokemus. Tropiikissa taittolapapotkurin hampaiden puhdistus pitää tehdä aika usein, ettei lapojen avautuminen jumitu. Jos on pitkä seisokki tropiikissa, esim pari viikkoa, kannattaisi sukeltaa ja laittaa musta muovipussi potkurin suojaksi. Näkit tarvitsevat valoa lisääntyäkseen.
Minä en ole rasvannutkaan koskaa, en käytä myöskään mitään muitakaan mainittuja tököttejä, joita veneessäni on roppakaupalla entisten omistajien jäljiltä. Minä vaan ruiskuttelen aseöljyä joka paikkaan. Taittolapapotkurii sain veneen yläsnoston jälkeen avautumaan puhaltamalla, kokeilkaas omaanne.
Tuli vähän terminologian epätarkkuuksia viestiini, jossa tarkoitin kertoa kääntyvälapaisen eli feathering-potkurin rasvaamisesta (Maxprop ym).
Folding-potkureissa (esim. Volvon markkinoimassa taittolapaisessa) suositellaan kyllä rasvaamista, mutta eihän se rasva lapojen akseleisa ja hampaissa kauaa säily.
Hampaiden ja lapojen puhdistus snorklaamalla ja puukoa käyttäen on ihan toimiva juttu. Mutta kuten yllä mainitsin niin pronssiosien kuluminen on ongelma, jota voi ainakin yrittää vähentää rasvauksella. Sikäli kun rasva pysyy pinnassa.
Muovipussi on hyvä idea. Näkki on kuitenkin eläin eikä tarvitse valoa fotosynteesiin vaan ruokaa joten värillä ei taida olla väliä. En ole vielä kokeillut pussikikkaa mutta usko on kova.. 3 -6 kk vene laiturissa Välimerellä tai Karibialla niin tarvitaan sukeltajaa jotta klaffipotkuri toimisi edes laiturista eroon pääsemiseksi.
Veneen pohjaan kiinnittyy paitsi erilaisia pieneliöitä myös kasviperäistä, näkyvimmillään“partaa”. Luullakseni veneen pohjan biologinen eliöstö on yleensä sekakasvustoa, jossa on monia erilaisia pieneliöitä, myös bakteerikasvustoa ja kasveja. Jälkimmäiset ovat riippuvaisia valon määrästä, pieneliöt eivät tietenkään samassa määrin. Ehkäpä näkkien ravinto on jollain tapaa myös valon määrästä riippuvaista?
Muovipussin laittaminen potkurin suojaksi on silti niin halpa keino, että sitä kannattaa kokeilla lämpimillä vesillä ankkuroidessa – kunhan muista sukeltaa sen pois ennen seuraavaa starttia!
Kiitos fiksuista kommententeista. Suomi24 näytti parhaat puolensa.
Välillä täälläkin on ihan järkevää juttua