Kannaksen suurhyökkäys - mihin katosivat ilmakuvat?

Moro wickeds

Kuinkas tämä ylivoima vaikutti kuvien häviämiseen. Se on varmaan sitä matematiikan joukko-oppia jota ennen opetettiin koulussa.

Olisihan se kovasti helpottanut, jos Kannakselle olisi ajoissa siirretty vahvistuksia. Nyt niitä sitten siirrettiin kauhealla kiirreellä jo suurhyökkäyksen alettua.

Airo ei käsittäkseni halunnut sitä, koska sen olisi myöntänyt joku muu kuin Marski.

Ei saanut ylennystä, koska oli tuomittu asekätkennästä!

kohta saamme lukea närkästyneen vastineen että Mannerheim kyllä ymmärsi ilmakuvista kaiken ja oli käyttänyt niitä jo ennen lentokoneen keksimistä mutta pahantahtoiset komentajat eivät noudattaneet hänen määräystään valmistautua suurhyökkäykseen.

Hehheh, kirjoitti:

kohta saamme lukea närkästyneen vastineen että Mannerheim kyllä ymmärsi ilmakuvista kaiken ja oli käyttänyt niitä jo ennen lentokoneen keksimistä mutta pahantahtoiset komentajat eivät noudattaneet hänen määräystään valmistautua suurhyökkäykseen.

Lue lisää

Kyllä tuo suurhyökkäyksen missaaminen oli kaamea virhe. Tuon kokoluokan munauksiin ei Suomen kokoisella maalla oikein ollut varaa.

Tosin pääesikunnan munaus on ollut sotien jälkeen tiedossa "aina", joten sinänsä ihmetyttää miten Marsin intomieliset kannattajat aina kertovat ettei mitään tapahtunut kun taas vasemmistolaiset kommunistit tjuovat tämän vuosi vuoden jälkeen esiin aina vain uutena ja uutena paljastuksena :-)

ettei marskin kyvykkyys riittänyt enää arvioida Suomen puolustuksellista tilannetta muuttuneen sotatilanteen mukaisesti. Kannas unohtui ja joukot ja vahvimmat linnoitteet olivat Syvärin takana itä-Karjalassa. Yksi NL:n Viipurin radan ja maantien katkaiseva strateginen pommitus olisi jättänyt itä-Karjalasta siirretyt apujoukot ja varusteet saamatta.

Päivän HS kertoo kirjoitti:

ettei marskin kyvykkyys riittänyt enää arvioida Suomen puolustuksellista tilannetta muuttuneen sotatilanteen mukaisesti. Kannas unohtui ja joukot ja vahvimmat linnoitteet olivat Syvärin takana itä-Karjalassa. Yksi NL:n Viipurin radan ja maantien katkaiseva strateginen pommitus olisi jättänyt itä-Karjalasta siirretyt apujoukot ja varusteet saamatta.

Lue lisää

Näinhän se meni, muutenkin saamme kiittää punalentäjiä huonosta osaamisesta. Heidän käskynsä oli tuhota Suomen liikenneyhteydet. Siinä he eivät onnituneet, vaan korjausryhmät saivat rautatien muutamassa tunnissa taas liikennöitäviksi.

Onnea ja venäläisten mokia oli runsaasti mukana, ilman niitä olisimme varmaan muuttuneet neuvosto- Suomenksi.

Marski laski väärin Karjalan rintaman merkityksen, eikä jaksanut enään Leningradin piirityksen murtumisen jälkeen tehdä tarpeellisia muutoksia joukkojen ryhmitykseen. Osansa oli myös unessa olleilla rintamakomentajilla, heidän sanomansa päämajaan eimat sisältäneet etulinjassa havaittua rys sän toiminnan lisääntymistä.

Tuurilla ne laivatkin seilaa, Suomi laivalla oli kaikki onni mukanaan.

Päivän HS kertoo kirjoitti:

ettei marskin kyvykkyys riittänyt enää arvioida Suomen puolustuksellista tilannetta muuttuneen sotatilanteen mukaisesti. Kannas unohtui ja joukot ja vahvimmat linnoitteet olivat Syvärin takana itä-Karjalassa. Yksi NL:n Viipurin radan ja maantien katkaiseva strateginen pommitus olisi jättänyt itä-Karjalasta siirretyt apujoukot ja varusteet saamatta.

Lue lisää

Artikkeli HS:saa paljastaa karulla tavalla Suomen ns. Pääesikunnan puutteellisen koulutuksen. Suursodan nopea tekninen kehitys kertakaikkiaan ylitti päämajan henkisen kapasiteetin. On tietenkin ymmärrettävää ettei sen ajan upseeriston kielitaitokaan mahdollistanut kansainvälisen kehityksen seurantaa saati koulutusta ulkomailla. Ylin upseeristo oli saanut joukkueenjohtajakoulutuksen Saksassa ja loppu oli ikälisää. Ylipäällikön kokemus oli 1800-luvun ratsuväen taisteluista.

Tätä taustaa vasten ei ole ihme että kesän 44 suurhyökkäykseen ei osattu varautua teoreettisella tasolla. Mutta se on ihme ettei esim. Kurskin offensiiviin lähetetty havainnoitsijaa. Sen sijaan Berliinissä oli yhdysupseereita joiden saama tieto oli seulan läpikäymää ja viesti ns. lopullista voittoa.

Rateki kirjoitti:

Artikkeli HS:saa paljastaa karulla tavalla Suomen ns. Pääesikunnan puutteellisen koulutuksen. Suursodan nopea tekninen kehitys kertakaikkiaan ylitti päämajan henkisen kapasiteetin. On tietenkin ymmärrettävää ettei sen ajan upseeriston kielitaitokaan mahdollistanut kansainvälisen kehityksen seurantaa saati koulutusta ulkomailla. Ylin upseeristo oli saanut joukkueenjohtajakoulutuksen Saksassa ja loppu oli ikälisää. Ylipäällikön kokemus oli 1800-luvun ratsuväen taisteluista.

Tätä taustaa vasten ei ole ihme että kesän 44 suurhyökkäykseen ei osattu varautua teoreettisella tasolla. Mutta se on ihme ettei esim. Kurskin offensiiviin lähetetty havainnoitsijaa. Sen sijaan Berliinissä oli yhdysupseereita joiden saama tieto oli seulan läpikäymää ja viesti ns. lopullista voittoa.

Lue lisää

kerran nämä ratekin jutut.

Päämajan tärkeistä upseereista Marski oli toiminut ylipäällikkönä suursodassa viisi vuotta valmistauduttuaan sitä ennen tehtävään kahdeksan vuotta.. On turha puhua hänen yhteydessään 1800-luvun ratsuväestä.

Päämajan upseereista mm Heinrichs ja Airo olivat käyneet Ranskan Sotakorkean. Muillakin oli useimmiten ye-koulutus Suomessa tai ulkomailla.

Kaikki olivat keskimäärin neljännessä sodassaan ja takana oli viisi vuotta korkeita sodan ajan tehtäviä rintamilla ja esikunnissa.

Suurvalta-armeijoiden välisen panssaritaistelun seuraaminen tuskin olisi suomalaisia paljon lämmittänyt. Meillä ei ollut resursseja sellaiseen. Sensijaan eversti Nihtilä seurueineen kävi perehtymässä Baltiassa taisteluihin ja sen perusteella annettiin 10.5. erittäin hyvä ohje suurhyökkäyksen torjunnasta.

Kerohan Rateki, mihin tuolla valehtelulla pyrit?

Onpa puppua taas kirjoitti:

kerran nämä ratekin jutut.

Päämajan tärkeistä upseereista Marski oli toiminut ylipäällikkönä suursodassa viisi vuotta valmistauduttuaan sitä ennen tehtävään kahdeksan vuotta.. On turha puhua hänen yhteydessään 1800-luvun ratsuväestä.

Päämajan upseereista mm Heinrichs ja Airo olivat käyneet Ranskan Sotakorkean. Muillakin oli useimmiten ye-koulutus Suomessa tai ulkomailla.

Kaikki olivat keskimäärin neljännessä sodassaan ja takana oli viisi vuotta korkeita sodan ajan tehtäviä rintamilla ja esikunnissa.

Suurvalta-armeijoiden välisen panssaritaistelun seuraaminen tuskin olisi suomalaisia paljon lämmittänyt. Meillä ei ollut resursseja sellaiseen. Sensijaan eversti Nihtilä seurueineen kävi perehtymässä Baltiassa taisteluihin ja sen perusteella annettiin 10.5. erittäin hyvä ohje suurhyökkäyksen torjunnasta.

Kerohan Rateki, mihin tuolla valehtelulla pyrit?

Lue lisää

riittää pätevyyttä, vaikka sukellusveneen kapteeniksi. autokorjaamon esimieheksi, katsastusinsinööriksi ja puhumattakaan tykistöstön tulenjohtajaksi ilman laskentataulukoita.

Kyllä ratekilla kirjoitti:

riittää pätevyyttä, vaikka sukellusveneen kapteeniksi. autokorjaamon esimieheksi, katsastusinsinööriksi ja puhumattakaan tykistöstön tulenjohtajaksi ilman laskentataulukoita.

Lue lisää

samojen valeiden loputonta toistamista.
Suomalainen upseeristo oli saanut täysin kansainvälisen vertailun kestävän koulutuksen ennen sotia. Sotakokemuskin oli poikkeuksellisen suuri.

Se ei vielä selitä kirjoitti:

samojen valeiden loputonta toistamista.
Suomalainen upseeristo oli saanut täysin kansainvälisen vertailun kestävän koulutuksen ennen sotia. Sotakokemuskin oli poikkeuksellisen suuri.

Lue lisää

Tuskin rateki tahallaan valehtelee. Kaikki kirjoitukset vaan henkii syvää tietämättömyyttä.

Mutta kun sekin linnoite meni aivan myttyyn.
Ei osattu hoitaa edes sitä Syvärin tilannetta. Ei ymmärretty, että puna-armeija pystyisi tekemään maihinnousun Laatokalta ja valtaamaan rantatien.
Metsäuraa pitkin peräännyttiin nopeasti jättämällä melkoinen määrä kalustoa viholliselle.
Pelkona oli jääminen saarroksiin ja varsinkin jäädä huonoihin taisteluasemiin.
Siinä meillä oli todelliset "taiturit" sodan johdossa.
Ei ymmärretty riittävää tiedustelua Syvärin eteläpuolella puna-armeijan asemista. Tosin olihan tuo jo nähty asia, kun saksalaiset hävisivät taistelut Leningradin valloituksessa.
Saksan 163. armeija ei pystynyt etenemään omien joukkojensa yhteyteen.
Kai tuosta viimeistään olisi pitänyt tehdä johtopäätöksiä puna-armeijan taistelukyvystä.
Suomalaisten sodanjohtoa on ylistetty maasta taivaisiin, vaikka siihen ei olisi ollut mitään todellista syytä. Mutta niin se varmaan on, ettei totuudenmukaista historiaa saada vieläkään kirjoitettua, ehkäpä sitten kolmen vuoden kuluttua aloitetaan.

Myttyyn meni... kirjoitti:

Mutta kun sekin linnoite meni aivan myttyyn.
Ei osattu hoitaa edes sitä Syvärin tilannetta. Ei ymmärretty, että puna-armeija pystyisi tekemään maihinnousun Laatokalta ja valtaamaan rantatien.
Metsäuraa pitkin peräännyttiin nopeasti jättämällä melkoinen määrä kalustoa viholliselle.
Pelkona oli jääminen saarroksiin ja varsinkin jäädä huonoihin taisteluasemiin.
Siinä meillä oli todelliset "taiturit" sodan johdossa.
Ei ymmärretty riittävää tiedustelua Syvärin eteläpuolella puna-armeijan asemista. Tosin olihan tuo jo nähty asia, kun saksalaiset hävisivät taistelut Leningradin valloituksessa.
Saksan 163. armeija ei pystynyt etenemään omien joukkojensa yhteyteen.
Kai tuosta viimeistään olisi pitänyt tehdä johtopäätöksiä puna-armeijan taistelukyvystä.
Suomalaisten sodanjohtoa on ylistetty maasta taivaisiin, vaikka siihen ei olisi ollut mitään todellista syytä. Mutta niin se varmaan on, ettei totuudenmukaista historiaa saada vieläkään kirjoitettua, ehkäpä sitten kolmen vuoden kuluttua aloitetaan.

Lue lisää

on mahdettu tehdä kesän 44 osalta??

"Suomalaisten sodanjohtoa on ylistetty maasta taivaisiin, vaikka siihen ei olisi ollut mitään todellista syytä."

"Saksan 163. armeija ei pystynyt etenemään omien joukkojensa yhteyteen."

Harmi. Kerro, missä päin moinen tapahtui?

Myttyyn meni... kirjoitti:

Mutta kun sekin linnoite meni aivan myttyyn.
Ei osattu hoitaa edes sitä Syvärin tilannetta. Ei ymmärretty, että puna-armeija pystyisi tekemään maihinnousun Laatokalta ja valtaamaan rantatien.
Metsäuraa pitkin peräännyttiin nopeasti jättämällä melkoinen määrä kalustoa viholliselle.
Pelkona oli jääminen saarroksiin ja varsinkin jäädä huonoihin taisteluasemiin.
Siinä meillä oli todelliset "taiturit" sodan johdossa.
Ei ymmärretty riittävää tiedustelua Syvärin eteläpuolella puna-armeijan asemista. Tosin olihan tuo jo nähty asia, kun saksalaiset hävisivät taistelut Leningradin valloituksessa.
Saksan 163. armeija ei pystynyt etenemään omien joukkojensa yhteyteen.
Kai tuosta viimeistään olisi pitänyt tehdä johtopäätöksiä puna-armeijan taistelukyvystä.
Suomalaisten sodanjohtoa on ylistetty maasta taivaisiin, vaikka siihen ei olisi ollut mitään todellista syytä. Mutta niin se varmaan on, ettei totuudenmukaista historiaa saada vieläkään kirjoitettua, ehkäpä sitten kolmen vuoden kuluttua aloitetaan.

Lue lisää

"Ei osattu hoitaa edes sitä Syvärin tilannetta."

Suomalaiset tiesivät, että Neuvostoliito hyökkää myös syvärillä ja siitä havaittiin merkkejä Lotinapellon ympäristössä ennen 20.6.1944. Jo aikaisemmin 16.6 oli joukoille annettu ennakkokäsky (Kannaksen tilanteen huonontuessa) siirtymisestä viivytykseen käskystä. Suomalaiset joukot pääsivät Syvärin eteläpuolelta ilman taisteluja ennen vihollisen hyökkäystä Lotinanpellossa.

"Metsäuraa pitkin peräännyttiin nopeasti jättämällä melkoinen määrä kalustoa viholliselle."
Kenraali Oesch oli teettänyt keväällä uuden tien Vietelen ja Tuuloksen ohi, koska piti tätä paikkaa liian vaarallisena, koska tie kulki lähellä Laatokan rantaa.
Tietysti tämä tie ei ollut täysin valmis ja ilman pinta hiekkaa, joten juhannus sateet saivat sen liejuuntumaan.

Missähän tällaista kirjoitti:

on mahdettu tehdä kesän 44 osalta??

"Suomalaisten sodanjohtoa on ylistetty maasta taivaisiin, vaikka siihen ei olisi ollut mitään todellista syytä."

"Saksan 163. armeija ei pystynyt etenemään omien joukkojensa yhteyteen."

Harmi. Kerro, missä päin moinen tapahtui?

Lue lisää

Saksan 163. armeijan tehtävänä oli saavuttaa yhteys omiinsa Tihnässä.
Tämä yhteyden muodostaminen aloitettiin Syvärin eteläpuolella jo aikaisin -44, mutta eihän siitä mitään tullut. Päinvastoin kävi lopulta, puna-armeija ylitti Syvärin ja matka vanhalle rajalle alkoi.
Neuvostojoukot nousivat maihin Laatokalta Viteleen lähelle ja tukkivat suomalaisten perääntymisen rantatietä pitkin.
Suomalaiset käyttivät perääntymiseen puoliksi rakennettua varatietä korpea pitkin. Matkalla menetettiin valtavat määrät kalustostoa huonojen kulkuyhteyksien vuoksi ja tietysti tuli miehistötappioita.
Eipä ollut kunniakasta perääntyminen Karjalasta.
Syynä oli pelkästään taitamaton sodanjohto ja erityisesti tiedustelun laiminlyönti.

Saksalainen... kirjoitti:

Saksan 163. armeijan tehtävänä oli saavuttaa yhteys omiinsa Tihnässä.
Tämä yhteyden muodostaminen aloitettiin Syvärin eteläpuolella jo aikaisin -44, mutta eihän siitä mitään tullut. Päinvastoin kävi lopulta, puna-armeija ylitti Syvärin ja matka vanhalle rajalle alkoi.
Neuvostojoukot nousivat maihin Laatokalta Viteleen lähelle ja tukkivat suomalaisten perääntymisen rantatietä pitkin.
Suomalaiset käyttivät perääntymiseen puoliksi rakennettua varatietä korpea pitkin. Matkalla menetettiin valtavat määrät kalustostoa huonojen kulkuyhteyksien vuoksi ja tietysti tuli miehistötappioita.
Eipä ollut kunniakasta perääntyminen Karjalasta.
Syynä oli pelkästään taitamaton sodanjohto ja erityisesti tiedustelun laiminlyönti.

Lue lisää

Saksan 163. panssaridivisionan piti saada yhteys omiinsa jo 1941 aikana mutta siitä ei tullut mitään ja se jäi puolustukseen syvärin pohjoispuolelle syvärin suuhun josta se siirrettin myöhemmin pohjoiseen muiden saksalaisten joukkojen yhteyteen.

" Jos samat linnoitteet olisi tehty kannakselle olisivat ainakin tappiot olleet huomattavasti pienempiä. (Taas mentiin vähän sivuun otsikosta). "

Mutta jos venäläiset olisivat havainneet nuo Kannakisen linnoitteet ja vähemmän linnoitetun Karjalan, olisivatko he hyökänneet Kannaksella? Yleensä linnoituslaitteet pyritään kiertämään ja niiden laitteiden pahin vika on, siinä, etteivät ne liiku...

Ongelma oli se, että Suomella oli liian vähän joukkoja molemmille rintamille. Piti taiteilla näiden kahden päärintaman välillä. Kannaksella oli aika suhtkoht hyvä miehitys rintama kilomietriä kohti pataljoona 3,5-> km kun taas Syvärillä miehitys 7,5 -> km. Toinen ongelma oli konetuliaseiden määrä joukoilla, niitä olisi todella tarvittu.

Kannaksella ei saatu aikaan mitään kunnollista puolustusta/viivytystä, kun rintama lähti perääntymään, puuttui vastaanottoasemat ja joukot, jotka olisivat ottaneet vastuun viivytksestä edellisten viivyttäjien perääntyessä omien asemien läpi. Jotkin joukot (esim. 18.D) joutuivat olemaan koko ajan tulessa VT-asemasta -> Talini/Portinhoikkaan.

Totta kai Kannaksella olisi pitänyt tehdä varalle kenttälinnoitettuja asemia porrastettuna pääaseman taakse, samoin VT-aseman taakse.

Nihtilä ehdotti keväisen Kannaksen käynnin jälkeen pääaseman siirtämiseksi VT-asemaan mutta rintamajoukot eivät halunneet sitä. Jos tämä olisi tehty VT-asema olisi ollut valmiiksi miehitetty ja kaikki uudet varustelutyöt olisi tehty siihen.

Yksi syyllinen oli Taavetti Laatikainen ja hänen "hurlam hei" asenteensa, joka siirtyi esimerkin mukaan alaisiin.

-Make- kirjoitti:

" Jos samat linnoitteet olisi tehty kannakselle olisivat ainakin tappiot olleet huomattavasti pienempiä. (Taas mentiin vähän sivuun otsikosta). "

Mutta jos venäläiset olisivat havainneet nuo Kannakisen linnoitteet ja vähemmän linnoitetun Karjalan, olisivatko he hyökänneet Kannaksella? Yleensä linnoituslaitteet pyritään kiertämään ja niiden laitteiden pahin vika on, siinä, etteivät ne liiku...

Lue lisää

Olisivat hyökänneet kannaksella. Suuri moottoroitu armeija tarvitsee tiheän tiestön ja sellainen oli kannaksella. Varmaan Raatteen tiekin opetti jotain.

Totta on, että linnoitteiden pahin vika on se, että ne eivät liiku. Ranskalaiset kokivat sen karvaasti Maginot-linjan tapauksessa. Suomella oli kuitenkin vahvin linnoitusketju 1944 Laatokan pohjoispuolella eikä oletetulla hyökkäysalueella.

Voihan Kannas kirjoitti:

Ongelma oli se, että Suomella oli liian vähän joukkoja molemmille rintamille. Piti taiteilla näiden kahden päärintaman välillä. Kannaksella oli aika suhtkoht hyvä miehitys rintama kilomietriä kohti pataljoona 3,5-> km kun taas Syvärillä miehitys 7,5 -> km. Toinen ongelma oli konetuliaseiden määrä joukoilla, niitä olisi todella tarvittu.

Kannaksella ei saatu aikaan mitään kunnollista puolustusta/viivytystä, kun rintama lähti perääntymään, puuttui vastaanottoasemat ja joukot, jotka olisivat ottaneet vastuun viivytksestä edellisten viivyttäjien perääntyessä omien asemien läpi. Jotkin joukot (esim. 18.D) joutuivat olemaan koko ajan tulessa VT-asemasta -> Talini/Portinhoikkaan.

Totta kai Kannaksella olisi pitänyt tehdä varalle kenttälinnoitettuja asemia porrastettuna pääaseman taakse, samoin VT-aseman taakse.

Nihtilä ehdotti keväisen Kannaksen käynnin jälkeen pääaseman siirtämiseksi VT-asemaan mutta rintamajoukot eivät halunneet sitä. Jos tämä olisi tehty VT-asema olisi ollut valmiiksi miehitetty ja kaikki uudet varustelutyöt olisi tehty siihen.

Yksi syyllinen oli Taavetti Laatikainen ja hänen "hurlam hei" asenteensa, joka siirtyi esimerkin mukaan alaisiin.

Lue lisää

"Toinen ongelma oli konetuliaseiden määrä joukoilla, niitä olisi todella tarvittu."

Ei tämä ollut ongelma, mutta jos automaattiaseita olisi ollut joukoilla se olisi kasvattanut tulivoimaa ja olisi pienentänyt tarvittavien joukkojen miesmäärää.

Puna-armeejan varustukseen kuului kannaksen suuhyökkäyksessä kaikilla sotilailla vähintään puoliautomaattinen kivääri, runsaasti pikakiväärejä ja konepistooleja. Näin NL pataljoonat olivat vain puolet aikaisemmasta miesvahvuudesta.

jo liian vanha mies vakanssiinsa. Ymmärrys ei riittänyt muutoksien tajuamiseen, hän luuli että 44 pärjätään samoilla metodeilla kuin Tampereen valtauksessa 18.

Marski oli kirjoitti:

jo liian vanha mies vakanssiinsa. Ymmärrys ei riittänyt muutoksien tajuamiseen, hän luuli että 44 pärjätään samoilla metodeilla kuin Tampereen valtauksessa 18.

luullut mitään tuollaista.

"Ymmärrys ei riittänyt muutoksien tajuamiseen, hän luuli että 44 pärjätään samoilla metodeilla kuin Tampereen valtauksessa 18."

Kannaksen puolustusta vahvistettiin keväällä -44. Marski arvioi, ettei NL tee suurhyökkäystä Suomen suuntaan, vaan keskittyy etelämmäs. Silti Kannaksen joukoille annettiin Saksan kokemusten mukaiset ohjeet suurhyökkäyksen torjumisesta 10.5. 44.

Suomella ei ollut resursseja järjestää Kannalksen tai minkään muun alueen puolustusta suurhyökkäysstä kestäväksi. Lopputulos olisi ollut aina sama. Taistelu olisi ehkä ollut järjestyneempää, mutta tappiot vielä nyt koettua suuremmat.

On siis huomattavaa, että puna-armeija löi Saksan monin verroin suuremmat voimat taistelussa toisensa jälkeen. Suomen resurssit olivat mitättömät Saksaan verraten.

Ei todellakaan kirjoitti:

luullut mitään tuollaista.

"Ymmärrys ei riittänyt muutoksien tajuamiseen, hän luuli että 44 pärjätään samoilla metodeilla kuin Tampereen valtauksessa 18."

Kannaksen puolustusta vahvistettiin keväällä -44. Marski arvioi, ettei NL tee suurhyökkäystä Suomen suuntaan, vaan keskittyy etelämmäs. Silti Kannaksen joukoille annettiin Saksan kokemusten mukaiset ohjeet suurhyökkäyksen torjumisesta 10.5. 44.

Suomella ei ollut resursseja järjestää Kannalksen tai minkään muun alueen puolustusta suurhyökkäysstä kestäväksi. Lopputulos olisi ollut aina sama. Taistelu olisi ehkä ollut järjestyneempää, mutta tappiot vielä nyt koettua suuremmat.

On siis huomattavaa, että puna-armeija löi Saksan monin verroin suuremmat voimat taistelussa toisensa jälkeen. Suomen resurssit olivat mitättömät Saksaan verraten.

Lue lisää

Olihan meillä puolellamme jumala, koti ja uskonto, sekä mannerheimin päiväkäskyt!

Ei todellakaan kirjoitti:

luullut mitään tuollaista.

"Ymmärrys ei riittänyt muutoksien tajuamiseen, hän luuli että 44 pärjätään samoilla metodeilla kuin Tampereen valtauksessa 18."

Kannaksen puolustusta vahvistettiin keväällä -44. Marski arvioi, ettei NL tee suurhyökkäystä Suomen suuntaan, vaan keskittyy etelämmäs. Silti Kannaksen joukoille annettiin Saksan kokemusten mukaiset ohjeet suurhyökkäyksen torjumisesta 10.5. 44.

Suomella ei ollut resursseja järjestää Kannalksen tai minkään muun alueen puolustusta suurhyökkäysstä kestäväksi. Lopputulos olisi ollut aina sama. Taistelu olisi ehkä ollut järjestyneempää, mutta tappiot vielä nyt koettua suuremmat.

On siis huomattavaa, että puna-armeija löi Saksan monin verroin suuremmat voimat taistelussa toisensa jälkeen. Suomen resurssit olivat mitättömät Saksaan verraten.

Lue lisää

Virheitä virheiden perään alkuvuodesta
-42 alkaen. Strategiaa ei ollut alun alkaenkaan, hyökkäysvaiheessakin se oli ajelehtia Saksan vanavedessä. Asemasodassa mitään strategiaa ei ollut, julmetusti linnoitettiin kaukaista itä-Karjalaa joka ei koskaan ollut Suomea ollut eikä sen pitämiseen uskottu. Ja samalla ikiaikaiset Kannaksen alueet jäivät aivan hunningolle, mitään ei tehty. Sitäkään ei huomattu ettei itä-Karjalan korpiseudut soveltuneet lainkaan panssaritaisteluille, joka oli doktriinina itä-rintamalla. Pamssarien etenemiselle suotuisa Kannas jäi puolustamatta lähes täysin.

Rateki kirjoitti:

Virheitä virheiden perään alkuvuodesta
-42 alkaen. Strategiaa ei ollut alun alkaenkaan, hyökkäysvaiheessakin se oli ajelehtia Saksan vanavedessä. Asemasodassa mitään strategiaa ei ollut, julmetusti linnoitettiin kaukaista itä-Karjalaa joka ei koskaan ollut Suomea ollut eikä sen pitämiseen uskottu. Ja samalla ikiaikaiset Kannaksen alueet jäivät aivan hunningolle, mitään ei tehty. Sitäkään ei huomattu ettei itä-Karjalan korpiseudut soveltuneet lainkaan panssaritaisteluille, joka oli doktriinina itä-rintamalla. Pamssarien etenemiselle suotuisa Kannas jäi puolustamatta lähes täysin.

Lue lisää

linnoitettiin syksystä -42 alkaen. Siellä oli suhteellisesti reilusti kaksi kertaa enemmän joukkoja kuin Aunuksessa. Keväällä -44 niitä vahvennettiin kahdella divisioonalla.

Kannakselle linnoitettiin VT-asemaa.
Rateki voisi perehtyä todellisiin tapahtumiin.

pätevästä henkilöstöstä oli pulaa. Kuvien aineistoa ei myöskään yhdistetty ja annettu päättäjien käyttöön.

Ilmakuvan tulkintaan kirjoitti:

pätevästä henkilöstöstä oli pulaa. Kuvien aineistoa ei myöskään yhdistetty ja annettu päättäjien käyttöön.

Kun ne oli tulkittu heti pommarien tähystäjien toimesta.

Eka Bandus kirjoitti:

Kun ne oli tulkittu heti pommarien tähystäjien toimesta.

olleet kuvantulkitsijoita. Siihen oli eri miehet.

Eivät tähtärit kirjoitti:

olleet kuvantulkitsijoita. Siihen oli eri miehet.

Upseerismies ei ole uhan yhtä tyhmä kuin sinä.

Päämajassa ei ymmärretty panssarisodankäyntiä ja sodan nopeaa teknistymistä kuluneina vuosina. Siellä kuviteltiin panssarit pysäytettävän alkeellisilla lähitorjunta-aseilla kuten talvisodassa. Edes Kurskin taistelu ei kyennyt opettamaan päämajallemme mitään, päinvastoin päätä painettiin pensaaseen yhä tiukemmin.

Mutta ei päämajaa yksin voi syyttää teknisen kehityksen aliarvioinnista. Saksassa oltiin jäljessä mutta askelen edellä teknologiaparadigmassa. Edes suuret panssaristrategit ja - taktikot eivät ymmärtäneet Normandiassa että panssariryhmittymät tuhotaan tehokkaasti vihollisen ilmaherruuden vallitessa.

Rateki kirjoitti:

Päämajassa ei ymmärretty panssarisodankäyntiä ja sodan nopeaa teknistymistä kuluneina vuosina. Siellä kuviteltiin panssarit pysäytettävän alkeellisilla lähitorjunta-aseilla kuten talvisodassa. Edes Kurskin taistelu ei kyennyt opettamaan päämajallemme mitään, päinvastoin päätä painettiin pensaaseen yhä tiukemmin.

Mutta ei päämajaa yksin voi syyttää teknisen kehityksen aliarvioinnista. Saksassa oltiin jäljessä mutta askelen edellä teknologiaparadigmassa. Edes suuret panssaristrategit ja - taktikot eivät ymmärtäneet Normandiassa että panssariryhmittymät tuhotaan tehokkaasti vihollisen ilmaherruuden vallitessa.

Lue lisää

Päämajassa seurattiin tarkasti sotatapahtumia. Suomen reursseilla vain ei ollut mahdollista hankkia sellaista panssari- ja ilma-asetta, jolla suurvalta olisi voitettu. Ei siihen kyennyt Saksakaan.

"Siellä kuviteltiin panssarit pysäytettävän alkeellisilla lähitorjunta-aseilla kuten talvisodassa."

Hölynpölyä!! Esimerkikis Mannerheimin 10.5. 44 antama ohje suurtaistelua varten on hyvin selkeä. Panssarintorjunta on kokonaisuus, jossa on osuutensa esteillä, sulutteilla, tykeillä ja lähitorjunta-aseilla.

Kyllä se on niin, että mitä heikommat tiedot, sen kovempi - ja asiantuntemattomampi - kritiikki. Rateki on siitä hyvä esimerkki.

Mitä tulee Normandiaan, niin panssarit toimivat tehokkaasti jopa vihollisen ilmaherruuden alla. Sen osoittivat SS-joukot Caenissa.

Rateki kirjoitti:

Päämajassa ei ymmärretty panssarisodankäyntiä ja sodan nopeaa teknistymistä kuluneina vuosina. Siellä kuviteltiin panssarit pysäytettävän alkeellisilla lähitorjunta-aseilla kuten talvisodassa. Edes Kurskin taistelu ei kyennyt opettamaan päämajallemme mitään, päinvastoin päätä painettiin pensaaseen yhä tiukemmin.

Mutta ei päämajaa yksin voi syyttää teknisen kehityksen aliarvioinnista. Saksassa oltiin jäljessä mutta askelen edellä teknologiaparadigmassa. Edes suuret panssaristrategit ja - taktikot eivät ymmärtäneet Normandiassa että panssariryhmittymät tuhotaan tehokkaasti vihollisen ilmaherruuden vallitessa.

Lue lisää

"Edes suuret panssaristrategit ja - taktikot eivät ymmärtäneet Normandiassa että panssariryhmittymät tuhotaan tehokkaasti vihollisen ilmaherruuden vallitessa. "

Miten niin eivät ymmärtäneet, saksalaisethan olivat itse nimenomaan kehittäneet rynnäkkökoneiden ja maavoimien saumattoman yhteistyön?

Siinä ei vaan täydellinen ymmärryskään ilmavoimien merkityksestä auta yhtään mitään, kun länsiliittoutuneet yksinkertaisesti pyyhkivät Luftwaffen alas taivaalta.

Hölynpölyä taas kirjoitti:

Päämajassa seurattiin tarkasti sotatapahtumia. Suomen reursseilla vain ei ollut mahdollista hankkia sellaista panssari- ja ilma-asetta, jolla suurvalta olisi voitettu. Ei siihen kyennyt Saksakaan.

"Siellä kuviteltiin panssarit pysäytettävän alkeellisilla lähitorjunta-aseilla kuten talvisodassa."

Hölynpölyä!! Esimerkikis Mannerheimin 10.5. 44 antama ohje suurtaistelua varten on hyvin selkeä. Panssarintorjunta on kokonaisuus, jossa on osuutensa esteillä, sulutteilla, tykeillä ja lähitorjunta-aseilla.

Kyllä se on niin, että mitä heikommat tiedot, sen kovempi - ja asiantuntemattomampi - kritiikki. Rateki on siitä hyvä esimerkki.

Mitä tulee Normandiaan, niin panssarit toimivat tehokkaasti jopa vihollisen ilmaherruuden alla. Sen osoittivat SS-joukot Caenissa.

Lue lisää

Itseasiassa ilmavoimien komentaja oli suuri sankari tässä suurhyökkäyksen torjunnassa, mutta panssarijoukot eivät onnistuneet. Oli aivan heidän oma vikansa ettei heillä ollut kunnollisia vaunuja.

Pommikonehyökkäyksistä on videoita Youtubessa ja homma toimi hienosti Valkeasaaressa ja Talissa.

SN Lunkka kirjoitti:

Itseasiassa ilmavoimien komentaja oli suuri sankari tässä suurhyökkäyksen torjunnassa, mutta panssarijoukot eivät onnistuneet. Oli aivan heidän oma vikansa ettei heillä ollut kunnollisia vaunuja.

Pommikonehyökkäyksistä on videoita Youtubessa ja homma toimi hienosti Valkeasaaressa ja Talissa.

Lue lisää

"Itseasiassa ilmavoimien komentaja oli suuri sankari tässä suurhyökkäyksen torjunnassa, mutta panssarijoukot eivät onnistuneet. Oli aivan heidän oma vikansa ettei heillä ollut kunnollisia vaunuja."

Ihan pötyä. Puna-armeijan 13. Ilma-armeija ei edes maininnut suomalaisten ilmavoimia ennen kuin Os. Kuhlmey aloitti toimintansa.

Suomen ilmavoimat oli täysin Saksasta saatavan Me-täydennyksen varassa.

Saksalta pyydettiin panssarikalustoa, mutta saatiin vain 30 rynnäkkötykkiä ja kolme T-34:ää ( ppydettiin 30).

-Make- kirjoitti:

"Edes suuret panssaristrategit ja - taktikot eivät ymmärtäneet Normandiassa että panssariryhmittymät tuhotaan tehokkaasti vihollisen ilmaherruuden vallitessa. "

Miten niin eivät ymmärtäneet, saksalaisethan olivat itse nimenomaan kehittäneet rynnäkkökoneiden ja maavoimien saumattoman yhteistyön?

Siinä ei vaan täydellinen ymmärryskään ilmavoimien merkityksestä auta yhtään mitään, kun länsiliittoutuneet yksinkertaisesti pyyhkivät Luftwaffen alas taivaalta.

Lue lisää

Siten niin että itse Guderian mm. vaati panssarivoimien pitämistä Pariisin liepeillä maihinnousua odottaessa. Eli ei ymmärtänyt ettei niitä saakaan sieltä hyökkäyksen painopistealueelle ajatellusti vaan ne tuhotaan jo siirtymisessä. Toinen esimerkki on Ardennien hyökkäys joka rakennettiin pamssarioffensiivin varaan. Kun sää selkeni ja vihollisen ilmavoimat pääsivät ilmaan, luhistui hyökkäys.

Rateki kirjoitti:

Siten niin että itse Guderian mm. vaati panssarivoimien pitämistä Pariisin liepeillä maihinnousua odottaessa. Eli ei ymmärtänyt ettei niitä saakaan sieltä hyökkäyksen painopistealueelle ajatellusti vaan ne tuhotaan jo siirtymisessä. Toinen esimerkki on Ardennien hyökkäys joka rakennettiin pamssarioffensiivin varaan. Kun sää selkeni ja vihollisen ilmavoimat pääsivät ilmaan, luhistui hyökkäys.

Lue lisää

panssaritaktikko eli Romme taas vaati panssarien sijoittamista aivan maihinnousurantojen tuntumaan ja alistamista paikallisille komentajille. Hitler ei t'h'n suostunut.
Asiasta oli siis erilaisia käsityskantoja.

SN Lunkka kirjoitti:

Itseasiassa ilmavoimien komentaja oli suuri sankari tässä suurhyökkäyksen torjunnassa, mutta panssarijoukot eivät onnistuneet. Oli aivan heidän oma vikansa ettei heillä ollut kunnollisia vaunuja.

Pommikonehyökkäyksistä on videoita Youtubessa ja homma toimi hienosti Valkeasaaressa ja Talissa.

Lue lisää

Nyt sotketaan asioita todella pahasti.
Ilmavoimia ei voitu käyttää alussa (Valkeasaari ja hiukan myöhemmin) vihollisen musertavan ylivoiman takia. Ilmavoimat pelkäsi menettävänsä liikaa koneita.

Myöhemmin kun vihollisella oli pidemmät lentomatkat myös ilmavoimat osallistuivat taisteluihin suojasi tykistöä ja perääntyviä joukkoja ja jopa pommitettiin vihollista.

Ilmavoimat kirjoitti:

Nyt sotketaan asioita todella pahasti.
Ilmavoimia ei voitu käyttää alussa (Valkeasaari ja hiukan myöhemmin) vihollisen musertavan ylivoiman takia. Ilmavoimat pelkäsi menettävänsä liikaa koneita.

Myöhemmin kun vihollisella oli pidemmät lentomatkat myös ilmavoimat osallistuivat taisteluihin suojasi tykistöä ja perääntyviä joukkoja ja jopa pommitettiin vihollista.

Lue lisää

yksinkertaisesti ollut toimintakapasiteettia. Hyökkäyksen alussa oli toimintakunnossa vajaa 20 Me-hävittäjää. Muilla ei ollut asiaa taistelualueelle, ei myöskään pommareilla ilman saattoa.
Vasta Kuhlmeyn tultua kyettiin jotenkin toimimaan 19.6. alkaen..

Toinen suuri kirjoitti:

panssaritaktikko eli Romme taas vaati panssarien sijoittamista aivan maihinnousurantojen tuntumaan ja alistamista paikallisille komentajille. Hitler ei t'h'n suostunut.
Asiasta oli siis erilaisia käsityskantoja.

Lue lisää

Rommelilla saattoikin olla realistisin kuva ilmaherruuden merkityksestä, johtuen hänen kokemuksistaan pohjois-Afrikassa. Siellä hän käytännössä koki kuinka vihollisen ilmaylivoima sekä tuhosi etulinjan panssarit että esti huollon ja täydennykset Välimeren yli. Guderian eli vielä edellisen doktriinin, eli liikkuvan panssarisodankäynnin aikaa koska itärintamalla ei punailmavoimat, loppukuukausia lukuun ottamatta, kyenneet samanlaiseen, koko valoisan ajan kestävään tauottomaan ilmatoimintaan.

Ilmavoimat kirjoitti:

Nyt sotketaan asioita todella pahasti.
Ilmavoimia ei voitu käyttää alussa (Valkeasaari ja hiukan myöhemmin) vihollisen musertavan ylivoiman takia. Ilmavoimat pelkäsi menettävänsä liikaa koneita.

Myöhemmin kun vihollisella oli pidemmät lentomatkat myös ilmavoimat osallistuivat taisteluihin suojasi tykistöä ja perääntyviä joukkoja ja jopa pommitettiin vihollista.

Lue lisää

Suomalaiskoneet suorittivat aluksi vain tiedustelua, koska nopeiden koneiden määrä oli pieni. Lisäksi tehtävät suoritettiin suuremmalla konemäärällä kuin aikaisemmin sillä viholliseen törmäämistodennäköisyys oli korkea ja tarvittiin tulitukiea.
Suomalisesta rivisotilaasta tuntui siltä että ilmavoimat ovat tyystin pois taistelualueelta vaikka siellä lenteli myös suomalaisia koneita.

Hölynpölyä taas kirjoitti:

Päämajassa seurattiin tarkasti sotatapahtumia. Suomen reursseilla vain ei ollut mahdollista hankkia sellaista panssari- ja ilma-asetta, jolla suurvalta olisi voitettu. Ei siihen kyennyt Saksakaan.

"Siellä kuviteltiin panssarit pysäytettävän alkeellisilla lähitorjunta-aseilla kuten talvisodassa."

Hölynpölyä!! Esimerkikis Mannerheimin 10.5. 44 antama ohje suurtaistelua varten on hyvin selkeä. Panssarintorjunta on kokonaisuus, jossa on osuutensa esteillä, sulutteilla, tykeillä ja lähitorjunta-aseilla.

Kyllä se on niin, että mitä heikommat tiedot, sen kovempi - ja asiantuntemattomampi - kritiikki. Rateki on siitä hyvä esimerkki.

Mitä tulee Normandiaan, niin panssarit toimivat tehokkaasti jopa vihollisen ilmaherruuden alla. Sen osoittivat SS-joukot Caenissa.

Lue lisää

Päämajassa saatettiin seurata mitä tahansa mutta toimintaa ei saatu aikaan. Poliitikot hankkivat akuuttiin hätään ase-, ruoka- ja sotilasapua, päämaja ei saanut organisoitua edes niiden koulutusta ja jakoa taistelujoukoille. Sen sijaan päämaja kotiutti ikäluokkia, määräsi kalustoa ja miehiä maataloustöihin ja keskittyi viihdyttämiseen. Yhä kriittisemmäksi käyvän sotatilanteen lukemiskyky hervahti nolliin. Edes Saksan Leningradin rintaman luhistuminen ei herättänyt mitään reaktiota. Tapahtumien laajuus ja nopeus ylittivät heikosti koulutetun, nurkkakuntaisen ylimmän upseeriston voimavarat.

Stellan Polariks ei ilmeisesti edes sisällä mitään lentotiedustelukuvia vaan radiotiedustelun murrettuja/murtamattomia koodeja, murtoalgoritmejä, koodiavaimia ja asiakirjoja sekä laitteistoja.

Lentokuvat kirjoitti:

Stellan Polariks ei ilmeisesti edes sisällä mitään lentotiedustelukuvia vaan radiotiedustelun murrettuja/murtamattomia koodeja, murtoalgoritmejä, koodiavaimia ja asiakirjoja sekä laitteistoja.

Lue lisää

Niin, aloittajan nimimerkki olikin vain "hjuumoria".