Oikeustiede kiinnostaa, mutta en ole ylioppilas. Olen taloushallinnon tradenomi ja merkonomi ( aika paljon lukiokursseja). Kaupalliseen koulutukseen on sisältynyt jokin verran lakikursseja lähinnä yleisiä (yhtiömuotoja, sopimusoikeutta, mutta myös perhe- ja perintöoikeutta ja rikosoikeuttakin, kirjanpitoa ja verotusta. Voiskohan olla mahdollisuuksia päästä oikeustieteelliseen, kun ylioppilastodistusta ei ole? Entä miten selviytyy opinnoista ja voiko opiskella etänä? Myös valtiotiede kiinnostaisi.
Mahdollisuudet oikeustieteelliseen?
Oppilas Sinervo
29
3091
Vastaukset
- oik yo turuust
No tsääns.
- Oikeusneuvos Pentti
Ei millään pahalla, mutta ei tuo oikis taida oikein sopia amiskassa opiskelleille. Ne älylliset syyt, yms. Olen kuitenkin kuullut, ettei se valintatalon kassa ole sen kummoisempi paikka kuin Korkeimman oikeuden istuntosali, joten tuskin menetät mitään tulevalla urallasi.
- Oikkari-
Oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykoe nolla kaiken historiasi. Ainoa asia, jota sinun täytyy hallita on pääsykoekirjojen sisältö. En näe yhtään ainoata syytä, miksi pääsykokeessa ei voisi menestyä ilman lukiopohjaakin, kunhan vaan jaksaa tankata kaikki pääsykoekirjat päähänsä.
- what??
1, älä kuuntele kahta ensimmäistä urpoa!
- Kokeen läpäissyt
Näinhän se teoriassa menee, mutta valitettavasti totuus on usein teoriaa ihmeellisempää. Siihen, että ihminen hakeutuu peruskoulun amiskaan lukion sijaan on valitettavan usein syy ja se syy on yleensä puuttuvan älynlahjat. Parempi kaikkien kannalta olisi, että ketjun aloittaja säästää valintakoelautakunnan aikaa ja jatkaa suosiolla työskentelemistä siellä Siwan kassalla. Jätetään ne lakimiesten hommat niille, joilla on riittävästi lahjoja ja juonikkuutta.
- Valistusta
Kokeen läpäissyt kirjoitti:
Näinhän se teoriassa menee, mutta valitettavasti totuus on usein teoriaa ihmeellisempää. Siihen, että ihminen hakeutuu peruskoulun amiskaan lukion sijaan on valitettavan usein syy ja se syy on yleensä puuttuvan älynlahjat. Parempi kaikkien kannalta olisi, että ketjun aloittaja säästää valintakoelautakunnan aikaa ja jatkaa suosiolla työskentelemistä siellä Siwan kassalla. Jätetään ne lakimiesten hommat niille, joilla on riittävästi lahjoja ja juonikkuutta.
Amis/lukio keskustelu on ihan turhaa.
Ammattikorkeakoulu on siis korkeakoulu, tradenomin koulutus vastaa kauppatieteiden kandidaatin koulutusta. Tradenomi (ylempi amk) vastaa KTM tutkintoa.
Kommentoijat lienee vasta lukiossa. =) - Oikkeusoppilas
Valistusta kirjoitti:
Amis/lukio keskustelu on ihan turhaa.
Ammattikorkeakoulu on siis korkeakoulu, tradenomin koulutus vastaa kauppatieteiden kandidaatin koulutusta. Tradenomi (ylempi amk) vastaa KTM tutkintoa.
Kommentoijat lienee vasta lukiossa. =)Kyllähän tuon korkea-amiskan käyneet jaksavat kehua laitosta ja erityisesti saamaansa tutkintoa mutta vain puhdas vajakki uskoo, että tradenomin koulutus on saman arvoinen kuin KTM-tutkinto. Karu totuus on, että tradenomin tutkinnosta on yhtä paljon hyötyä kuin sukupuolitaudista.
Mitä KTM sanoi tradenomille? "Kerrosateria kokiksella." - what??
Kokeen läpäissyt kirjoitti:
Näinhän se teoriassa menee, mutta valitettavasti totuus on usein teoriaa ihmeellisempää. Siihen, että ihminen hakeutuu peruskoulun amiskaan lukion sijaan on valitettavan usein syy ja se syy on yleensä puuttuvan älynlahjat. Parempi kaikkien kannalta olisi, että ketjun aloittaja säästää valintakoelautakunnan aikaa ja jatkaa suosiolla työskentelemistä siellä Siwan kassalla. Jätetään ne lakimiesten hommat niille, joilla on riittävästi lahjoja ja juonikkuutta.
Silläkin uhalla, että ruokin trollia tai "asiantuntijaa":
Heikki Lampela lähti kakskutosena raksalta, luki itsensä sisään ja ulos oikiksesta. Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen ei-lukiolainen, joka juristi ryhtyy. Totuus on tarua ihmeellisempää. Suurin osa niistä rakastamistasi lukiolaisistakin jää rannalle oikiksen pääsykokeesta, mutta tämä fakta ei ollut mielestäsi mainitsemisen arvoinen?
Oikeustieteellinen koulutus ja lakimiesten hommat ovat tunnettuja kyllä ihan jostain muusta kuin älykkyydestä. Toisaalta, jos olet tottunut ajattelemaan perseelläsi, niin on hyvin ymmärrettävää, että erehdyt luulemaan istumalihaksia aivoiksi.
Lähde: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010072312052326_uu.shtml - Roi2
Kokeen läpäissyt kirjoitti:
Näinhän se teoriassa menee, mutta valitettavasti totuus on usein teoriaa ihmeellisempää. Siihen, että ihminen hakeutuu peruskoulun amiskaan lukion sijaan on valitettavan usein syy ja se syy on yleensä puuttuvan älynlahjat. Parempi kaikkien kannalta olisi, että ketjun aloittaja säästää valintakoelautakunnan aikaa ja jatkaa suosiolla työskentelemistä siellä Siwan kassalla. Jätetään ne lakimiesten hommat niille, joilla on riittävästi lahjoja ja juonikkuutta.
Höpö, höpö teille kaikille mollaajille. Itse olen oikiksessa ammattikoulu ja amk pohjakoulutuksena, en ole siis ylioppilas. Valmennuskurssin tosin kävin ja keskityin pääsykokeisiin lukemiseen täysillä. Sisään ensimmäisellä yrittämällä. Pääset sisään, jos todella olet motivoitunut ja jaksat panostaa lukemiseen. Oikikseen pääsemiseen ei tarvitse olla mikään erityinen neropatti, mutta lukemista se vaatii. Hakemaan vaan!
- tsemii1
Valistusta kirjoitti:
Amis/lukio keskustelu on ihan turhaa.
Ammattikorkeakoulu on siis korkeakoulu, tradenomin koulutus vastaa kauppatieteiden kandidaatin koulutusta. Tradenomi (ylempi amk) vastaa KTM tutkintoa.
Kommentoijat lienee vasta lukiossa. =)Amiska=ammattikoulu. Merkonomeja valmistuu ammattiopistoista, ei ammattikouluista. Tradenomeiksi luetaan ammattikorkeakouluissa.
Periaatteessa pääsykokeessa testataan, mitne hyvin olet lukenut pääsykokeisiin, ei sitä oletko käynyt peruskoulun jälkeen lukion vai ammattiopiston. Siitä taas en osaa sanoa, kuinka paljon vaikuttaa se, että et saa pisteitä yo-arvosanoista, koska merkonomitutkinnoissa ei ole sellaisia. Eli motivaatiolla ja todellisella ulkoa lukemisella pääset pitkälle! Kannattaa kuitenkin käydä valmennuskurssi! Se tieto ratkaisee mikä on niissä pääsykoekirjoissa. Oikeastaan niillä lukion muutamalla hassulla kurssilla ei tee yhtään mitään jos hakee Oikikseen, ei siis yhtään mitään.
Itseasiassa on fiksumpaa käydä peruskoulun jälkeen merkonomitutkinto, sillä saa sentään jotain inhimillistä työtä, kun taas lukion papereilla pääsee lähinnä siivoojaksi tai telemarkkinoijaksi.
Sekä Oikikseen että Valtsikkaan pyrittäessä täytyy osata pilkun tarkasti kaikki asiat, ei riitä, että on vain ymmärtänyt asiat. Onnea pääsykokeisiin!
- Oikeusneuvos Pentti
Arvoisa What??
Missä välisssä olen ehtinyt väittää, että kaikki lukiossa opiskelevat loistavat älynlahjoillaan? Tähän asti ylioppilaskokeet on arvosteltu Gaussin-käyrällä, jolloin nämä Improbatureita haalivat vajakit ovat olleet suorastaa tarpeellisia lukion kannalta.
En myöskään väitä, että kaikki ylioppilaat ovat neroja, mutta kyllä jokainen amisbemari julistaa sitä tuttua ja surullista tarinaa. Puuttuvia lahjoja.
On toki olemassa Lampelan kaltaisia tapauksia, mutta nämä ovat sitten niitä poikkeuksia. Jo pelkästään se, että alottaja kyselee asiasta Suomi24:ssa sen sijaan, että tekisi itsenäisen ja määrätietoisen päätöksen, osoittaa ettei edellytyksiä vastuulliselle alalle löydy. Tuskin Lampelakaan lehtien mielipidepalstoilta neuvoa haki.
Rakkaudella,
Oikeusneuvos Pentti - futurelawyer
Kaikki on mahdollista! Edellisenä vuonna yhteen oikikseen pääsi luotettavan lähteen mukaan 4-6 ihan amispohjaista. :) lukemalla,lukemalla,lukemalla.
- Hallintoneuvos Jorma
Mihin oikikseen? Haluaisin kovasti tietää, varsinkin jos kyse sattuisi olemaan omasta opiskelupaikastani. Tietäisimpähän keitä pyytää vaihtamaan Fordiini öljyt.
- ◕ ◡ ◕
Hallintoneuvos Jorma kirjoitti:
Mihin oikikseen? Haluaisin kovasti tietää, varsinkin jos kyse sattuisi olemaan omasta opiskelupaikastani. Tietäisimpähän keitä pyytää vaihtamaan Fordiini öljyt.
Mitäpä jos Jorma ajaisit sen Fordisi kanssa vaikka junan alle ?
- Mietteitä.
Valitettavasti Suomessa on myös vähävaraisia, kaikilla lapsilla (n.15-16 vuotiaat) ei ole taloudellisia mahdollisuuksia lukioon ja yliopisto-opetukseen, vaan jopa omia vanhempia pitää elättää. Lukiosta kun ei valmistu ammattiin => saa rahaa. Mahdollisuutta voitaisiin yliopisto-opetuksen ja töissäkäynnin yhteensovittamiessa, esim. lukio ammattitutkinto yhteystyöllä ja iltayliopistolla.
On hyvin epäoikeudenmukaista ettei ihminen voi jälkeen päin muuttaa mieltää toiveammattinsa suhteen tai että, köyhän lapsi pysyy köyhänä.- Armando Kuusinen
On myös valitettavaa, että Suomessa köyhyys on aina oma valinta. Kuka käski opiskella datanomiksi?
- mietipäs vähän
Armando Kuusinen kirjoitti:
On myös valitettavaa, että Suomessa köyhyys on aina oma valinta. Kuka käski opiskella datanomiksi?
Kuka käskee syntyä sellaiseen perheeseen, jossa vanhemmat eivät halua tukea rahallisesti eikä henkisestikään lapsensa opiskeluja tai vanhemmilla ei yksinkertaisesti ole tippaakaan rahaa tukea lapsensa opiskelua?
- Paroni von Getter
mietipäs vähän kirjoitti:
Kuka käskee syntyä sellaiseen perheeseen, jossa vanhemmat eivät halua tukea rahallisesti eikä henkisestikään lapsensa opiskeluja tai vanhemmilla ei yksinkertaisesti ole tippaakaan rahaa tukea lapsensa opiskelua?
Niinhän se on, että isien synnit kostetaan kolmanteen polveen. Syyttäköön yhteiskunnan sijaan omia vanhempiaan kunnianhimon puutteesta. Ei ole sattumaa, että akateemisuus periytyy.
Muutenkin on harvinaisempaa, että tuon pohjasakan jälkeläisetkään omaisivat minkäänlaista kiinnostusta koulutusta kohtaan. Yleensä nämä vässykät keskittyvät seuraamaan vanhempiensa jalanjälkiä ja ohjaamaan sosiaalietuutensa takaisin valtion kassaan alkoholi- ja tupakkaveron muodossa.
Jos jostakin syystä tuollaisesta taustasta tulevalla löytyy kiinnostusta opiskelua kohtaan, on se kuitenkin mahdollista. Vaati vain enemmän töitä. - ...?
Selittelyä, ja niin paksua että meinää oksennus tulla.
Suomessa, jos jossain, on vähävaraisillakin mahdollisuus opiskella. Lukukausimaksut yliopistoissa on luokkaa 100 euroa/vuosi (saan lähes saman päivässä, kun teen varastomiehen sijaisuuksia opintojen oheessa). Kirjat saa tarvittaessa kirjastoista, ainoa mitä oikeasti tarvitaan on motivaatiota.
Se, että köyhyys periytyy ei ole mistään muusta kiinni kuin arvomaailman ja esimerkisin antamisesta lapselle, ei rahallisen tuen määrästä. Duunari ei nyt välttämättä (alleviivaan VÄLTTÄMÄTTÄ, poikkeuksia on) näe koulutusta niinkään tärkeänä, lapsi omaksuu asenteen isäpapalta ja ohhoh..."köyhyys periytyy"... Paskanmarjat se mitään periydy.
On hyvin epäoikeudenmukaista ettei ihminen kykene ottamaan vastuuta omista teoistaan, varsinkin kun eletään näinkin liberaalissa yhteiskunnassa. Poliisivaltio pystyyn ja lapsien tekeminen luvanvaraiseksi, niin homma on ratkaistu. Jos vanhemmat saastuttavat lapsen mielen "väärillä" asenteilla, huostaanotto. Ja sitten kaikki ovat iloisia, eikö? - Paroni von Getter
...? kirjoitti:
Selittelyä, ja niin paksua että meinää oksennus tulla.
Suomessa, jos jossain, on vähävaraisillakin mahdollisuus opiskella. Lukukausimaksut yliopistoissa on luokkaa 100 euroa/vuosi (saan lähes saman päivässä, kun teen varastomiehen sijaisuuksia opintojen oheessa). Kirjat saa tarvittaessa kirjastoista, ainoa mitä oikeasti tarvitaan on motivaatiota.
Se, että köyhyys periytyy ei ole mistään muusta kiinni kuin arvomaailman ja esimerkisin antamisesta lapselle, ei rahallisen tuen määrästä. Duunari ei nyt välttämättä (alleviivaan VÄLTTÄMÄTTÄ, poikkeuksia on) näe koulutusta niinkään tärkeänä, lapsi omaksuu asenteen isäpapalta ja ohhoh..."köyhyys periytyy"... Paskanmarjat se mitään periydy.
On hyvin epäoikeudenmukaista ettei ihminen kykene ottamaan vastuuta omista teoistaan, varsinkin kun eletään näinkin liberaalissa yhteiskunnassa. Poliisivaltio pystyyn ja lapsien tekeminen luvanvaraiseksi, niin homma on ratkaistu. Jos vanhemmat saastuttavat lapsen mielen "väärillä" asenteilla, huostaanotto. Ja sitten kaikki ovat iloisia, eikö?Tämä juuri oli pointtini. Kiitoksia tuestanne, arvon Söör.
- kohta maisteri
On mahdollista, et olisi ainoa ei-ylioppilas. Enpä voi väittää, että oman sisäänpääsemiseni kanssa olisi mitään merkitystä ollut suorittamallani ylioppilastutkinnolla. Oma yo-tutkintoni kun oli jo yli 13 vuotta vanha sisäänpääsessäni. Eipä tuo yo-tutkinto mielestäni ole niin kova juttu, että sillä voitaisiin jotenkin jakaa ihmiset oikeustiedekelvollisiin tai -kelvottomiin.
Itsellä oli taustalla myös amk-tutkinto ja yli kymmenen vuotta työkokemusta ihan muusta alasta. Pyrin siis Helsinkiin kolmekymppisenä ja pääsin sisälle. Se ratkaisee, kuinka hyvin jaksat pääsykokeisiin panostaa ja sitten lisäksi vähän tuuria mukaan, niin se on siinä. Tsemppiä pääsykoelukemiseen :) - Hallintoneuvos Jorma
Oikeusvoimallista päivää keskustelun osanottajille!
Olemme tänään kollegoideni kanssa kokoontuneet pohtimaan asiaa ja halusin vain lyhyesti todeta seuraavien keskusteluun osallistuneiden henkilöiden olevan oikeassa:
oik yo turuust, Kokeen läpäissyt, Oikeusoppilas, Armando Kuusinen, sekä rakas kollegani ja enoni, Oikeusneuvos Pentti
Toivottavasi tämä selkeytti asiaa tarkoituksenmukaisella tavalla.
Hallintoneuvosterveisin,
Hallintoneuvos Jorma- Oikeusnotaari Ritva
Kirjoituksesi ja läsnäolosi keskustelussa kosketti minua syvästi. Toivottavasti voin joskus kasvaa kaltaiseksesi Hallintoneuvospedoksi. Antamasi urhea esimerkki ja tapa jolla puolustat pyhää ammattikuntaamme, puhuttelee minua syvästi. Jatka samaan malliin, sinä seksikäs sankari!
- 3+3+
Yliopistoon pääsee vuosittain 0-2 sellaista pyrkijää/tiedekunta, jolla ei ole yo-tutkintoa. Pyrkijöitä on useampi sata. Tämä selviää ihan yliopistojen omilta sivuilta. Nuo puheet 4-6 amispohjaisesta ovat satua.
Ilmeisesti lukio kuitenkin antaa sellaisia valmiuksia pitkäjänteiseen opiskeluun, joita muuten ei saa. Periaatteessahan yo-tutkinoa ei edellytetä, vaan ammattitutkinnon suorittaneet voivat osallistua valintakokeeseen.- Oikispena
Esimerkiksi tänä vuonna kaikilla Turun oikikseen päässeillä oli yo-tutkinto. Ei tänne putkipenoja kaivata.
- Laamanni Esa
Arvoisat kollegat!
Arvostan korkealle mentoriani ja isääni Oikeusneuvos, penttiä, sekä Jorma-serkkuani mutta minusta Pentti ajautuu argumentaatiossaan tietynlaiseen klassiseen virhepäätelmään. Oikeustieteen tehtävänä on toki sääntöjen ja normien muodostus, mutta emme voi yleistää liikaa, vaan on otettava huomioon jokaisen tapauksen erillaisuus. Niin taidokkaita kuin nämä Pentin ja Jorman laatimat ennakkopäätökset ovatkin, niin on otettava huomioon poikkeuksen mahdollisuus. (exceptio firmat regulam in casibus non exceptis!)
Näkisin, että jokainen sinnikäs ja tarmokas nuori miehen tai naisen alku voi päästä lukemaan lakitieteitä kunniakkaaseen keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon. Omana aikanani oli pakko olla ylioppilas, mutta uskon, että sivistynyt ihminen voi ponnistaa ammattiliseltakin puolelta nykypäivänä. Näkisin, että kyse on ennen muuta ahkeruudesta ja motivaatiosta.
Lämpimin syysterveisin
Laamanni, Esa-Kalevi.
Poimin muuten vaimoni Marjatan kanssa viikonloppuna ison korillisen sieniä (suppilovahveroita) mökilläni Uusikaarlepyyssä. Toivon, että Jorma ja Pentti tulisitte kyläilemään ensi viikonloppuna perheittenne kanssa. Voisimme syödä sienisalaattia yhdessä ja saunoa.- Kaarlo Koljander
Katsopas vain, tervehdin ystävällisesti vanhaa ystävääni Esa-Kalevia menneiltä yhteisiltä EU-tuomioistuimen ajoiltamme, jolloin kansainvälisoikeudellinen metasubstanssijuridiikka takoi Esasta ja minusta kotimaahamme Suomeen oikeita pykäläpetoja. Oi niitä aikoja!
Esa toikin jo ansiokkaasti esille viittaamansa exceptio firmat regulam in casibus non exceptiksen. Sanoisin, että viime kädessähän oikeustieteilijänkin kivisellä tiellä pätee periaate "faber est suae quisque fortunae". Mitä tämän kumpareisen tien tallaajaksi pyrkimiseen ja Esan esille nostamaan keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon hakemiseen taas pätee, on adekvaatilla vakavuudella sovellettava prinsiippiä "aequam memento rebus in arduis".
Käydystä keskustelusta muiden arvoisien oikeusoppineiden osalta voin vain summaten todeta, että varsinaista lisättävää ei itselläni ole. Niin oppineet Esa, Jorma kuin Penttikin ovat hyvin oivaltaneet käsillä olevan dilemman legaaliset metakollisiot (sekä näihin liittyvät distinktiivisten subrepressiivisten omnidispositiiviset konkurrenssipresumptiot ja näiden evidentit kontradiktoris-probabilistiset metaindikaatiodefikienssit). Pahoittelen ammattikieleni suvereenia käyttöä tällaisessa yleisessä keskustelussa, mutta toisinaan mielestäni on hyvin suotavana pidettävää puhua asioista niiden oikeilla nimillään.
Syksy se kylmenee, mutta terveiset vain lämpenee! Minä ja vaimoni Sinikka lähdemme ensi viikonlopuksi Suomen suurimmille lanttukukkomarkkinoille Vimpeliin. Voisin tuoda sieltä tuliaisia teille kaikille keskustelijoille. Tämä interveppi on todella hieno uusi keksintö, kun voimme yhdessä tällaisiakin keskusteluja täällä käydä ja jakaa mietteitä muiden kanssa. Vau!
Kunnioittaen ja kumartaen, täältä laajain kansainvälisoikeudellisasiain luottamukselliselta erityistulkintamenettelyn lisäosastolta. Hakekaahan nuoret kouluun vain rohkeasti!
Kaarlo Koljander
Wanhinten korkein ylioikeusasiain pääneuvonantaja
- Marco_välimies
Saanen huomauttaa ym. tiedotteiden asiavirheistä. Sääntöjen ja normien muodostaminen ei ole suinkaan oikeustieteen, vaan välillisesti hiihtoseurojen, mallitoimistojen ja muunlaisten seurojen jäsenten tehtävä. Oikeustieteen tehtävä on auttaa eksyneitä. Tradenomille ja muille ravintoketjun suorittavassa päässä oleville haluan painottaa urakan merkitystä.
Jatkakaa.
Kurinalaisin syysterveisin
Marco Klunssila-Helekatti
Konsultoiva välimies - tacitus
Oppilas Sinervo, sinulla on erinomaiset mahdollisuudet! Monet asiat ovat sinulle jo ennestään tuttuja; se antaa etumatkaa suoraan lukiosta oikikseen pyrkiviin nuorukaisiin.
Jos vain jaksat päntätä sen 6 tehokasta tuntia päivässä kirjojen julkistamisesta pääsykokeeseen, on jopa todennäköistä että oikiksen ovet aukeavat sinulle ensi keväänä!
Ystäväni pääsi Turkuun valintakoekiintiössä jokunen vuosi sitten ilman ylioppilastutkintoa ja menestyy opinnoissaan erinomaisesti. Itse hain yo-tutkinnolla ja pääsinkin, mutta yo-tutkinnolla saakin etumatkaa vain jos on kirjoittanut L:n kaikista neljästä merkitsevästä aineesta, mitä etumatkaa minulla ei todellakaan ollut. Pääsykoe ratkaisee.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään
Kaikkosen erityisavustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po2077276- 522804
- 1882271
Mitä tämä on
Ajatella, olen viimeksi nähnyt sinua melkein vuosi sitten ohimennen. Ja silloinkin sinä välttelit minua. En ole kuullut101633Ei monet elä kuin alle 60 v, mikä vaikuttaa?
gulp, gulp.. Juice Leskinen eli 56 vuotta. Matti Nykänen eli 55 vuotta. Topi Sorsakoski eli 58 vuotta.1521625Hakalan asunnossa on kuvattu aikuisviihdesivusto Onlyfansin kautta julkaistu pornovideo.
Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen avustaja Jirka Hakala ei jatka tehtävässään. Keskustan puoluelehti Suomenmaa ke191287- 741210
Nyt on konstit vähänä.
Nimittäin tuulivoiman vastustajilla, kun pitää perättömiä ilmiantoja tehdä. Alkaa olla koko vastustajien sakki leimattu,381143Hyvää yötä kaivatulleni
En pysty tekemään kokemaan mitään sielussa tuntuvaa, syvää, vaikuttavaa, ilman että rinnastan sen sinuun. Niin kävi tänä261121Tilinpäätösvaltuusto 27.5
Samalla viimeinen kokous ennen uudenvaltuustokauden alkamista. Vanhat antavat itselleen erinomaiset arvosanat, ja siirty501019