Mitä pitäisi ajatella?
Välillä katselet "ikuisuuden" silmiini, ymmärtäisin Sinulla olevan niitä syviä tunteita kuten itsellänikin.
Välillä välttelet katsettani hermostuneena, miksi ihmeessä?
Välillä pidät katsekontaktin yllä, vaikka lasken katseeni alas, ja nostan sen uudelleen sinuun?
Näitä tapahtuu randomina eri järjestyksessä...
Rakastan Sinua, en ketään muuta. En vain uskalla toivoa meitä enää keskusteluiden ja käytöksesi perusteella. Oikein ristiriitaista, toivoisin sinun selvittävän vähän tilannetta. En ahdistele enkä syyttele mitenkään. Ikävä on sua.
Toivon vaan, että ymmärrät toisen vaihtoehtosi olevan extra halpa.
Välillä katselet "ikuisuuden" silmiini, ymmärtäisin Sinulla olevan niitä syviä tunteita kuten itsellänikin.
Välillä välttelet katsettani hermostuneena, miksi ihmeessä?
Välillä pidät katsekontaktin yllä, vaikka lasken katseeni alas, ja nostan sen uudelleen sinuun?
Näitä tapahtuu randomina eri järjestyksessä...
Rakastan Sinua, en ketään muuta. En vain uskalla toivoa meitä enää keskusteluiden ja käytöksesi perusteella. Oikein ristiriitaista, toivoisin sinun selvittävän vähän tilannetta. En ahdistele enkä syyttele mitenkään. Ikävä on sua.
Toivon vaan, että ymmärrät toisen vaihtoehtosi olevan extra halpa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Se että välillä välttelen katsettasi johtuu siitä,että pelkään sen typertyneen hymyn ilmestyvän huulilleni.Tämä syvällinen silmissä loistava hymy vaikuttaa muiden silmillä katsottuna todella typerältä ja paljastaa välittömästi tunteeni sinuun.Tämä aiheuttaisi vaikeuksia sinulle,joten olen toisten joukossa välillä hyvin neutraali koska en halua vaikeuksia sinulle.Meidän tunteet ovat kuin tulivuori,joka vain odottaa purkautumista.Sitten kun tämä tapahtuu en tarvitse siinä muita paikalla olijoita,vain me kaksi.
Olet oikeassa jos olet hän. Kahdestaan on parempi. Minulla on ikävä .
Ok, kiitos kauniista vastauksestasi. Toivoisin juurikin hänellä olevan tuo syy tällaiseen.
Se vain, että jos muut saisivat tietää hänen tunteista ja omistani, ei itseäni todellakaan haittaa. Pieniä vaikeuksia siis voisi tulla muiden toiveiden osalta, mutta aikuisia tässä kuitenkin ollaan, joten kyllä ne keskustelemalla saisin selvitettyä. Ne vaikeudet eivät kuitenkaan missään tapauksessa olisi sen arvoisia, että menettäisin hänet, elämäni kallisarvoisimman. Mitähän mieltä itse olet omasta puolestasi?
Miten luulet, että sinun hän ymmärtäisi odottaa sinua? Itsellä on todella ristiriitainen kuva tilanteesta. Vaikka olen positiivinen, henkisesti vahva, ja luottamuksen arvoinen, on mieleeni noussut ajatus "eikö tästä koskaan tule mitään, pitäisikö luovuttaa"....
tulkintaa ja karsisi vääriä, jos sanoisit suoraan mikä se tilanteen hankaluus on? Siis onko jompikumpi tai kumpikin varattuja?
Olen vapaa, mutta kyllä itseeni on ihastunut joku muukin läheisistä kuvioista...
särähti korvaan aika pahasti. Mikä se hänen toinen vaihtoehtonsa on ja miksi toisen pitäisi ymmärtää sen olevan extra halpa? Minulta tämä aloitus ei ainakaan ole, koska en alentuisi tuollaiseen toisen halventamiseen. Halvennat ja aliarvioit sitä miestäkin samalla, jos luulet toisen puolesta tietäväsi, mikä hänelle on arvokasta ja mikä halpaa.
samma här.
samaa mietin minä.