Vanhoillislestadiolainen yhteisö vaikeni lasten hädästä
Vastajulkistetussa tutkimuksessa avautuu näkymä yhteisöön, jossa lasten hyväksikäyttöä ei haluta nähdä. Muutama vuosi sitten paljastunut hyväksikäyttövyyhti ulottuu tutkijan mukaan vanhoillislestadiolaisen yhteisön rakenteisiin. Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ei halunnut vielä kommentoida tutkimusta.
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Johanna Hurtigin tutkimus ja kirja Taivaan taimet antaa äänen lapsena seksuaalista väkivaltaa vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä kokeneille ihmisille.
- Piirtyy kuva särkyneestä lapsuudesta, menetetystä lapsuudesta, särkyneistä ihmissuhteista ja minäkuvasta. Syntyy toiseuden kokemus, kun yhteisö ympärillä uskoo itsensä hyväksi ja sijoittaa pahan ulkopuolelle.
Hurtig tutki yli 170 lapsuuden väkivaltakertomusta vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä. Valtaosassa kyse oli seksuaalisesta väkivallasta, ja tekijä löytyi usein lähipiiristä. Hyväksikäyttötapaukset ulottuvat viime vuosista aina vuosikymmenien taakse.
Kotimaan lisäksi kertomuksia lähetettiin Hurtigille myös Ruotsin ja Pohjois-Amerikan lestadiolaisyhteisöistä.
Hurtig yllättyi joidenkin tyttöjen hyväksikäytön jatkumisesta aikuisuuteen asti. Yksi haastatelluista sai turvaa omasta äitiydestään.
Silloin, kun meillä oli jo vauva, se ei tehnyt mitään, jos mä pidin vauvaa sylissa turvana.
Myös poikia oli hyväksikäytettyjen joukossa. Aikuinen mies kertoo tuntemuksistaan joutuessaan 12-vuotiaana tuttavaperheen miehen lähentelemäksi.
Se oli semmosta, että se lapsuus loppui siihen. Se oli jotain aivan käsittämätöntä, aivan kauheaa. Elämä siihen asti ja sitten oli jotakin semmosta, mitä oli aivan mahdotonta ymmärtää, mihin ei ollut sanoja, eikä mitään kokemuspohjaista yhteyttä.
Seksuaalinen väkivalta nähdään yksilöiden ongelmana
Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa on kaikkialla, mutta Hurtig havaitsi vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä erityispiirteitä. Hyväksikäyttö on nähty hairahtuneen ongelmana, jolloin esimerkiksi anteeksianto ja armo nousevat esiin.
- Traditionaalisesta ja patriarkaalisesta yhteisöstä puuttuu vastapuheen mahdollisuus ja tila. Siellä on vaikeaa rakenteellinen tarkastelu ja rakenteellinen korjaamistyö, koska yhteisö uskoo omaan pyhyyteensä. Ja siellä sitä puhevaltaa käyttävät ne joilla sellanen asema on. Ja silloin puuttuu vastapuhe.
Uhri on "ymmärtänyt" olla hiljaa. Muualla yhteiskunnassa kritiikkiä voi esittää ja keskustelua käydä, mutta ei lestadiolaisessa liikkeessä, Hurtig lisää.
- Mutta kun tällainen (tila) puuttuu, niin valtarakenteiden vääristymät ja niitä seuraavat moraaliset vääristymät voivat kehittyä rauhassa.
Pääsihteeri Tuomas Hänninen Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksestä ei halua tarkemmin kommentoida Hurtigin tutkimusta.
- Mielenkiintoinen teos ja tutkimus, joka pääosin kohdentuu tämän vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen rakenteisiin ja toimintaan. Mielenkiinnolla lueskellaan olisiko siellä jotain sellaista mistä ottaa opiksi, Hänninen kertoo.
Vasta nyt uskalletaan puhua
Epäilyjä ja yksittäisiä tapauksia lasten hyväksikäytöstä vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä oli julkisuudessa Johanna Hurtigin mukaan jo 1970- ja 1980-luvulla.
- Kirjoituksissa ei ollut vielä varsinaista tietoa. Aihe on aina esillä ollessaan herättänyt voimakkaan vastareaktion, että se on leimaava ja että se on väärin.
Näin ollen myös keskustelua on ollut vaikea herättää. Julkinen käsittely käynnistyi vasta vuosien 2009-2010 taitteessa Österbotten-lehden uutisen myötä. Valtavasta keskustelun tarpeesta kertoo se, että Hurtigin ei tarvinnut kerätä tutkimusaineistoaan, vaan uhrit ja heidän lähipiirinsä lähestyivät häntä. Hyväksikäyttökokemuksen käsittely on monelle uhrille tärkeä vaihe toipumisessa.
- Jos se väkivalta olisi kohdattu ja ratkaistu, he olisivat saaneet jossain vaiheessa lohdutuksen, myötätunnon ja kokemuksen kuulluksi tulosta ja moraalisesta korjaamisesta, että tekijä joutuu vastaamaan teoistaan. Mutta sen sijaan uhrit joutuivat keskusteluihin.
Viimeksi eilen tiistaina Hurtig kertoo saaneensa uhrilta yhteydenoton, jossa tämä kertoi joutuneensa viime aikoina hoitokokouksiin sen takia, että on nostanut kokemuksiaan esille.
Otteet Johanna Hurtigin kirjasta Taivaan taimet.
http://yle.fi/uutiset/vanhoillislestadiolainen_yhteiso_vaikeni_lasten_hadasta/6885434
Vastajulkistetussa tutkimuksessa avautuu näkymä yhteisöön, jossa lasten hyväksikäyttöä ei haluta nähdä. Muutama vuosi sitten paljastunut hyväksikäyttövyyhti ulottuu tutkijan mukaan vanhoillislestadiolaisen yhteisön rakenteisiin. Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ei halunnut vielä kommentoida tutkimusta.
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Johanna Hurtigin tutkimus ja kirja Taivaan taimet antaa äänen lapsena seksuaalista väkivaltaa vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä kokeneille ihmisille.
- Piirtyy kuva särkyneestä lapsuudesta, menetetystä lapsuudesta, särkyneistä ihmissuhteista ja minäkuvasta. Syntyy toiseuden kokemus, kun yhteisö ympärillä uskoo itsensä hyväksi ja sijoittaa pahan ulkopuolelle.
Hurtig tutki yli 170 lapsuuden väkivaltakertomusta vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä. Valtaosassa kyse oli seksuaalisesta väkivallasta, ja tekijä löytyi usein lähipiiristä. Hyväksikäyttötapaukset ulottuvat viime vuosista aina vuosikymmenien taakse.
Kotimaan lisäksi kertomuksia lähetettiin Hurtigille myös Ruotsin ja Pohjois-Amerikan lestadiolaisyhteisöistä.
Hurtig yllättyi joidenkin tyttöjen hyväksikäytön jatkumisesta aikuisuuteen asti. Yksi haastatelluista sai turvaa omasta äitiydestään.
Silloin, kun meillä oli jo vauva, se ei tehnyt mitään, jos mä pidin vauvaa sylissa turvana.
Myös poikia oli hyväksikäytettyjen joukossa. Aikuinen mies kertoo tuntemuksistaan joutuessaan 12-vuotiaana tuttavaperheen miehen lähentelemäksi.
Se oli semmosta, että se lapsuus loppui siihen. Se oli jotain aivan käsittämätöntä, aivan kauheaa. Elämä siihen asti ja sitten oli jotakin semmosta, mitä oli aivan mahdotonta ymmärtää, mihin ei ollut sanoja, eikä mitään kokemuspohjaista yhteyttä.
Seksuaalinen väkivalta nähdään yksilöiden ongelmana
Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa on kaikkialla, mutta Hurtig havaitsi vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä erityispiirteitä. Hyväksikäyttö on nähty hairahtuneen ongelmana, jolloin esimerkiksi anteeksianto ja armo nousevat esiin.
- Traditionaalisesta ja patriarkaalisesta yhteisöstä puuttuu vastapuheen mahdollisuus ja tila. Siellä on vaikeaa rakenteellinen tarkastelu ja rakenteellinen korjaamistyö, koska yhteisö uskoo omaan pyhyyteensä. Ja siellä sitä puhevaltaa käyttävät ne joilla sellanen asema on. Ja silloin puuttuu vastapuhe.
Uhri on "ymmärtänyt" olla hiljaa. Muualla yhteiskunnassa kritiikkiä voi esittää ja keskustelua käydä, mutta ei lestadiolaisessa liikkeessä, Hurtig lisää.
- Mutta kun tällainen (tila) puuttuu, niin valtarakenteiden vääristymät ja niitä seuraavat moraaliset vääristymät voivat kehittyä rauhassa.
Pääsihteeri Tuomas Hänninen Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksestä ei halua tarkemmin kommentoida Hurtigin tutkimusta.
- Mielenkiintoinen teos ja tutkimus, joka pääosin kohdentuu tämän vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen rakenteisiin ja toimintaan. Mielenkiinnolla lueskellaan olisiko siellä jotain sellaista mistä ottaa opiksi, Hänninen kertoo.
Vasta nyt uskalletaan puhua
Epäilyjä ja yksittäisiä tapauksia lasten hyväksikäytöstä vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä oli julkisuudessa Johanna Hurtigin mukaan jo 1970- ja 1980-luvulla.
- Kirjoituksissa ei ollut vielä varsinaista tietoa. Aihe on aina esillä ollessaan herättänyt voimakkaan vastareaktion, että se on leimaava ja että se on väärin.
Näin ollen myös keskustelua on ollut vaikea herättää. Julkinen käsittely käynnistyi vasta vuosien 2009-2010 taitteessa Österbotten-lehden uutisen myötä. Valtavasta keskustelun tarpeesta kertoo se, että Hurtigin ei tarvinnut kerätä tutkimusaineistoaan, vaan uhrit ja heidän lähipiirinsä lähestyivät häntä. Hyväksikäyttökokemuksen käsittely on monelle uhrille tärkeä vaihe toipumisessa.
- Jos se väkivalta olisi kohdattu ja ratkaistu, he olisivat saaneet jossain vaiheessa lohdutuksen, myötätunnon ja kokemuksen kuulluksi tulosta ja moraalisesta korjaamisesta, että tekijä joutuu vastaamaan teoistaan. Mutta sen sijaan uhrit joutuivat keskusteluihin.
Viimeksi eilen tiistaina Hurtig kertoo saaneensa uhrilta yhteydenoton, jossa tämä kertoi joutuneensa viime aikoina hoitokokouksiin sen takia, että on nostanut kokemuksiaan esille.
Otteet Johanna Hurtigin kirjasta Taivaan taimet.
http://yle.fi/uutiset/vanhoillislestadiolainen_yhteiso_vaikeni_lasten_hadasta/6885434
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tuona tutkittuna aikana on tapahtunut yli 20 000 hyväkskäyttötapausta. Siis tiedossa olevaa. Jos otetaan kaikki maat jotka tuossa kyseisessä tutkimuksessa on mukana tuskin 100 miljoonaakaan riittää.
Suomessa on suunilleen 5 miljoonaa asukasta. Lestadilaisia noin 500 000. -70-80 luvuilla lestadiolaisia on ollut jopa kaksinkertainen määrä kuin nykyisin. Eli nykyiusin lestadiolaisia noin 1% asukkaista. Eli tuosta voimme alskea että lstadiolaisten piirissä hyväksikäyttötapauksia on ollut huomasttasvasti harvinaisempaa kuin muissa väestöryhmissä.
Mutta jos tuota tekee homot, tai virkamiehet, tai miehet, tai naiset, noita ryhmiä ei leimnata samalla tavalla kuin ryhmää joka on helppo rajata. Koska jos leimataan miehet ryhmänä, siinä joutuu leimaaja itsekin laimatuksi.
Suomnlaiselle on hakla ryhmä Suomlaiset. Siinä leimautuisi koko Suomen kansa, vaikka samalaisena ryhmänä voisi oleimata myös näin.
Tuo erityisen ryhmän nimeäminen on aina vähän ongelmallinen. Siinä jöätetään tahallaan huomioimatta se että kaikissa Suomenkiin vöäestöryhmissä, oli jako mikä hyvänsä, tuota samaa tapahtuu.
Pitäisi muistaa noissa leimaamis"uutisissa" että tekijä on yksilö. Ei kaikki Suomalisetkaan ole murhaajia vaikka jotku Suomalaiset murhaavat toisia ihmisiä. Eikä kaikki ole pedofiileja vaikka osa Suomalisista syyllistyy siihen...siis muutkin kuin lestadiolaisena nimettyyn ryhmään kuuluvat.
"Pitäisi muistaa noissa leimaamis"uutisissa" että tekijä on yksilö. Ei kaikki Suomalisetkaan ole murhaajia vaikka jotku Suomalaiset murhaavat toisia ihmisiä. Eikä kaikki ole pedofiileja vaikka osa Suomalisista syyllistyy siihen...siis muutkin kuin lestadiolaisena nimettyyn ryhmään kuuluvat."
tietyssäryhmässä se vaan tuntuisi olevan yleisempää kuin muissa, annetaanpa ajankulua ja uhrien rohkaistua, tässäkin asiassa tapahtuu yllättäviä "päänputoamisia"
SUOMESSA yli 20 000tapausta....Lestadiolaisten yhteydessä KOLMESSA MAASSA yhteensä 170...
(Ruotsi, USA, Suomi)
Kokonaismäärät
(Usa:ssa noin miljoona tapausta. Ruotsissa 30 000)
Tuomitseeko Soini katolisen kirkon hyväksikäyttötapaukset?
Tuomitseeko Sipilä lestadiolaisten pedofiiliyden?
"Tuomitseeko Sipilä lestadiolaisten pedofiiliyden? "
Käsittääkseni oikeuslaitos tuomitsee pedofiilit ja muut rikolliset.
Mooses nyt jälestää Sipilää
Presidentiksi Kekkonen valittiin 1956 vilpillisillä vaaleilla ruplien ja KGB-upseerien tuella.
Presidenttinä Kekkonen ryhtyi rahastamaan idänkaupan yrityksiltä kymmenyksiä poliittisen toimintansa tukemiseen. KGB antoi hänelle rahaa lestadiolaisten käännyttämiseksi maalaisliittoon. Tätä Urho Kekkosta palvoo Paavo Väyrynen, josta on juuri ilmestynyt mainio kirja ”Vastarannan kiiski – Paavo Väyrysen ihmeellinen elämä”, kirjoittajina Lasse Lehtinen ja Sanna Ukkola. Kirjasta selviää, että Paavo Väyrynen on Kekkosen veroinen sinnikkyydessään päästä pääministeriksi tai presidentiksi. Hän vehkeili KGB:n kanssa ja pyysi siltä apua Mauno Koiviston nujertamiseksi.
http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2013/10/06/puolue-vai-rosvokopla/
Vuoden 2012 vaaleissa ei ainakaan vehkeillyt kenenkään kanssa. Media ihan omasta tahdostaan ryntäsi Väyrysen tilaisuuksiin, koska niissä myytiin suuren kansansuosion saaneita Paavo ja Vuokko -kahvimukeja.
Yritti vehkeillä persujen kanssa:)))
Siksi sai sapiskaa omiltaan.
Ei sipilän tarvitse tuomita, meillä on oikeuslaitos sitä varten. Näin on näreet???
Huh huh, Voittonen ja Hänninen jättävät johtotehtävät...
Sipilä on läpensä Lars Leevin hengen voitelema.
Välistävetäjän joukot jauhavat sitä verkkosukissa lilluvaa.
Kysymys olisi jossain määrin relevantti jos a) Sipilä olisi vanhoillislestaadiolainen, b) Suomessa ei olisi oikeuslaitosta tai sen toimivalta ei ulottuisi lasten hyväksikäyttörikoksiin.
Miksi Urpilainen vastustaa naispappeutta= esintyi SLEY:n kesäpäivillä!