Ihan mielenkiinnosta kyselisin, onko lopulliset pisteet vastanneet alustavia pisteitä? Onko laskenut vai noussut? Tiedän ettei oikeasti ole mitään hyötyä spekuloida, koska alustavat riippuu ihan opettejasta ja että pisterajoja ei voi vielä tietää.
Mulla on alustavat pisteet noin 20 pistettä yli syksyn 2012 A:n rajan, ja lopullisia tuloksia tulee ikävä kyllä mietiskeltyä päivittäin. :D
Mulla on alustavat pisteet noin 20 pistettä yli syksyn 2012 A:n rajan, ja lopullisia tuloksia tulee ikävä kyllä mietiskeltyä päivittäin. :D
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pisteet laskivat 10 pojoa. Arvosana myös putosi.
Yleensä alustavat pisteet ovat hyvin lähellä lopullisia. Keskipitkässä ruotsissa A:n raja taitaa olla kaikista kielikokeista matalin, vähän päälle 100 pistettä.
Ketä kiinnostaa pakkoruotsi?
Kukaan ei saa syyllistää itseään jos pakkoruotsi ei maistu. Vika on pakkoruotsissa. Pakkoruotsia vaivaa sen tarpeettomuus ja pakollisuus.
Suomessa yritetään osoittaa että pakkoruotsin opiskelijaa vaivaisi motivaation puute tai motivaation puute olisi oma yksilön vika. Näin ei kuitenkaan ole. Vika on ruotsin kielessä ja sen haitallisuudessa, turhudessa ja pakollisuudessa.
Ruotsin pakollisuus on hyödyttömyyden seurausta. Koska ruotsin kieli on hyödytöntä, niin sitä ei valittaisi vapaaehtoisesti, siksi se on määrätty pakolliseksi.
Ruotsin pakottaminen koko kansalle todistaa ruotsin tarpeettomuuden ja valheellisen mantran ruotsin kielen rikkaudesta Suomelle. Tarpeettomuuteen panostaminen ei millään voi olla rikkaus vaan rasite. Suomessa tämä pakkorasite on tehty koko väestöä koskevaksi rasitteeksi, eikä sen haitallisia vaikutuksia saa aliarvioida.
Siten ruotsin kielen keinotekoinen tarve on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.
Ojankaivuu, huomaa että olet vasta lapsi. Kun kasvat tuosta hiukan, ymmärrät että kaksikielisessä maassa on molemmista kielistä hyötyä :). Taino, tietysti jos tulevaisuudessa aikoo esim ojankaivajaksi, ei siinä varmaankaan ruotsia tarvita, eikä kyllä tarvitse sitten mistään huippupalkoistakaan unelmoida.
Et mitenkään perustellut miksi Suomi on tai pitäisi olla kaksikielinen.
Enää ei riitä että vedotaan kansalliskielen asemaan pakkoruotsin puolustamisessa ymmärtämättä että ruotsin kielen asema pitää muuttaa jos kansalliskielen ehdot eivät täyty.
Nylander :
"Tässä ei ole kyse pelkästä kouluaineesta, vaan maan kaksikielisyyden perustasta. Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä."
HS uutinen
http://www.hs.fi/politiikka/Nylander+Pakkoruotsikeskustelu+on+jo+aikakin+k%C3%A4yd%C3%A4+korkeimmalla+tasolla/a1376184581312
-..-. Ruotsin asema kansalliskielenä on siis Nylanderinkin mielestä kyseenalainen. Kieli joka ei säily ilman enemmistön tukea ei voi olla kansalliskielen asemassa.
Ruotsinkieli ei ole koskaan kuulunut sisämaan kieliin siksi on harhautusta väittää että ruotsin kieli olisi kuulunut Suomeen. Ruotsin kieli on ollut vain rannikolla ja sielläkin vain joitain satoja vuosia.
Suomi on kehittynyt Suomessa ja Viro on kehittynyt samasta muinaiskielestä Virossa. Olemme ollet näillä alueilla virolaisten kanssa niin kauan että kielemme ovat ehtineet erkaantumaan toisistaan niin paljon että suomi ja viro eivät ole enää ymmärrettäviä keskenään.
Kieli joka on kehittynyt muualla ei voi olla kansallinen kieli. Se on maahamuuttajakieli. Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieraskieli Suomessa.
Suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä. Monesti on suomenruotsalaisten taholta tullut todistetuksi että suomenruotsi on sama kieli kuin Ruotsissa puhuttu kieli. Suomenruotsi on vain yksi pohois-saksalainen murre norjan, tanskan, fäärin ja ruotsin nuoressa kieliryhmässä.
Ruotsin kielen osuus 5% on niin alhainen että se muodostuu ongelmaksi kun sitä yritetään väkisin pitää tasavertaisena suomen kielen kanssa. Asia jonka siis Nylanderkin huomaa mutta ei mainitse.
Euroopassa tarvittaisiin kylläkin paljon enemmän saksan ja ranskan kielentaitoa kun niitä kiinaa, ruotsia ja espanjaa. Vain niiden on hyvä osata kiinaa, jotka Kiinaan päin suuntavat töihin. Ja espanjaa niiden jotka suuntaavat Etelä-Amerikkaan töihin, Espsnjasta ei laman takia löydy töitä edes paikallisille, Saksaa jos puhuu hyvin voi saada Keski-Euroopassa ja Etelä-Euroopassa työn lähes mistä tahansa työn, tästä on lukenut myös Etelä-Euroopan uutisissa joten saksan kieli se on jonka osaaminen kannattaisi nyt. Myös ranskan kieli on siksi tärkeä koska sitä osaavat voisivat hakea töitä myös Kanadasta. Mutta mitä ruotsin kielellä tekee? sillä voit löytää työpaikan ehkä Ruosista, hyvällä tuurilla myös Tanskasta tai Norjasta mutta siihen ne viahtoehdot sitten jääkin ja tanska on kumminkin varsin erilainen (ja vaikeampi kieli) kun ruotsi. Joten suosittelisin vaihtamaan pakkoruotsin pakkosaksaan tai pakkoranskaan, jos fiksuja ollaan ja ajatellaan työllistymistä.
Entä jos hakee töitä ihan vaan Suomesta? Tuliko sellainen mieleesi? Kaikki eivät halua töihin ulkomaille (minä haluan, ja silti pidän Ruotsin opiskelua fiksuna). Suomessa uskoisin että jos esimerkiksi pyrkii asiakaspalvelutyöhön, on ruotsinkielestä enemmän hyötyä kuin ranskankielestä. Vai?
entä jos haluaa ihan vain keskustella niistä pisteistä, menkää muualle siis pätisemään