Hei.
Uutta venettä ostamassa kokoluokassa 33jalkaa tai enemmän.
Haluan veneen jossa iso avotila kohtuullinen syväys (max1,85).
Sisätilat ei niinkään kiinnosta koska nukun veneessä ja muuten olen ulkona.
Olen miettinyt jos ostaisin vaikka bavarian koska niitä tuntuu saavan kohtuu hintaan.
Saako tällaisesta veneestä nopeaa tekemälläkään vai johtuuko se hitaus runkomuodosta tai veneen painosta?
Uutta venettä ostamassa kokoluokassa 33jalkaa tai enemmän.
Haluan veneen jossa iso avotila kohtuullinen syväys (max1,85).
Sisätilat ei niinkään kiinnosta koska nukun veneessä ja muuten olen ulkona.
Olen miettinyt jos ostaisin vaikka bavarian koska niitä tuntuu saavan kohtuu hintaan.
Saako tällaisesta veneestä nopeaa tekemälläkään vai johtuuko se hitaus runkomuodosta tai veneen painosta?
Vastaukset 24
Vanhimmat
bavaria= liian painava , onneton runkomuoto, alirikattu ym ym
osta se bava jossa on etualan purje. taitaa suomen maahantuoja olla ainoa
bava maahantuoja joka myy etualan purjeella bava veneitä.
Käytetyt Bavariat eivät ole erityisen halpoja hinnaltaan. Ne säilyttävät uutena edullisen hintansa varsin hyvin. Jos haluat todella edullisesti ostaa veneen, niin etsi paljon kilpailtujen raasereiden joukosta. Niissä hinnat putoavat uuden hinnasta jyrkästi.
Bavaria on hyvä matkavene, eikä siitä saa "kevyttä raaseria" tekemälläkään.
Eli bavariasta ei saa nopeaa tekemälläkään?
Mistä se paino siihen kertyy ja mikä rungosta tekee huonon mallisen?
Miksi ei tehdä jo tehtaalla nopeaa runkoa.
Sen ymmärrän että purjeiden säädöt on aika vajavaiset näissä.
Eihän bavan runkomuoto niin kauhea ole. Tietysti rungon tilavuutta on kasvateltu nopeuden kustannuksella sisätilojen hyväksi. Se haittaa erityisesti aallokossa kryssiessä. Mutta kyllä suurin hidaste on matala riki ja ne rajalliset säätömahdollisuudet.
Kun olin Bavariallani vuoden kestävällä matkalla Itämerellä, Pohjanmerellä ja Atlannin valtamerellä, en kokenut tärkeänä niinkään vauhdin lisäystä vaan kylläkin usein oli tarvetta hiljentää vauhtia. Mm. välillä Kanariansaaret-Karibia oli keskimääräinen matkavauhtimme 5,4 solmua. Hiljaisilla tuulilla ei purjeiden lisäyksellä ollut merkitystä koska aallokon ja kevyen tuulen johdosta oli purjeiden läsnäolo enemmän haitta kuin etu. Keskituulilla saattoi joskus olla tilanne, jossa lisäpinta-ala olisi ollut tarpeen. Noin 85% matkasta tehtiin enemmän tai vähemmän reivatuin purjein.
Varmasti hyvin moni vene on "aika sopiva matkaveneeksi" ja kulkee pasaatissa Kanarialta Karibialle 5,4 s keskivauhdilla (tai nopeamminkin). Jopa brittien folkkari purjehti ARC:ssa aika vauhdikkaasti kokoonsa nähden!
Jos alkuperäinen kysymys oli veneen nopeutta koskeva ja kysyjä haaveksii nimenomaan bavan ostamista, varmaankin hän tarkoitti match-versiota? Ehkäpä mittaluvut antavat osviittaa nopean veneen valintaan.
Vene on aina kompromissi. Jos painotetaan nopeutta, on paino pahasta. Painoa säästetään esim. tekemällä veneestä matalampi. Tällöin veneen sisätilat tulevat pienemmiksi ja säilytystilat jäävät vähäisemmiksi. Nopeissa veneissä keulaosa tehdään kapeaksi hyvin aaltoja leikkaavaksi. Tuo on tietysti pois myös veneen sisätiloista. Karkeasti veneet voidaan jakaa kolmeen ryhmään. C-veneet (cruiser) tehdään tiloiltaan tilaaviksi. C/R-veneet (cruiser/racer) tehdään tiloiltaan vähäisemmiksi, mutta purjehdusominaisuuksiltaan suorituskykyisemmiksi. R-veneet (raiser) tehdään purjehdusominaisuuksiltaan vieläkin suorituskykyisemmiksi ja tilat ovat askeettiset ja kevyet. C-veneestä ei saa järkevällä budjetilla C/R- tai R-venettä. Halvempaa on myydä C-vene ja ostaa purjehdusominaisuuksiltaan parempi C/R-vene.
Nopean näköinen vene ei ole välttämättä nopea. Jotta veneentä saa kaiken irti vaatii se vuosien työn kun hakee säätöjä. Silloin on kullanarvoinen asia jos ko. venemallilla on kilpailuhistoriaa ja rikin tiukkudet eri tuulen nopeuksille ja kallistukset saa kaivettua netistä.
Onneksi nykytekniikka mahdollistaa jo ihan taviksellekin polaarien ajamisen. Asian jonka luulisi olevan vakiokamaa kaikissa venetesteissä. Mieluusti haluaisin nähdä venelehden jossa on liitteenä ajetuilla tuulikulmilla ja tuulen nopeuksilla saavutetut nopeudet.
Niin ja kokoluokkaasi on jo vene First 33.7 joita saa ihan kohtuuhintaan pääset keskittynään heti asiaan eli kilpailunopeuden hiomiseen.
31,7 firstiä olen joskus katsellut mutta kölin kiinnitys hieman mietityttää kun tulee purjehditittua väylien ulkopuolella ja luonnonsatamia etsittyä.
Lisäksi rattiohjaus olisi plussaa lähinnä siksi että se selkeyttää avotilaa ja lasten on helpompi sillä ohjata.
Nykyisessä fe83 on pinna ja sellainen köli että ei ole haitannut vaikka vähän koliseekin kiviin.
33,7 ei ollut kuin yksi myynnissä.
Hintaa noin 70te.
Tuntuu äkkiseltään kalliilta mutta täytynee tutkia markkinoita.
Onkohan näissä ruoria missään?
31,7 on kisaveneeksi sopivampi. Lisäksi sillä on oikeasti ihan kunnon kisaamista ihan luokkatasolla . http://www.first317.fi
Lähdössä vain puhuit 33 jalkaisesta ja siinä koossa ei taida erityistä ryhmää olla josta löytyisi verrokkia vaan mennään LYSillä.
Tuossa rattikysymyksessä sinulla taitaa olla turhia ennakkoluuloja pinnaohjausta vastaan. Meillä lapset oppivat käyttämään pinnaohjausta jo n. 5-vuotiaina ennenkuin rupesivat seilaamaan optarilla. Olisiko niin, että aikuisiässä purjehdusta aloittavat ovat ehtineet tottua auton rattiin ja siksi peräsinpinnan käyttö tuntuu vieraammalta kuin ratti. Lapsilla ei ole samaa "autoiluhaittaa".
Mielipiteet näyttävät olevan vastakkaisia myös avotilan selkeydestä. Monissa rattiveneissä avotilan katkaisee pedestaali iso ratti. Pinnaohjatussa pinna voi venetyypistä riippuen olla avotilan takana (ja satamassa poissa tieltä) tai avotilan keskellä.
Niin se just on. Tiellä satamassa ja seilatessa. Pinnan kanssa perämiehen on helppo hoitaa isopurjeen skuutti ja levanki. Mielestäni ratti tulee kyseeseen n.40 jalkaisessa veneessä.
Jos en ole yksin reissussa niin Mulla on mukana monesti porukkaa niin että on 3 aikuista ja kolme lasta.
Veneessä ei ole jatkopinnaa joten ohjaan seisten avotilassa.
Kryssiessä genoalla käännöksissä meinaa tila loppua kesken kun pinnaa pitää käyttää ääriasennossa ja samalla skuutataan purje toiselle puolelle ja tietty avotilan tyynyt lentää sekä kartta ja juomapullot.
Ja liikennettä lisää sekin että monesti purjeen alareuna joutuu käsin käydä nostamassa kaiteen sisälle.
Olisi selkeämpää jos ruori olisi kiinteästi paikoillaan vrt pinna.
Se on oma spekulointi, olen kerran vuosia sitten ollut ruoriveneen kyydissä ja lapset ohjasivat ja tykkäsivät.
Meillä lapset ei näe kun ohjaavat pinnalla, siksikin ruori olisi hyvä.
Unohdan nuo puhtaat matkaveneet ja etsin sen Firstin tai vastaavan.
Onkohan jotain muuta malleja mitä kannattaa etsiskellä?
Tuossa on kyllä parikin selvää virhettä. Eihän vendassa pidä kääntää pinnaa laitaan saakka ja pysäyttää venettä. Firstillä tai muulla sen kaltaisella ohjausliikkeet ovat vielä hillitympiä kuin FE:llä. Ja jatkopinna täytyy ilman muuta olla. Sieltä laidalta jatkopinnalla ohjaten näkisivät lapsetkin. Ja ainakin meidän seurassa opetetaan junnut ohjaamaan jatkopinnalla optaria alusta saakka.
Tyynyt ja juomapullot vaihtaa paikkaa halssien vaihtuessa ohjausmekanismista riippumatta. Ratti on ihan hyvä laite, ei siinä mitään. Se vain pitää valita oikeista syistä. Alle nelikymppisistä Firsteistä et rattia taida löytää. Ja toisaalta avotilan pitää olla alun perin suunniteltu joko pinnalle tai ratille toimiakseen. Ne eivät voi olla käytännössä saman veneen optioita, vaikka sellaistakin yritellään.
First 34.7, 36.7 ja 35 ovat ainakin rattiveneitä, joista ainakin 36.7:aa on saanut myös pinnalla.
Jatkopinna pitää tietysti olla ja sen avulla lapsi pääsee istumaan paremman näkyvyyden paikalle kuin ratilla. Alikokoinen ratti on näkyvyyden kannalta pahin mahdollinen.
Alle nelikymppisistä rattifirsteistä 36,7 on paras. sillä on oma luokkaliitto ja se soveltuu parhaiten retkeilyyn ja kisailuun. Euroopasta 36,7:ja saa suhteellisen edullisesti. Suomen first 36.7 liiton sivuilta saa lisätietoa veneestä.
Olitko nyt ostamassa aivan uutta venettä vain ainoastaan uudempaa ja isompaa?
31.7:aa ei enää tehdä ja sen korvaava First 30 ei mielestäni ole yhtä onnistunut.
Jos taas kisaaminen ei kiinnosta ja nopeushan oli kriteerisi, First 31.7 ei ole mitenkään erityisen nopea. Vaikkapa nykyinen Bavaria 33 Cruiser on kutakuinkin yhtä nopea ja purjevalinnoilla ja heloitusta parantamalla siitä saa nopeammankin.
Selkeästi molempia nopeampia (ja osin isompia) ovat 2000-luvun käytettyjen markkinoilla vaikkapa Dehler 32/33/34, FG-33, X-332, Bavaria 35 Match, First 34.7/36.7 ja Dufour 34. Melkein kaikki noita saa ratilla, X-332:ssa ratti on melko harvinainen ja Dehler 33:sta ei ole taidettu ratilla tehdä. Noista ainakin Dehler 33/34 (ei SV), X-332 ja FG 33 kulkevat hyvin ~1,8 m vakiokölillä. First 33.7 ei oikein pärjää noille vauhdissa, varsinkaan ilman hiukan yli 2 m syvää kisaköliä.
Ei kai First 35:n ominaisuuksissa retkeilyyn ja kisailuun ole mitään huonompaa kuin 36.7:ssa? Uudempana tietysti kalliimpi ja omaa luokkaliittoa ei ainakaan vielä ole Suomessa.
Ennen kuin kaikkea uskoo kannatta vilkaista myös LYS-taulukkoa esim yllä mainittujen veneiden osalta.
http://www.avomeripurjehtijat.fi/index.php?option=com_wrapper&view=wrapper&Itemid=329
Ja mitäs sieltä selviää yllä mainittujen veneiden osalta? Taulukon Bavaria 33 Cruiser ei ole nykynen Farr-malli, vaan 2000-luvun puolivälin J&J-malli. Mainitseman Dehler 34 2000-luvulta on ko. taulukossa Dehler 34 DD.
Vikan lauseen kommentti 33.7:n vauhdista vertaa ko. kappaleen veneisiin ei 31.7/Bavaria 33:een.
Siksiköhän jään aina käännöksissä kun olen työntänyt pinnan vauhdilla ääriasentoon.
Ostan käytetyn veneen ja pidän sitä noin 5 vuotta.
Laitan parina eka kesänä purjeisiin ja löysiin rahaa ja nautiskellen sitten seuraavat kolme kesää.
Tuossa nykyisessä oli joku vanha jatkopinna tai se oli ohut alumiinilista jossa oli sormille jonkinlainen tuki.
Otin sen pois kun oli liian lyhyt ja heppoinen.
Veneellä ei kilpailla kuin korkeintaan joskus seuran omissa skaboissa mutta se vauhti ja säätöjen hakeminen eri keleihin on se juttu miks viihdyn merellä.
Viiden vuoden päästä voi retkeily jollain nauticatilla olla kivaa mutta sen näkee sitten.
Asian vierestä vielä kysyn että miksi sprayhoodin kohdalla ei ole kunnon kaidetta josta pitää kiinni.
Tuossa fe veneessä ei ole muuta kuin sprayhoodi tai vinssirumpu josta saa tukea kun menee kannelle.
"31.7:aa ei enää tehdä ja sen korvaava First 30 ei mielestäni ole yhtä onnistunut."
Aijaa, lys luku ei noussut kuin melkein 10 pykälää. 31.7 on kesämökki esim siesta32 vastaava, first 30:ssä on kunnon purjeveneen ainekset mm hyvät plaanausominaisuudet ja 2 peräsinlapaa pitämään vene äärirajoilla hyvin hallinassa.
first 30 on hidas kuin saapas. Jos hiukankaan seuraa euroopan purjehdusskeneä niin huomaa ettei 30:stä ole saatu kulkemaan mittaluvun mukaan oikein missään. eli osta ihan rauhassa first30 ja ole viimeinen.