Hei!
Olemme nuoripari (alle 30), jolla on alkanut olemaan ongelmia seksissä. Tai ongelmia on ollut jo jonkin aikaa, mutta nyt mieheni otti asian vasta kunnolla esille. Hieman taustaa:
Olemme olleet naimisissa n. 2v. Yhdessä olemme olleet nelisen vuotta ja sitä ennen on/off tyylistä säätöä oli 1-2v. Tunteneet olemme toisemme jo seitsemän vuotta. Mieheni seksimieltymykset ovat hyvin paljon kovia BDSM leikkejä, kun itsellä taas mieltymykset ovat ennemminkin aktiivista, kevyempää BDSM:ää. Ja tämäkin ajatusmaailma saattaa olla hieman kieroutunut, koska minun kevyt BDSM on monille aika kovaa, mutta koska mieheni tykkää vielä kovemmasta, minun mielestäni oma mieltymykseni on aika kevyttä.
Olemme yrittäneet keskustella asiasta mieheni kanssa, mutta hän ei halua jutella kasvotusten ja itseäni taas rassaa netissä / kännykällä asiasta jutteleminen. Pelkään myös, että mieheni lähtee etsimään itselleen toisen naisen minun rinnalleni salaa, kun ei viitsi asioita hoitaa kotona kuntoon vaan tyytyy helpompaan tarkaisuun. Siksi varasin aikaa seksuaaliterapeutille ja odotan hänen vastaustaan, sopiiko aika hänen rytmiinsä. Varasin ajan siis itselleni, en miehelleni ja minulle koska tiedän, että hän ei koskaan suostuisi tuollaiseen lähtemään. Koen myös, että syy, miksi seksi meillä ei toimi, johtuu minusta.
Olen aiemmin ollut todella miellyttämisenhaluinen, mutta yhteisen taipaleen karttuessa ja ikää tullessa lisää olen tajunnut, ettei se miellyttäminen olekaan minun juttuni eikä se riitä, vaan haluan itsekin nauttia. Silloin meillä alkoi mennä mieltymykset ristiin ja nyt mies ei enää halua, että teen asioita vain, koska hän haluaa.
Mutta, kun varasin ajan tuonne seksuaalineuvontaan ja kerroin siitä miehelleni, syntyi haloo. Kuulemma en olisi näin saanut tehdä, koska terapeutti automaattisesti haukkuu mieheni maanrakoon ja syy on hänen. Olin hyvin järkyttynyt ja omalla tavallaan myös vihainen, koska minähän nyt yritän tehdä tämän eteen jotain, että ratkaisu saataisiin tehtyä. Ja jos olen oikein ymmärtänyt, niin terapiassa ei etsitä syyllistä vaan yritetään saada minut ajattelemaan avoimemmin seksistä, sen merkityksestä ja ehkä etsimään "klikkejä" jotka vaikuttavat omaan haluuni?
Onko kellään kokemusta samanlaisesta tilanteesta ja miten tilanne on ratkennut? Vai jäävätkö tällaiset yleensä ratkeamatta, lähdetään erilleen yhteisestä sopimuksesta tai juuri tuosta minun pelosta, että haetaan salaa rinnalle apu ongelmaan?
Olemme nuoripari (alle 30), jolla on alkanut olemaan ongelmia seksissä. Tai ongelmia on ollut jo jonkin aikaa, mutta nyt mieheni otti asian vasta kunnolla esille. Hieman taustaa:
Olemme olleet naimisissa n. 2v. Yhdessä olemme olleet nelisen vuotta ja sitä ennen on/off tyylistä säätöä oli 1-2v. Tunteneet olemme toisemme jo seitsemän vuotta. Mieheni seksimieltymykset ovat hyvin paljon kovia BDSM leikkejä, kun itsellä taas mieltymykset ovat ennemminkin aktiivista, kevyempää BDSM:ää. Ja tämäkin ajatusmaailma saattaa olla hieman kieroutunut, koska minun kevyt BDSM on monille aika kovaa, mutta koska mieheni tykkää vielä kovemmasta, minun mielestäni oma mieltymykseni on aika kevyttä.
Olemme yrittäneet keskustella asiasta mieheni kanssa, mutta hän ei halua jutella kasvotusten ja itseäni taas rassaa netissä / kännykällä asiasta jutteleminen. Pelkään myös, että mieheni lähtee etsimään itselleen toisen naisen minun rinnalleni salaa, kun ei viitsi asioita hoitaa kotona kuntoon vaan tyytyy helpompaan tarkaisuun. Siksi varasin aikaa seksuaaliterapeutille ja odotan hänen vastaustaan, sopiiko aika hänen rytmiinsä. Varasin ajan siis itselleni, en miehelleni ja minulle koska tiedän, että hän ei koskaan suostuisi tuollaiseen lähtemään. Koen myös, että syy, miksi seksi meillä ei toimi, johtuu minusta.
Olen aiemmin ollut todella miellyttämisenhaluinen, mutta yhteisen taipaleen karttuessa ja ikää tullessa lisää olen tajunnut, ettei se miellyttäminen olekaan minun juttuni eikä se riitä, vaan haluan itsekin nauttia. Silloin meillä alkoi mennä mieltymykset ristiin ja nyt mies ei enää halua, että teen asioita vain, koska hän haluaa.
Mutta, kun varasin ajan tuonne seksuaalineuvontaan ja kerroin siitä miehelleni, syntyi haloo. Kuulemma en olisi näin saanut tehdä, koska terapeutti automaattisesti haukkuu mieheni maanrakoon ja syy on hänen. Olin hyvin järkyttynyt ja omalla tavallaan myös vihainen, koska minähän nyt yritän tehdä tämän eteen jotain, että ratkaisu saataisiin tehtyä. Ja jos olen oikein ymmärtänyt, niin terapiassa ei etsitä syyllistä vaan yritetään saada minut ajattelemaan avoimemmin seksistä, sen merkityksestä ja ehkä etsimään "klikkejä" jotka vaikuttavat omaan haluuni?
Onko kellään kokemusta samanlaisesta tilanteesta ja miten tilanne on ratkennut? Vai jäävätkö tällaiset yleensä ratkeamatta, lähdetään erilleen yhteisestä sopimuksesta tai juuri tuosta minun pelosta, että haetaan salaa rinnalle apu ongelmaan?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuo sun mies kilahduksineen ja puhumattomuuksineen vaikuttaa aika luonnehäiriöiseltä... kokeilepa perehtyä narsismiin ja mieti, löytyykö siihen kuuluvia elementtejä myös teidän elämästä...
elikkä joo, ei ole kokemusta