Entä jos en haluakaan saada openvirkaa...

sijaisope

Olen pari vuotta sitten valmistunut aineenopettaja. Olen valmistumiseni jälkeen ollut koko ajan (poislukien kesät) aineenopettajan työssä, sijaisena, yliopistokaupungissa, ensin yläkoulun ja sitten lukion puolella. Moni tuore aineenope saa vain haaveilla edes pidemmistä sijaisuuksista tässä kaupungissa (Jyväskylässä), joten minun pitää kai olla todella kiitollinen siitä, että töitä on riittänyt. Moni opettajaksi valmistunut opiskelukaverini ajaa pitkää työmatkaa tai on joutunut muuttamaan muualle työn perässä, osa on tosin työttömänäkin. Ja niin, kaikki tuntuvat haaveilevan VIRASTA.

Minä taas olen alkanut ajatella, että vaikka vakivirka olisi tavallaan unelmien täyttymys, tavallaan se olisi kuin pallo jalassa. Entä jos sattuisin saamaan täältä openviran (epätodennäköistä, että sitä pian saisin, mutta kuitenkin). Mitä sitten? Muuttuisiko elämä sen paremmaksi? Vai alkaisiko minua vaan ahdistaa ajatus siitä, että tätä tämä nyt on seuraavat ties montakymmentä vuotta - tuskin uskaltaisin irtisanoutua virastani, koska pelkäisin, että uutta ei sitten koskaan löytyisi. Samaa rataa vuodesta toiseen... Toki esim. työtapoja toivottavasti kehittäen ja vaihdellen, mutta kuitenkin.

Onko täällä muita sijaisopeja, joita ajatus virasta jotenkin ahdistaa? Tai jo virassa olevia, joille virka tuntuu pallolta jalassa?

Olen toki miettinyt sitäkin, enkö vain ole soveltuva alalle, kun tällaiset ajatukset käyvät mielessä...

2

299

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Alan viemä

      Luin aikoinani jostain, että lääkäriopiskelijoille tuo "soveltuvuus" alalle valkenee valitettavan usein jo opiskeluaikana: Todellisuus ei vastaa odotuksia. Heitä ei ainakaan välttämätää tunnu vaivaavan se, että tekevät keikkaa harvakseltaan / intensiivisissä jaksoissa ja nauttivat jopa valtaosan vuodesta elämästään mm. matkustelemalla.

      Meillä sentään opiskelu on yleisesti ottaen mielekästä ja kivaa - eri juttu on sitten se, että siirtyvätkö oppimamme tärkeinä pitämämme asiat koskaan käytäntöön työelämässä. Tämä johtuu useinkin muista tekijöistä kuin omista henkilökohtaisista panostuksistamme.

      Suosittelen sinulle vakituista virkaa, koska ensinnäkään keikkaopettajat eivät pääse lähellekään keikkalääkäreiden palkkausta. Toisekseen, vaikka ala on sinut valinnutkin nyt, voi se hylätä sinut vanhempana todella huonojen työllistymismahdollisuuksien muodossa.

    • ....................

      Kyllä virasta voi irtisanoutua, vaikka se ehkä vähän kanttia vaatiikin, jos ei ole uutta jo plakkarissa. On kuitenkin oma valinta, pidätkö virkaa elinkautisena vai et. Sen sijaan, jos olet määräaikaisena tuntiopena, valinnanvara on aika pienessä. Vankila on vain vähän erinäköinen.

      Monessa koulussa lehtorit ottavat niin paljon ylitunteja kuin suinkin, ja tuntiopelle jää rippeet. Sama pätee luokkatiloihin; saatat päätyä kiertämään, kun taas lehtoreilla on kotiluokat. Lehtorit saattavat valita tilattavat kirjat ja oppimateriaalit sinulta kysymättä. Pahinta kaikesta on, että saatat päätyä työpaikan ikuiseksi jeesnaiseksi, koska et uskalla olla kriittinen tai sanoa ei työn menettämisen pelossa. Tämä voi tuntua turhalta pelolta, mutta opehuoneessa saattaa tapahtua monenmoista esimerkiksi rehtorin vaihtuessa. Sinulla on voinut olla yhteisymmärrys ja luottamus edellisen esimiehen kanssa, mutta tilanne voi muuttua täysin. Monessa kunnassa laitetaan tuntiopettajuudet auki joka kevät ja rehtori valitsee, kenet huvittaa. Sinulle voi jopa vuosien tuntiopettajuuden jälkeen lähtö noin vain. Ja jos satut tulemaan vaikkapa raskaaksi, niin tuskinpa voit vuosien vanhempainvapaiden jälkeen palata samaan paikkaan, vaan olet omillasi.

      Käytännössä viranhaltijalla on paljon enemmän vapauksia. Hän voi huoletta jäädä hoitovapaalle tai vuorotteluvapaalle. Hän voi ilmoittaa ottavansa tänä vuonna nyt enemmän tai vähemmän tunteja. Hän voi ilmaista työpaikalla mielipiteensä vapaammin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      123
      1863
    2. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      100
      1650
    3. Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä

      Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy
      Maailman menoa
      51
      1225
    4. Kumpi vetoaa enemmän sinuun

      Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?
      Ikävä
      49
      1108
    5. Multa sulle

      Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M
      Ikävä
      31
      988
    6. Nainen, olen tutkinut sinua paljon

      Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm
      Ikävä
      50
      876
    7. Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?

      Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s
      Ikävä
      47
      876
    8. Olet myös vähän ärsyttävä

      Tuntuu, että olet tahallaan nuin vaikeasti tavoiteltava. En tiedä kauanko jaksan tätä näin.
      Ikävä
      37
      810
    9. Okei nyt mä ymmärrän

      Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘
      Ikävä
      56
      798
    10. Onko sulla empatiakykyä?

      Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet
      Ikävä
      38
      797
    Aihe