Mitähän kustantaa maalämpösysteemi kalliosta otettuna? Entä vesikiertoisen lattialämmityksen neliöhinta asennettuna?
maalämmityksen hinta
T.K.
12022083
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 120
Vanhimmat
Maalämpöpummpu porakaivolla on hintaluokkaa 13.000€ ja lattialämmitys hintaluokkaa 20€ neliö.
Yli 100.000 mummoa, melkein 110.000.
Pitääköhän paikkansa?
Mistä se 3-4 vuoden takaisinmaksu aika muodostuikaan?
Sähkölämmitysinestointi varaajineen 5000,-
Maalämpösysteemi 13000,-
20 000 kWh vuodessa á 7,5c/kWh (2-tariffin keskiarvo) tekee 1500 eeroa vuodessa. Maalämpöpumpulla saat tuosta summasta pois 75% joten vuotuista säästöä jää 1125 e. Takaisinmaksuaika reilut 7 vuotta ilman korkoja yms rahoituskuluja. Oikea luku asettuu siis tuosta jonkunverran ylöspäin, sanotaanko 10 vuotta. Kun maalämpöpumpun käyttöikä on 20 vuotta niin eiköhän tuossa järkeä ole.
..lisäisin vielä, että porakaivon osuus on melkein puolet tuosta 13 tonnista. Maaputket asennuksineen ovat halvemmat. Olisin itsekin saanut 10 tonnilla vehkeet.
Laitoin kuitenkin porakaivon, että sai viilennyksen....tuli maksamaan 12500.
Jos satsaat 5000€ sähköön ja varaajaan, niin energian hinta ei ole 7,5c, vaan pelkkää yösähköä.
Ei taida ihan 75% olla oikea luku. Tietyissä olosuhteissa varmaan on oikein mutta vuosihyötysuhde (kokonaislämpökerroin) on kyllä 3:en luokkaa eli summasta pois 60-65%
(esim Nibe Fighter 1210)
Voiko maalämpö olla todella noin halpaa!!
itse laskeskelin kanssa tuossa rakennusprojektin alussa (166 lämmitettävää neliötä, varasto ja autotalli kylmiä), takaisinmaksuajaksi sain yli 20 vuotta. Lisäksi kotiimme tulee varaavatakka ja leivinuuni (kun on niitä kuuluisia ilmaisia puita). Jos vielä polttelisin puita, niin takaisinmaksuaika varmasti äkkiä karkaisi ulottumattomiin.
Uusi lasku. Oletetaan keskimääräiseksi hinnaksi maalämmölle tuo 7,5c ja yösähkölle 5,5c.
Yösähköllä maksaa siis 1100€/vuosi. Oletit maalämmölle säästöksi 1/4 eli 75%, mutta se voi olla myön 1/3 eli 66%. Näillä arvoilla säästökis jää enään 375-110€/vuosi.
Nyt 7000€ hintaeron kuoletusaika onkin 18-64 vuotta.
Joo mustakin noi lukemat ovat ihan stetsonista.
Todellakin, lämpökerroin voisi olla tota 3 luokkaa, ja jopa huonompi (ehkä joskus jopa vain kaksi).
Tuttavallani on määlämpö neliöitä noin 180
faktaa häneltä
*Valinta oli ideologinen (ekologinen ei ekonominen)
*lämpösysteemit maksoi 20 000 euroa, noin 3 vuotta sitten.
*Ekowell, lämmönvaihdin kerran paukahtanut (kotivakuutus korvasi osan... no vakuutusmaksuissahan se takaisin maksetaan. lämmin vesi riittää, ei kylpyammetta.
* kaveri mietti.... kuinkakohan pitkäaikainen systeemi on... ja mitä sitten kun joskus lattialämmitys antaa periksi.
*kaverilla takka, ei poltella kuin silloin tällöin.
Tuo 5000 oli toisesta ketjusta otettu ja on varmaankin pelkkään yösähköön perustuva. Meillä on tällä hetkellä kaksoistariffi ja yösähkönkin osuus on yli 6c mutta noissa on tietenkin paikkakuntakohtaisia eroja.
Itselläni oli myös vaihtoehtona Thermian Diplomat ja siinä on lämpökerroin 4. Valinta oli kuitenkin pelletti työn takia (olen siis puolueellinen jos se ei aiemmin ole tullut ilmi). Myös investointi oli pienempi.
Tulevaisuudesta ei voi koskaan sanoa mitään varmaa mutta itse laittaisin alalla työskentelevänä rahani sille vaihtoehdolle että sähkön käyttöä lämmitykseen tullaan jollain tapaa suitsimaan. Samoin käynee öljyn kanssa.
Paljonko on 20000*0,055-20000*0,075*0,33?
375-110? Ei, se on 495.
Lisäkustannuksia täysin varaavassa järjestelmässä tuo isompi sulakekoko. Maksaa luokkaa 1000 € enemmän mittarointimaksuineen liityttäessä. Isommassa sulakekoossa on myös kalliimmat perusmaksut. Kylläkin vain 200-300€ per vuosi.
Tonnin lähelle tai yli se ero menee kun lasketaan oikein ja huomioidaan kaikki...
viitsikö niistä takaisinmaksuajoista. Jos jollain on 25 vuoden laina, ei se tarkoita, että maalämpöä maksetaan koko se aika takaisin. Esim. 6000 investointi kerrotaan vuosittain korolla ja vähennetään säästö. Esim:
1. vuosi:
6000*1,03-1000=5180
2. vuosi:
5180*1,03-1000=4335
jne...
En kyllä väitäkään, että 166 neliöiseen välttämättä olisi kannattanut....
Älä sekoita Ruotsalaista Nibe sähkölämmitys kojetta kunnon lämpöpumppuihin ;)
Se on täällä ihan turha kinata samoista asioista kuukausitolkulla!
Tosiasia on, että kukaan järkevä ei laita suoraa sähköä taloonsa ja siitä voi laskea vaikka mitä laskuja. Öljyllä sama homma.
Molempien maine on niiiiin huono, että kukaan ei kertakaikkiaan kehtaa laittaa !
suoransähkön, en siis ole järkevä.
Mainetta ei kannata miettiä vaan ominaisuuksia, mukavuutta ja kustannuksia.
Laskutaito auttaa ymmärtämään asioita.
Vaan kun: "Kauhalla ei voi vaatia, kun ei ole kuin lusikalla annettu."
Maine taitaa olla yhtä kuin mainostajan paras palopuhe ja hyvin tuntuu uppoavan.
paljonkin omakohtaisia kokemuksia Nibestä ja muista lämpöpumpuista? Sähkölämmoityskoje on muuten yhdyssana. Ja ruotsalainen kirjoitetaan pienellä ;)
Olet siis sidottu suoraan sähköön. Toivottavasti kuluttajasähkön hinta pysyy sellaisena, ettei mielesi tee vaihtaa. Meillä vesijakoista lämmitystä käyttävillä on se inhottava lämmönlähteen valinnan vapaus: varaava sähkö, öljy, pelletti tai maalämpö tai niiden yhdistelmä.
Omassa sähköyhtiössä perusmaksu on sama muistaakseni alle 125€ pääsulakkeilla, eikä liittymismaksussakaan ole monen sadan eroa.
Koska kuulostat asiantuntijalta, laitapa kokemuksesi valossa nämä järjestykseen: Bentone, Carrier, Ceres, Ekowell, Geopro, IVT, Nibe, LämpöÄssä, Thermia.
Jos alat arvailemaan tulevaisuuden korkokuluja niin sitten pitää arvailla myös sähkön hinnan korotuksia. Paljon ei olla pielessä jos lasketaan tämän päivän hinnoilla ilman korotuksia ja korkoja.
No nuistahan kelpo konneen saa Lämpöässästä, Geoprosta tai Ceresistä. Muitapa en ole suositellut... ;)
1/4 ... 1/3 teki siis lämmön hinnaksi 375..495€, jolloin säästö on siis 725..605€ ja takaisinmaksuaika siis noin 9...12 vuotta.
Sotkin kiireessä sujuvasti säästön ja hinnan.
Mutta tuo laskelma oli siis ensimmäisen laskelman lähtötiedoilla, itse päädyin aikoinaan pidempiin takaisinmakusaikoihin.
tarvetta vaihtaa.
Vesikiertoinen on muuten tuo meikäläisenkin lämmönjako, enimmäkseen.
Puhutaan nyt sitten selvyyden vuoksi 1-tariffisähköstä.
Oletkos kuullut koskaan matalaenergiarakentamisesta?
Kukapa sitä mainostaisi, koska se ei tuota muille kuin kuluttajille.
Mitäs täällä sähköä moititaan. Minä tein rossilattiatalon, laitoin varaavan tulisijan yösähkövastuksilla varustettuna, normaalit elektronisella termarilla varustetut sähköpatterit, lattialämmityksen kosteisiin tiloihin, hetivalmiin kiukaan (hyödyntää osin yösähköä) ja Panasonicin invertteri ilmalämpöpumpun (myös jäähdytyskäyttö). LVV 0,3m3 luonnollisesti yösähköllä. Talon koko 160m2 + talli 40m2 (puolilämpimänä n. 10 asteessa yösähköllä). Kaksi lasta, eukko ja koira. Vettä menee 150m3/vuosi. Kaikki sähkö vajaa 19MW/vuosi. Tulisijan lämmitys n. joka toinen päivä kylmimpinä talvikuukausina kun ilmalämpöpumppu ei ole päällä.
Kannattaako investoida vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään, varaajiin, pellettitouhuihin, maalämmitykseen? Vai hyödyntää halvempaa yösähköä, koska voimalaioksien oltava yölläkin käytössä. Voimalaitoksia on taloudellista ajaa mahdollisimman tasaisella kuormalla, siksi kaksoistariffi säilyy aina.
Elektronisella termarilla varustetut peltipatterit ei ole tänään seksikkäät, mutta niiden hystereesi on valtavan pieni verrattuna varaavaan lattialämmitykseen. Tämä näkyy siinä, että kun tulisijaa käytetään patterit ei ole päällä, mutta lämpö on tasaista. Ei vesivahingon riskiä, ei nuohousongelmaa, investointikustannukset pienet. Huoleton vaivaton SÄHKÖ!
Niin kauan kun jaloa sähköenergiaa saa käyttää lämmitykseen, ei muuta vaihtoehtoa kannata miettiä. Nykytalot varustetaan lähes aina varaavalla tulisijalla sen hyötysuhde on hyvä ja passaa sähkölämmittäjälle kun nenä päähän. Maalämpö- ja varaajalämmittäjillä tulisijan investointikustannukset menee täysin hukkaan. Varaaja-/vesikiertoisen lämmitystavan hyötysuhde on siirtohäviöiden vuoksi heti lähtöön n. 5% huonompi mitä sähkökaapeli/-patterilämmittäjällä.
"Lisäksi kotiimme tulee varaavatakka ja leivinuuni (kun on niitä kuuluisia ilmaisia puita)."
Nämäkös ei maksa mitään? Jos noita tulisijoja _käytetään_ lämmitykseen, on niiden hankintahinta mielestäni koknaisuudessaan lisättävä lämmitysjärjestelmän hankintakuluihin. Noista tulee kuitenkin helposti 5-10 te lisää kustannuksia lämmitysjärjestelmään. Investointi sekin, kun on noita "ilmaisia polttopuita".
Putkitykki puhuu asiaa.
Ja huonoimmat (ja tietysti halvimmat) ovat Sirius ja Nibe !
...ennenkuin sähkö on saapunut seinääsi on sen hyötysuhde jo laskenut 50% paikkeille. Sähkö kun on aina jostain muusta energiamuodosta jalostettua energiaa.
Minkälaisessa talossa kuluu 20000kwh pelkkään lämmitykseen? Normaalikokoisessa talossa (alle 200m2) lämmitykseen kuluu huonnossakin tapauksessa vain 12000-13000kwh, muu menee käyttösähköön. Tästä osuudesta voi silloin laskea maalämmön takaisinmaksuaikoja, jotka yllättäen muodostuvat kymmeniksi vuosiksi...
Älä pete puhu pa..aa. Tuommosilla lukemilla 200 m2 talo on puoliksi puulämmitteinen.
Eli siis normaalikokoiset talot, tarkoitin luokkaa 130-180m2.
Sillä: Normitalo 2000: 118 kWh/m2
Normitalo 2003: 75 kWh/m2
Matalaenergiatalo: 31 kWh/m2
Minimienergiatalo: 16 kWh/m2
m2=asm2
(Lisäksi tulee tietenkin lämmittää käyttövesi)
Lähde: Juhani Laine
VTT Rakennus-ja yhdyskuntatekniikka
Rakennusten Energiataloudellinen optimointi
Tottakai on väärin käyttää niin jaloa energiaa kun sähköä lämmitykseen. Hyötysuhde on huono, kun esimerkiksi huippukulutuksen aikana kaasulaitoksilla sähköä tuotetaan. Mutta en minä sähköä osta huippukulutuksen hinnalla vaan keskihinnalla. Viittasin tuossa siihen, että voimalaioksia on pidettävä yölläkin päällä ja taloudellisinta on ajaa huippua tasaisesti. Moni pelottelee sähkön hinnan karkaavan tai sen loppuvan, mutta niin kauan kun suomi ab on pystyssä yölläkin sähköä tuotetaan ja sitä on kannattavaa myydä halvemmalla mitä päivällä.
Energiataloudellisissa nykytaloissa on lämmityksen osuus niin pientä, että esimerkiksi maalämmitys ei maksa koskaan itseään takaisin jos talon koko on alle 200m2. Se että voi prassailla pienellä sähkölaskulla ei poista sitä tosiasiaa, että investointiin on mennyt varovaisestikin arvioiden 18t€ enemmän, mitä peltipatterilämmittäjällä.
ilmaista ei ole vain puu. Myös peltipatterit johdotuksineen ovat ilmaisia!
No kuka nyt rakentais taloa ilman varaavaa takkaa?
Paitti että EU tulee ja jollain aikavälillä kieltää koko yösähkön. Tulee iso itku silloin. Myös minulla.
lämmittää varaavaa takkaa ja hankkia siihen polttoaineet, joiden varastointi vie tilaa eikä ole vättämättä viimeisen päälle siistiä.
Laskeppa raksu paljonko ko talojen rakentamiskustannukset kasvavat noilla kulutuksilla. Mikä on niiden paljon puhuttu "takaisinmaksuaika". Ei ihan äkkiä laskettu, mutta kustannuksia tulee varmasti melkoisesti.
Maalämpö kannattanee kyllä suuremmissa rakennuksissa. Omaan 130m2 taloon tein valintani seuraasti.
Laskin että sähkökattila (tehowatti) maksaa 1200e ja maalämpöpummpu ja kaivo 14000e. Oletin että sähkön hinta nousee 5% vuodessa ja korkotaso on 5%. Sähkön lähtöhinnaksi otin emv:ltä 6,9snt/kWh.
Oletin että suoraa sähköä kuluu lämmitykseen 18000kWh/vuosi ja maalämpöpumpulla 4500kWh/vuosi.
Kahdenkymmenen vuoden päästä tilanne tulisi n.10300 euroa maalämpöpumpun eduksi. Mainittakoon että noin viiden vuoden kohdalla maalämpöa alkoi säästämään.
Jos sähkön hinta ei jostain kumman syystä nousisi niin maalämpö tulisi 20 vuoden käytössä n. 1900 euroa kalliimmaksi.
Jos taas molempiin taloihin rakennetaan tulisija, jolla lämmitetään 6000kWh/vuodessa, menee tilanne tasan. Eli maalämpö alkaisi säästämään vasta 20 vuoden päästä. Sähköä kuluisi siis 12000 kWh vs. 3000 kWh ja sen hinta nousisi 5%/vuosi.
En näe mitään iloa investoinneista, jotka alkaa tuottamaan vasta 5-20 vuoden päästä ja taloon tuli joka tapauksessa TLU, niin valinta oli suora sähkö vesikiertoisella lattialämmityksellä. Lisäksi 50mm lisää eristettä laatan alle ja 100mm lisää yläpohjaan.
Kun joudutaan ennustamaan, niin paljon menee arvaukseksi, mutta yksi mikä kannattaa on lämpöeristys. Noh, vuoden päästä pääsee arvioimaan omaa päätöstä kun todellinen tilanne selviää.
Sähkö on ainoa energiamuoto jossa maksetaan vain puhtaasti nettoenergiasta, muissa maksetaan bruttoenergiasta.
Nyt tais päästä suusta "Meriläinen"
Kun aikoinaan lueskelin noita VTT:n tiedotteita, niin mieleen jäi että matalaenergia ratkaisut eivät tee montaa kymppiä lisää neliölle. Täytyy tarkastaa...
"No kuka nyt rakentais taloa ilman varaavaa takkaa?"
En tiedä kuka, eikä sillä ole tässä keskustelussa juurikaan merkitystä. Vastauksena olkoon, vaikka valtaosa Älvarin ostajista.
Kyllä, minulla itsellänikin on varaava takka vaikka lämmitänkin taloni (ja veteni) maalämmöllä. Tuo takka on kuitenkin pääasiassa tunnelmanluoja, tilanjakaja ja satunnainen makkaranpaistopaikka. Kuitenkaan minun on vaikea laskea sitä lisälämmönlähteeksi, koska siinä on tuli turhan harvakseltaan, jotta se vaikuttaisi merkittävästi talon energiakulutukseen.
Jos jotain todellista funktiota tuosta 2,5 tonnin kivikasata (em. lisäksi) pitäisi etsiä, niin pitäisin sitä varalämmitysjärjestelmänä.
ovat luokkaa 25...75 €/m2.
Siis koerakentamiskohteissa, järkevästi toteutetuissa kohteissa selvästi tietenkin tuon allekin. (Ei maalämpöpumppua, muutamaan on vielä sellainenkin ympätty)
Kustannusoptimi lienee tuolla 25€/m2.
=>25€/m2*200m2= 5.000€.
Mietippä vaan kumpaa pitää huoltaa enempi, maalämpöpumppua vaiko matalaenergiarakennusta.
Miten 130m2 asunnon lämmitykseen voi mennä 18000kwh? Kokonaiskulutus lienee tuota luokkaa. Omassa 130m2 lämmintä+40m2 puolilämmintä kokonaiskulutus on n.19000kwh (60%yö/40%päivä). Takkaa poltellaan silloin tällöin, lämmitysmuoto osittain varaava (kaapelit+8cm laatta) älytermostaateilla.
Ja kertarakentajako saisi kustannukset painettua tuonne alarajoille kenties vähän allekin järkevästi toteuttaen jos ammattilaiset tekevät tuohon haarukkaan? Sori Kepa, mutta eipä taida onnistua vaikka suomalainen rakentaja onkin keskimäärin huomattavasti viisaampi kun rakennusalan ammattilaiset. ;)
kirjoitin koerakentamisesta, ainahan silloin pitää kokeilla joitakin Pelle Pelottoman hommia.
Helpoimmin puurakenteisessa järkevästi toteutettuna 3000 € lämmöneristeisiin ja koolauksiia, 1000 € parempiin oviin ja ikkunoihin ja 1000€ parempaan LTO:n tekee ihmeitä.
Eikä pitäisi olla Amerikan konsti.
Kyllä kai se on kuitenkin lähdettävä siitä, että rakentaja on aina ammattilainen, ei kai siitä muuten mitään tule.
Kyllä se hävikkikin on laskettu mukaan siihen hintaan.
Kepalle kaikki kunnia mikä sille kuuluu.
Peltipatterit 15 kpl 100€kpl/alv22%. Suurempi keskus hintaero pelletti-/maalämmittäjän keskukseen 500€/alv22%. Kaapelien veto 150m + kaapeli 2,9€/m kytkentöineen = 435€/alv22%. Pääsulake 3x25A riittää alle 200m2 taloon kun hiukan kikkaillaan ja mittauskeskus on ulkona. Kikkailun hinta ohjausreleineen kytkentöineen alle 200€. Peltipatteripoikien sähkövermeet maksaa yhteensä 2 700€ enemmän, mitä ekomaapiipertäjillä. Vastaavaan lämmityspinta-alaltaan 200m2 taloon maalämpöreleet 21 000€-2 700€ = 18 300€. Repikää siitä. Eikä se määlämpöpumppukaan diakoniatyöllä pyöri!
Ei varmaan menekkään. 18000kWh on vain klassisesti käytetty lukema, jonka alle varmastikkin pääsee. Mitä vähemmän energiaa kuluu sitä enemmän se kääntää vaakakuppia sähkölämmityksen eduksi.
Vasta ollaan pari kuukautta asuttu, joten mitään en ala vielä arvailemaan.
Taas karkas mopo. Käytetään tässäkin keskustelussa kunnon hintoja kun kerran aletaan. Ei mitään 21000 tonnia vaan otetaan suoraan 30000 tonnia, tai vaikka 40000.
Meinaatko, että pelkät läämmöneristeet ja koolaukset kepa riitää kun esim. ulkoseinään laitetaan lisää tavaraa?
10 cm paksumpi runko tietää esim. 100 m2 talon muuttumista 96 m2 taloksi tai 200 m2 talon 192 m2 taloksi. Jos neliöt halutaan pitäää samana kasvaa pinta-alat vastaavasti lattiassa, eristeissä, sokkelimetrejä enemmän, lisää täytesoraa, yms. Pieniä sinänsä, mutta kuluja on toki muitakin.
Riittäisikö n. 220mm eristevahvuus, eli nyk. normi n.170 50 mm koolaus.
Tarkoittaa 100 mm salaojille lisää pituutta ja sokkelin sisäpuolisia täyttöjä saman verran, n. 2 m3rtr, ei mitään merkitystä
Sisällä taas säästetään tilaa vastaavasti pienemmän talotekniikkavarauksen vuoksi.
heitetään niihin 500 € kustannusta.
Mihin vaikuttaa.
Ei ole käytännön merkitystä.
Kepa hei ;) kaikki maksaa kuitenkin.
mutta merkityksettömän vähän isoon maalämpöinvestointiin verrattuna, jota pitää huoltaa ja jossa on kuluvia osia. 2 m3rtr salaojamursketta vaatii vähemmän huoltamista.
Vai mitä mestari siihen sanoo?
Miten se olikaan happamia sanoi kettu...
Pena heitä laskelmia peliin. Laskelmissani en edes huomioinut varaaja-/pelletti-/öljy-/maalämpöreleiden vaatimaa tilan hintaa tonttu/neliö.
Sen ymmärrän jos em. maalämpöveijarit jättää tulisijan pois mökistään, mutta näyttää niitä silti pirtissä olevan vaikka pirun kalliit maalämpöreleet on hankittu. Kyllä tyhmempiä viedään kun litran mittaa näillä energialaskelmilla. Ikävä kyllä lämmitysenergian osuus kokonaisenergian käyttökuluista on n. puolet. Se miksi meille esimerkiksi hankittiin ilmalämpöpumppu on pelkästään mukavuustekijä. Kesäkuumalla uni maistaa viileässä paremmin ja kosteutta poistuu huushollista. Näköjään verme säästää sen lämmityskäytössä keväällä ja syksyllä, mitä energiaa palaa koko kesän aikana viilennykseen.
Ceres ja normaali Lämpöässä tulevat mäntäpumpulla. Olen kuullut, että käyntiääni saattaa olla häiritsevä ja mäntäpumppu on teknisesti haavoittuvampi kuin kierukkakompurua (scroll).
"Niin kauan kun jaloa sähköenergiaa saa käyttää lämmitykseen, ei muuta vaihtoehtoa kannata miettiä." Niinpä. Joku (taisi olla Tanskanmaalta tms.) joskus sanoikin, että lämmittäminen sähköllä on kuin leikkaisi täytekakkua moottorisahalla. Niin no, tuota vertausta en minäkään oikein ymmärtänyt, mutta miten olisi nurmikon kasteleminen vissyvedellä? Teurassian lihottaminen hanhenmaksalla? Tai kotikissan ruokkiminen annospusseihin pakatuilla sheebakokkareillä?
Mitähän tuo tarkoitti? Maksaahan öljylämmittäjäkin jalostuksesta ja kuljetuksesta, silti hän ei saa ostamastaan energiasta 100% hyötysuhdetta talonsa sisällä.
Sähkön käyttäjä jaa maksamansa pätötehon päälle ilmaiseksi käyttämänsä loisenergian, eli itse asiassa hän saa rahalleen vastinetta yli 100% ;)
porakaivo pumppu asennettuna makso 13000. Parempi kun en väitä vielä, että kannatti kun en vielä ole edes muuttanut. Laskin itse, että aion käyttää maalämpöä lopun ikääni. Sen näkee muutaman kymmenen vuoden päästä kannattiko vai ei. Sitten moista asiaa ei varmaan edes ajattele....voi olla omassa pumpussa jo huolia.
Tätä se on, verbaaliakrobatia on hauskaa.
Perusteluni (yö)sähkön puolesta perustuu jo edellä mainittuihin asioihin. A) Sähköverkossa on oltava balanssi kulutuksen ja tuoton suhteen. Nopean säätövoiman määrä on rajalista. voimalaitoksia kannattaa ajaa huipputuoton pinnassa öisinkin. (=yösähköä lämmittäjille)
B) Lämmitykseen menevä energiamäärä uusissa taloissa ei ole niin kauhean suuri. Varaavan tulisijan hyötysuhde on mainio, jos sydänmuuri lämpenee keskellä pirttiä. Tämä tukee etenkin sähkölämmittäjää huippukulutuksen aikana.
Kaukolämpö on tietenkin paras (ainakin ekologiselta kannalta), missä sitä voi hyödyntää, niin ehdottomasti se.
Nämä maalämpöreleet tuntuu korneilta investoinneilta jos hankintaa meinaa rahansäästöllä perustella. Monimutkaisia rensseleitä putkistoineen päivineen, kun vertaa peltipattereihin. Eikä kompura pyörähdä ilman sähkövoimaa. Epäilen vahvasti myös pellettitouhuja. Tai kun puhutaan järjestelmästä, missä voidaan polttaa kaikkea palavaa seteleistä lähtien. Järjestelmän hyötysuhde laskee kohtuuttoman huonoksi sitä mukaan kun vaihtoehtoja lisätään. Tämä yhdistettynä siirtohäviöihin ei ole järkevä valinta. Nämä vermeet kun ei valaise asuntoa, ei tuota kodinkoneille energiaa jne. Valaistuksen ja kodinkoneiden määrä on (mm. PC:t lähes aina päällä) lisääntynyt huusholleissa koko ajan. Täytyy huomioida näiden vermeiden tuottama hukkalämpö yhä tiiviimmissä asumuksissa.
Jos taloudessa tarvitaan paljon lämmintä käyttövettä. Paras lämmitysjärjestelmä on sähkölämmitteiset peltipatterit, sydänmuuri/tulisija (yösähkävastuksilla), LVV/PILP.
Niin pitkään kun nurmikon saa kastella juomavedellä, samoin huuhtoa vessan ja pestä auton, ei kannata murehtia sähkön käyttämisestä lämmitykseen.
kustannus on kustannus.Pointtina siis se, että mikään ratkaisu ei ole ilmainen. Täytyy myös muistaa, että kustannukset lasketaan aina tapauskohtaisesti. Harvoin on kahta samanlaista kohdetta. Huoltamista on aina oli järjestelmä mikä tahansa.
Lämmitystavan valinta oikeasti on mielestäni lähinnä tunne kysymys. Valitaan se mikä parhaimmalta tuntuu. Näistä asioista on oikeastaan turha väitellä. Jokainen tekee parhaan ratkaisun niillä tiedoilla mitä sillä hetkellä on käytössä ja niillä rahavaroilla. Aika sen sitten näyttää oliko investointi kannattava. Itse valitsin maalämmön, mutta silti toivon, että sähkön hinta ei nousisi ja "kannattavuus" olisi siinä mielessä myös huonompi sillä sähköllähän nuokin toimii. Jokainen sähkönhinnan korotus kuitenkin tarkoittaa sitä, että korotus on noin 1/3 suoran sähkölämmittäjän vastaavasta jos oletetaan, että se pumpun hyötysuhde on se 3.
Turha näistä on vaahdota, mutta sun 13-rahalla ei maalämpövetimiä kaikkinensa taloon tee. Toivottavasti olen väärässä, mutta minun käsitys maalämmöstä on, että se on suoraa tulonsiirtoa laitevalmistajille. Nämä veijarit pelottelee sähkön hinnalla meidän nuoria rakentajia hukkainvestointeihin. Yksinkertainen on kaunista: kohtuulliset investointikulut, helppo, nopea ja tarkka säädettävyys (=tasainen lämpö), yksinkertainen toimintaperiaate. Siitä se kokonaistaloudellisuus syntyy. Eipä niillä maa-/pellettilämmittimillä auton lohkoa lämmitellä, kyllä siihen sähköä tarvitaan.
Läksin pienentämään rakennuksen energiantarvetta ja valitsin hankintahinnaltaan halvan lämmitystavan.
Tapauskohtainen tarkastelu:
Huonetilojen- ja käyttöveden lämmitykseen menee n. 53 €/kk osto-eli 1-tariffisähköä.
Maalämmöllä säästäisin siis 35 €/kk.
Esim. 9.000€ panostus tuottaisi itsensä 3% korolla takaisin n. 50 vuoden aikana, edellyttäen että laite pysyy kunnossa, eikä vaadi huoltoja.
Tai sama ilman korkoja on n. 21 v eli suunnilleen tuon laitteen käyttö-iän, olettaen että huoltoja ei tarvita.
Siksipä en ymmärrä mainostajien puhetta 3-4 v:n takaisinmaksuajoista ja suoran (lue 1-tariffisähkön) kalleudesta.
Eli parempi olla yleistämättä.
muutan 50 vuotta 31:ksi vuodeksi.
Vieläkin paljon, mutta pistää jo miettimään. 13 tonnilla saa helposti maalämpövetimet, sen tiedän. 50 vuoden päästä vasta tiedän kannattiko....mua ei pelotellut kukaan, enkä kuullut yhtään mainospuhetta. Jotain lehtisiä kyllä näin.
Nuo takaisinmaksuajat on kyllä vääriä se on selvä. Jos ollaan sitten jossain välillä 10-20 niin ollaan kenties jo lähempänä totuutta? No kysymysmerkillä tämäkin, koska tunnetetustihan ennustaminen, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.
Lämmitysasioissa täytyy muistaa, että jokainen talo on kuitenkin myös yksilönsä (lämpöeristeet, ikkunat, ulkonurkat, tiiveys, lämmön talteentotto, sijainti yms.) ja jokaisessa talossa on omanlaisensa käyttäjänsä.
Omassa korsussani sillä oletetulla 3 hyötysuhteella sähköä kuluu noin 10 000-11 000 kWh vähemmän maalämmöllä kun nyt mennään välillä 5000-5500 kWh näin ensimmäisenä vuotena.
Henkilökohtaisesti enemmän hirvittää tuo kulutussähkö, jota mennee tällä tahdilla 7000-8000 kWh/a. Melkoinen lisäys kun rivarissa viimeisin kulutuslukema oli luokkaa 3000 kWh. Tottakai okt:ssa tekniikkaa ja valaistusta yms. on paljon enemmän ja sen kanssa on elettävä.
Kylläpä tämä keskustelu taas kuohahti yli äyräidensä, niinkuin kunnon maalämpö keskustelujen pitääkin.
Niin, tuo takan ja maalämmön yhteensovittamisessa onkin todella pieni ongelma kokonaitaloudellisuuden kannalta. Meidän (166m2) tulevaan kotiimme todellakin harkitsin mlp:tä. Mutta kun vaimo ilmoitti takka ja leivinuuni toiveistaan, mitään maalämpöä ei kannattanut hommata ainakaan kokonaistalouden kannalta. Aina kun takkassa poltettaisiin puita, mlp:n takaisinmaksu aika pitenisi. Kun kerran takka hommataan, niin sitä myös käytetään. Takka ei ole minulle mikään ferrari, jota säilytetään ostamisen jälkeen autotallissa. Takka on minulle kuin lada, sillä ajetaan.
Mitään PILP:iä en reisakseni myöskään halunnut, on kuulemma heikommat kompurat kuin mlp:ssä
Markkinoiden parhaat ja kestävät kyllä. Paljon on tuota yhtäkin merkkiä joka tuossa ed. listassa esiintyi jouduttu huoltamaan ja korjaamaan. Toisaalta työllistäähän se, joten mikäs siinä..
Jos on päätynyt sähköön niin illalla ei tarvitse miettiä että jäiköhän jonnekkin lamppu palamaan, antaa palaa vaan, se on lämmityskuluista pois.
Thermian kompurat on pienimpiä mitä löytyy, esim 12kw huipputehon vaativaan taloon thermian ratkaisu tuottaa vain 4.6kw maalämmöllä. Kaikki ylimenevä tehdään kertoimella 1. Eli kertoimen 4 saa romuttaa.
ei kyllä Thermia Duon tehotaulukosta voi lukea. Kun vertailin eri MLP-valmistajien laitteiden otto- ja antotehoja, niissä ei ollut oleellisia eroja.
Nurmikon kastelu tai vessan huuhtelu juomavedellä on kieltämättä typerää, mutta siitä eteenpäin ajatuksenjuoksuasi on hieman hankala seurata. Yritätkö siis sanoa, että lämmittäminen sähköllä ei ole typerää, koska vessan huuhteleminen juomavedellä on? Vai tarkoitatko, että yksi typerä asia jotenkin oikeuttaisi toisen? Niinhän se ajattelu usein menee: sille-ja-sille ei voi/kannata/tarvitse tehdä mitään, kun kerran se-ja-sekin on pielessä. Eikä tämä asia voi olla väärin, koska tuo asia on vielä enemmän väärin.
Arvoisat Foorumilaiset !
Ei oikea sähkäri oikeasti näin ajattele, kirjoita eikä varsinkaan LASKE, kuten repa tällä topicilla on syystä tai toisesta tehnyt! (matemaattisten taitojen sekä erilaisten lämmitystapamuotojen tuntemus on "aikuisten oikeasti"- sähkärillä oltava pakosti paljon, paljon paremmin hallinnassa kuin mitä peltipatterisähkömiesrepalla on tällä hetkellä. Älä mollaa nimimerkilläsi, oikeita sähköalanammattilaisia. Katoa ajatukseisi kanssa ja/tai vaihda nimimerkkiä.
Tehdäänpä vaikka gallup:
KUINKA MONI TEISTÄ, ARVOISAT FOORUMILAISET, HALUAISIVAT SÄHKÖMIEHEKSENNE TÄMÄN KESKUSTELUN PERUSTEELLA "SÄHKÖMIES REPAN" ?
vastaus: ehkä vanhempi suu..... ,(jos edes hänkään?)
KUINKA MONI TEISTÄ, ARVOISAT FOORUMILAISET, PIDÄTTE OIKEASTI REPAA NYKYAIKAISENA, TUTKIVANA, VAILLA ENNAKKOLUULOJA OMAKSUNEENA SÄHKÄRINÄ?
vastaus: kts. yllä
(sorry su...., mutta sinun nykyaikaisuuus ja sitä kautta tietämyksesi lämmitystavoista ja niiden sisällöstä ovat updatettamatta,lue; päivittämättä, noin kahdelta kokonaiselta viimeksi kuluneelta vuosikymmeneltä. Se on niin pitkä aika, etteivät siinä enää mitkään päivitykset auta).
peltipatterirepa! ennenkuin sinunkin kohdallasi on liian myöhäistä niin tutki tarkkaan nykypäivän ja tuleevaisuuden trendejä. Tulet löytämään sieltä paljon uutta ja mielenkiintoista, kuten esimerkiksi maa/poistoilmalämpöpumput.
sorry repa, tarkoitus ei ole loukata tai halventaa sinua, mutta herää jo! käytät nimimerkissäsi kahta (2) harhaanjohtavaa "nimeä/arvoa"; mies ja sähkömies!
Noita lukuja en kiellä enkä vahvista. Mutta maalämpöpumppu voidaan mitoittaa täysteholle tai sitten niin että se käy mahdollisimman tasaisesti.
Täystehopumppu mitoitetaan tarvittavan huipputehon mukaan eli se käy täysillä sen kaksi päivää vuodessa kun on -30°. Lopun aikaa iso pumppu raksuttaa silloin tällöin tarvittaessa. Autotermein V8 Minissä. Tai sitten pumppu voidaan mitoittaa kattamaan 95% tarvittavasta lämpötehosta. Kylmimpinä päivinä joutuu siis turvauumaan lisälämmönlähteeseen (sähkö, takka tms). Etuna on ettei tarvitse hankkia turhan isoa pumppua.
Tästä on siis kaksi koulukuntaa, valmistajasta riippuen.
"mutta sun 13-rahalla ei maalämpövetimiä kaikkinensa taloon tee."
Minulle lämmitysjärjestelmä tuli maksamaan 14700 e avaimet käteen toimituksella. Talossani 174 m2 täyslämmintä tilaa, joka lämpiää seuraavalla kokoonpanolla:
- IVT:n pumppu
- Porakaivo
- Keruupiiri
- Nesteet
- Lattialämmitysjärjestelmä (Greenline)
- Suunnittelu ja asennus.
Investointia olisi saanut pienennettyä vaihtamalla tuon avaimet käteen asennuksen hiukan enempi omaa työvoimaa vaativaksi, mutta rakentamisen aikana on paljon muutakin hommaa, joten ei innostanut.
Nyt kun katselen tuota kulutusta, toimintaa ja helppokäyttöisyyttä, niin enpä vaihtaisi muuhun järjestelmään!
mitä merkkiä tarkoitat?
Ei yksi typeryys oikeuta toiseen, mutta juomavettä on vaikempi tehdä kuin sähköä. Eli jos jotain aletaan järekeistämään, niin sähkölämmityksen kieltämisen ei pitäsi olla listassa ensimmäisenä.
Olen kyllä periaatteessa samaa mieltä että lämmittäminen sähköllä ei ole kovin fiksua.
Periaatteessa moottorinkaan pyörittäminen sähköllä ei ole kovin fiksua, koska sähkön tekemiseen tarvitaan pyörivä kone. Näin ajateltiin 100 vuotta sitten.
Asiallista tekstiähän se oli. En epäle, etteikö voisi olla sähkömiehen kirjoittamaa.
Voisitko perustella vähän mielipidettäsi, muullakin kun epämääräisellä läpällä nykyaikaisuudesta ja trendeistä?
joka ei pidä alkuunkaan paikkansa.
Pakko kommentoida:
"Jokainen sähkönhinnan korotus kuitenkin tarkoittaa sitä, että korotus on noin 1/3 suoran sähkölämmittäjän vastaavasta jos oletetaan, että se pumpun hyötysuhde on se 3."
Ei pidä paikkansa, mieti asiaa uudestaan.
Mistähän ajatusten tonavasta tämäkin on taas peräisin.
Eli jos sähkön hintoja korotetaan valtakunnallisesti, sanotaan vaikka 10% niin minun sähkölaskuuni se tekee lisää: 90€/kk*0,10=9€/kk.
Sinulleko tulisi vaivainen 3€/kk.
Oletkos varmasti ymmärtänyt asian ihan oikein?
En nyt minään totuuden torvena itseäni pidä, mutta kipeää saattaa artikulointi maalämpöpojille tehdä!? Ettei Nieminen puuhastelisi maalämpöreleiden parissa? Poistilmalämpöpumpusta (=PILP) ja ilmalämpöpumpusta jo tuossa aiemmin mainitsinkin. Ne ymmärrän, koska hankintahinta on eri luokkaa maalämpö-/pellettivermeisiin verrattuna. Samoin vierasten lämmitysmuotoa, jossa vettä siirrellään lattian putkistoissa. Niiden huono säädettävyys, häviöt, mahdolliset vesivahingot jne. pelottaa. Miksi nähdä vaivaa lämmön siirtoon kun sähkökaapeli tuottaa lämpöä tasaisesti joka kohdastaan ja sen säädettävyys on hyvä. Peltipatterin antaman lämpötilan hystereesi on naurettavan pieni. Termari reagoi jokaiseen poltettuun tulisijan pesälliseen puottamalla lämmityksen pois. Mutta se ei ole seksikästä, liian vähän liikkuvia osia, jotta saataisiin edustavat julisteet?
Aina ei voi voittaa, ei edes jokakerta...
Jos sähkön hinta nousee vaikkapa 10 prosenttia, sähkölämmityksen käyttäjä maksaa saamastaan lämmitysenergian kilowattitunnista 10 % enemmän. Sen sijaan maalämmittäjä, jonka laitteiston hyötysuhde on kolme, maksaa lämmityksen kilowattitunnista noin 3 % enemmän kuin ennen, koska kaksi kolmannesta tarvittavasta lämmitysenergiasta on maasta saatua.
Esimerkki:
a) Sähköllä 12000 kWh lämmitysenergian tuotto maksoi ennen 40 senttiä / kWh, korotuksen jälkeen 44 senttia / kWh = 5280 euroa entisen 4000 euron sijasta, korotus 480 euroa.
b) Maalämmön käyttäjä tarvitsee 12000 kWh lämmitysenergiaa, josta sähköllä tuotetaan 4000 kWh ja 8000 kWh otetaan maasta. Ennen korotusta lämmitykseen käytetystä sähköstä on maksettu 1600 euroa ja korotuksen jälkeen 1760 euroa, korotusta 160 euroa. Sähkön hinnan korotus on 10 prosenttia, mutta koko tuon 12000 kWh:n lämmitysenergian osalta reilu kolme prosenttia.
Meneekö paremmin perille?
Itseasiassa sähkölämmitteiset talot pystyvät olemaan eduksi voimantuotannossa.
Kun rakennetaan suuria hitaasti säädettäviä voimaloita, kuten ydinvoimaa, tarvitaan myös säätövoimaa, joka toteutettu mm. kaasuvoimaloilla.
Sähkölämmitteiset talot voidaan varustaa kaukosäädöllä, niin että niitä voidaan valjastaa säätökuormaksi, jolloin yhteiskunnan ei tarvitse investoida säätövoimalaitoksiin, vaan voidaan tuottaa sähköä ympäristöystävällisemmin uraania halkomalla :/
Eipä nuo artikulaatiot hirveesti satu. Sähkölämmitys peltipattereilla ei todellakaan ole tätä päivää kuten tuo kaveri ed. kirjoitti. Poistoilmalämpöpumppu sen sijaan ei suomen oloissa kannata ihan eteläkärkeä lukuun ottamatta ollenkaan. Hyötysuhde on reilusti alle 2 taitaa olla lähempänä yhtä ja halvemmaksi se ei juurikaan tule. Tietysti maaputket ja ilmanvaihto jää pois, mutta sen kustannus on luokkaa 5 000 € eli kokonaishinta on kuitenkin yli 10 000 €, joten kyllä maalämpö maksaa itsensä suht nopeasti takaisin poistoilmalämpöpumppuun verrattuna ellei sitten asu noin 100 m 2 kämpässä ja polttele takkaa koko ajan, tosin silloin sähkölämmitys lienee järkevämpi ratkaisu.
Mitä tulee taas putkien kestävyyteen, kestää ne kyllä jos et valun aikana töppäile vähintään 50-100 vuotta.
Patterin termostaatti kyllä katkaisee patterin pois. Vesikiertoisessa systeemissähän lasku tapahtuu siten, että mitä lämpöisempää huonetiloissa on sitä vähemmän lämpöä laatta luovuttaa ja näin ollen sitä lämpöisempänä vesi palaa lämmönlähteelle ja näin ollen sitä vähemmän kuluttaa lämmitysenergiaa. Totta kai on selvä, että nopeisiin lämpötilan muutoksiin patterit reagoivat nopeammin, mutta henkilökohtaisesti en ole huomannut sen olevan ongelma, talossa saattaa hetkellisesti olla turhan lämmintä tai pikkuisen viileämpää, mutta puhutaan kuitenkin yleensä asteen heitosta.
sitähän hän varmaan tarkoitti, mutta tuo kirjoitettu lause:"Jokainen sähkönhinnan korotus kuitenkin tarkoittaa sitä, että korotus on noin 1/3 suoran sähkölämmittäjän vastaavasta jos oletetaan, että se pumpun hyötysuhde on se 3." ei pidä paikkansa, kun tarkkaan luetaan.
Provohan tuo edellinen kirjoitukseni on, mutta yritän varoittaa yleistämisen vaarasta.
Eli jos satsaan energiapihiin rakennukseen ja toinen satsaa lämmitysmuotoon, tuo 2/3-säännön säästö ei pidä alkuunkaan paikkansa.
Mielestäni nämä asiat kuitenkin toimivat kokonaisuuksina ja yhden, vaikka: hyvänkin lämmitystavan asettaminen toisten edelle, ihan yleensä, ei ole hyvä asia.
Mielestäni lämmitystapojen markkinointinoinnissa on matoja, suorastaan valheita.
Mm. viime vuodelle on markkinatuomioistuimessa kaksi tuomiota laitevalmistajille.
Eli minun sähkölaskuuni em. 10%:lla tulee korotusta 108€/v ja hänellä tulee (mikäli yksikköhinta on sama kuin minulla) 94 €/v korotus.
Eli tuon kirjoitetun tekstin antama mielikuva on aika arveluttava.
Epäilevä jo vastasikin.
Siis tarkoitin sitä, että nykyisellä eristystasolla, joka muuten on varmaankin aika tavallinen tänäpäivänä (200 mm villaa+tuulensuoja, 400 mm yläpohjassa, nykyaikaiset ikkunat ei ihan huippua kuitenkaan U-arvo jotain 1.2?, tiivis rakenne, hyvä ilmanvaihdon hyötysuhde enervent), meikäläisen talo on kuluttanut nyt vähän alle vuodessa maalämpopumpun pyörittämiseen noin 5 000 kWh. Jos nyt oletetaan, että se hyötysuhde on 3 niin sähköä kuluisi 15 000 kWh 3 kertaa enemmän. Näin ollen kai on selvä, että myös sähkön KOKONAIShinta nousisi 3 kertaa enemmän. Ja molemmissa systeemeissä on valittu se nykynormin mukainen eristystaso, joka varmaankin 95 % taloihin tulee oli lämmitysjärjestelmä mikä tahansa.
Yksikertaistettuna jos sähkön hinta on 1 yksikköä/kwh ja siihen tulee se 10 % korotus maksaa toisen järjestelmän pyöritys nyt 5500 yksikköä ja toisen 16 500 yksikköä eli toisen lasku nousee 500 yksikköä ja toisen 1500 yksikköä, siis kolminkertaisesti. Noh tämä on luonnollisesti teoriaa, onhan olemassa eri hintaista sähköä yms.
Minulle tarjotussa duossa oli todellakin 4.6kW se ilmoitettu kompressorilta saatava lämpöteho. Lisäksi sekä pumpussa että varaajassa oli vastukset. Kun kaikki nämä laski yhteen niin päästiin yli 12.6kw huipputehon tarpeen joka oli ilmoitettu niissä samoissa papereissa.
Laitan näillänäkymin lämpöässän joka tuotta kaiken kompuralla & käyttää isompaa varaajaa.
>Mutta maalämpöpumppu voidaan mitoittaa täysteholle tai sitten niin että se käy mahdollisimman tasaisesti.
Siis täystehomitoitus ja optimimitoitus.
Optimimitoitettu käy "tasaisesti" silloin kun jatkuva energian tarve on yli kompressorin antotehon. Molemmat mallit hurahtavat käyntiin jos varaajan lämpötila on alle säädetyn raja arvon.
>Täystehopumppu mitoitetaan tarvittavan huipputehon mukaan eli se käy täysillä sen kaksi päivää vuodessa kun on -30°.
Riippuu vuodesta.
Mutta minulle tarjotussa thermiassa tuo mitoitusidea ei päde alkuunkaan.
Minulle tarjotussa Thermiassa kompura kävisi kovana talvena tauotta joulukuusta helmikuuhun, 30 asteen pakkasilla abouttia 65% lämmitysenergiasta tuotettaisiin jollain muulla kuin maalämmöllä. Lämpöässä kävisi tauotta vain silloin kun pakkanen on sen 30 astetta ja vietetään saunailtaa samaan aikaan.
(ja lämpöpumppuhan käy aina "täysillä" ainoastaan käynti ja taukoajan suhde vaihtelee)
>Lopun aikaa iso pumppu raksuttaa silloin tällöin tarvittaessa.
Ja tarpeen aikavälin määrittelee mm. varaajan koko. Etenkin kesäisin isolla varaajalla varustettu täysitehopumppu käynnistyy harvoin.
>Etuna on ettei tarvitse hankkia turhan isoa pumppua.
Joissain keskusteluissa onkin käynyt ilmi että kustannusten ero ei ole järin suuri.
>Tästä on siis kaksi koulukuntaa, valmistajasta riippuen.
Molemmille löytyy hyviä syitä.
Arvelen että tapauskohtaisesti toinen voi olla hieman toista parempi. Kumpikaan ei ole huono.
Osatehoisia myydään enemmän koska ne on monesti himpun edullisenpia ja kannattavanpia leudoilla alueilla.
jos sa9t tuollaisen arvion tai tulkitset saamaasi arviota näin.
Sain Duo 16:stä tällaisen arvion: energiaa pumpusta n. 56,7 MWh/vuosi, sähköä pumppuun n. 17,3 MWh/v, lisäsähköä vastuksella n. 3,0 MWh/v (laskennallinen lisäsähkön raja -10° C). Eli sähkönkulutus lämmitykseen yhteensä n. 20,2 MWh/v. Kokonaishyötysuhde on tällöin 2,94.
Hyvä raksaaja, joko olet saanut ihan pöljän arvion tarjouksessa tai sitten tulkitset kertoimia aika omituisesti. Sinun luvuillasihan lämpöpumppuja ei olisi mitään järkeä tehdä.
Se työllistävä pumppu alkaa C:llä. Vuotoja yms.
>jos sa9t tuollaisen arvion tai tulkitset saamaasi arviota näin.
hmmm.
Kaikkissa maalämpötarjouksissa huipputehon tarve arvoitiin 12-13kw välille.
Minule tarjotun 12kw järjestelmän kompuran antoteho on vain 4.6kW.
>Sain Duo 16:stä tällaisen arvion:
Sain minäkin mukana arvion jossa väitetään järjestelmän maalämmöstä saatavan energian kattavan 98% tarpeesta.
Mutta on minua yritetty ennenkin kusettaa.
> Eli sähkönkulutus lämmitykseen yhteensä n. 20,2 MWh/v. Kokonaishyötysuhde on tällöin 2,94.
Kokonaishyötysuhteesi näyttääkin asialliselta.
Tuota itse asiassa tarkoitinkin, siis:
Keskustelu alkoi siitä että thermia mainostaa hyötysuhdetta 4. Mielestäni se ei toteudu.
Täystehojärjestelmällä voidaan päästä samaan kokonaishyötysuhteeseen, ehkä parempaankin tapauksesta ja talvesta riippuen.
>Hyvä raksaaja, joko olet saanut ihan pöljän arvion tarjouksessa tai sitten tulkitset kertoimia aika omituisesti.
Luin vain esitettä jossa annetaan selkeästi kunkin mallin maalämmön antehon sekä kuvausta tarjotuista lisävastuksista yms.
>Sinun luvuillasihan lämpöpumppuja ei olisi mitään järkeä tehdä.
Ei vaan minulle on turha yrittää myydä 4.6kw pumppua jos todellinen huipputarve on 12kW, etenkin kun tarvitsen sähköä talossani muuhunkin.
Kun eräät mainostajat sanovat että teknisesti haavoittuvampi he unohtuvat mainita että se haavoittuvuus voidaan myös teknisesti poistaa.
mistä Thermian mallista on oikein kysymys, kun en taulukoista löydä tuollaisia arvoja. Jompi kumpi meistä ei ymmärrä asiaa oikein.
että Thermia Duo 16. Vertasin tuon kokoluokan kaikkia tarjolla olevia maalämpöpumppuja (Bentone, Carrier = IVT, Ekowell, Geopro, Lämpöässä ja Thermia) eikä niiden tehosuhteissa ollut merkittäviä eroja. Ei auta kuin pistää myyjien ammattitaito ja myyntihalukkuus koetukselle.
tarjottiin Duo16:a. Seuraavasti:
Laskettu huipputehon tarve 22kW. Kompura 5.6 kW, lämpökertoimella 3.2 ( menovesi 35 astetta ) tuottaa inan alle 18 kW lämpöä. Ja loppu huippupakkasilla vastuksella. Pyysin mitoitusta likelle täystehoa, astetta pienempää eli Duo 12:kin olisivat tarjonneet. Mun käsitykseni mukaan, jos olet saanut omaasi kertomasi mukaisen tarjouksen on sulle tarjottu roimasti ylimitoitettua pumppua.
siitä, millaisella varmuudella haluaa pelata tehojen kanssa. Meillä on käynyt useampi ML-asiantuntija katsastamassa paikkoja. Hyvä näin, koska esille on tullut paljon muutakin mielenkiiintoista tietoa lämmityksestä.
Kaikki ovat tarjonneet paria vaihtoehtoa, mm. juuri Duo 12 -malli oli yhtenä vaihtoehtona. Mutta kaikki ovat olleet sitä mieltä, että kannattaa valita mielummin tuollain n. 16 KW:n pumppu.
Onko varmaa jatkossa että vakuutusyhtiöt pitävät näitä laitteita kunnossa. Onhan se silloin halpaa jos muut vakuutuksenottajat maksaa.
Mulla onkin mittari täällä päässä, maksan vaan siitä mikä tulee perille
Minun henk.koht. mielipide on sellainen,että maksakoon itse hilavitkuttimiensa korjauskulut. Kysymyshän on kuluvista osista. Ei kukaan mun autoni kulumistakaan korvaa. Toisaalta vanhasta mlp:stä ei kotivakuutus korvaa enää paljon mitään. Toinen asia onkin nämä uudenkarheat paukahtelevat mlp:t
P.S. Mulle tuli s-lämmitys
paukahtelevaa maalämpöpumppua tiedät, hyvä Kva? Joskus vaan tuntuu, että omaa valintaa halutaan perustella itselle sillä, että muut ratkaisut valinneilla pitää olla paljon kurjempaa. Yhtä hyvin voisi väittää, että sähkölämmitystalojen asukkaiden syöpiä ei pitäisi korvata tai hoitaa, koska ne johtuvat sähkövastusten heikosta mutta mittavissa olevasta elektromagneettisesta säteilystä.
Tämä keskustelu. Miksiköhän lämpöpumput ovat kuisallinen asia monille suoran sähkön valinneille???
en tiedä, kuin tämän yhden. En kyllä tunne... hei tunnempas. Synnyin seudulla (Somero) eräs maatalousyrittäjä lämmittelee taloaa MLP:llä ja lämpö otetaan vieressä virtaavasta paimionjoesta. Ei toimi.. huoltofirma ramppaa yhtenään... ja kaksi takkaa sauhuttaa sydäntalvella kokoajan. Syyksi epäilen pahaa virhearviota putkiston mitoituksessa ja asennuspaikassa... veden virtaus ilmeisesti liian heikko ja joki on mielestäni liian matala toimiakseen lämmönlähteenä.
Tiedän muuten toisenkin tapauksen. Lapsuuden hyvänpäivän tutulla on maalämpö. Ollut jo vissin yli 20 vuotta ja kaikki pelittää loistavasti.
Tässä kokemukseni maalämmöstä, eli summa summarum... kaikki voi toimia loistavasti tai sitten ei. Ilmeisesti kuitenkin useimmilla toimii hyvin.
Niin ja siitä syövästä... kyllä niitä säteilylähteitä on muuallakin kuin sähkökaapelissa. Käsittääkseni sinunkin kotonasi on sähköjohtoja pistorasioissa, vai hoidatko homman induktiolla, siinä vasta säteilyä syntyykin. Vai toimivatko kaikki kodinkoneesi maalämmöllä? Niin ja maalämmöstä tulee samat elektromagneettiset säteilyt (ehkä kuitenkin jaettuna sillä lämpökertoimella).
Mutta oletko tosiaan sitä mieltä, että muiden vakuutustenottajien on maksettava mlp:n hajoamiset? Kyllä äskeinen mlp:n vertaaminen autoon oli ihan aiheellinen.
Onko ladattavissa netistä?
taisi olla sama läpyskä jossa neuvottiin kytkemään liesituuletin LTO:n...
on http://www.hut.fi/Yksikot/Talo/opetus/Elinkaari/luentomateriaali/Luento14.pdf
Ei pidä paikkaansa. Sähkö on tulevaisuutta. Ainoa puhdas energianlähde. Itsellä on 131 neliötä talossa ja kolme lasta, 2000 rakennettu, varaava sähkölattia lämmitys niin sähkölasku on 98 Euroa kuukausi ja se on joka kuukausi. Huom. siinä on kaikki talon sähköt, mutta talvella lämmitän kerran viikossa leivinuunia. Että veikkaan ettei maalämpöpumpulla päästä samaan koska talossa onlaitteita jotka eivät toimi ilman sähköä. Naapurilla laukesi kolme kertaa takuuaikana pumppu ja viimeisen kerran 10 vuoden käytön jälkeen, ja eikö asentamaan sähkövastuksia varaajaan lisää.
Ei millään pahalla mutta näin on näreet.
5% vuosi korolla
laskeen maalämmön vastustajat. Kaikki kerrotaan vähintään kahdella. 7000*0,05*2 on tosiaankin 750. Eli toisin sanottuna 10 prosentin korko.
lattialämmitys 3500 kaikkine kaluinensa ( putkimiehen palkka 400€ itse olin apupoikana)
200m porakaivo putkinensa ja litkuinensa avaimet käteen 6800€
Thermia diplomaatin hinta oli samassa lapussa mutta siitäpä en hintaa muista... (enkä ole siitä enään kiinnostunut)
Kovin kallis oli sinulla lämmitysinvestointi mutta toki tuonkokoisessa talossa jo perusteltukin valinta (jopa taloudellisesti todennäköisesti).
Miksi aina puhutaan lämmityksestä. Minusta pitäisi ottaa huomioon talon koko energian käyttö koska hukkalämmöt ym vaikuttaa. Oma noin 170 m3 menee noin 16000-18000 kwh vuodessa kaikkeen sähköön ja siihen pitää polttaa puita aika paljon. Kiinnostaisi kyllä tietää mikä on lämmityksen osuus mutta minusta se on mahdoton selvittää.
Lämmityskauden ulkopuolella eli kesällä, mittaroi 1 kk:n sähkön kulutus esim. 1000kWh.
Tällöin ei huonetiloja lämmitetä.
Tällöin taloussähkö ja käyttövedenlämmitys/vuosi on yht. 1000*12=12000 kWh.
Vähennä luvusta vedenlämmitys=asujien lukumäärä*1000Kwh/v/asukas.
=12000Kwh-1000Kwh*4henk=taloussähkö 8000kWh/v.
Silloin:
Taloussähkö 8000kWh/v.
Vedenlämmitys: 4000 Kwh/v
Huonetilojen lämmitys: 5000 Kwh/v
Yht. 17000Kwh.
Lämmityskaudella lähes kaikki sähkönkulutus on lämmitystä. Kyllä ne laitteet jauhaa lämpöä, niin TV kuin leivänpaahdinkin. Valaistussähköstäkin vain vain muutama prosentti valoa, loppu lämpöä, ellet ole erehtynyt energiansäästölamppuihin.
Ihminenkin tuottaa muistaakseni 60 W ja sisään paistava aurinko lämmittää.
IHMINEN TUOTTAA N, 700 W/h .
Tämähän koskee kaikkia lämmitysmuotoja. Jätetään vain usein huomiotta kun kehutaan öljylämmityksen halpuutta. On kai halpaa jos osa lämmitetään sähköllä eikä sitä lasketa mukaan.