Koulutustausta kiinnostaa naisia nettideitissä

3 tonnia kuussa on enemmän kuin joillakin akateemisilla.

M35,

hieno juttu kuulla ettei tämä, tarkoituksella hieman kärjistetty juttu, pidä paikkaansa kaikilla.

Onnea elämääsi,
Heli E-kontakti.fi
Www.e-kontakti.fi

Voisitko avata hieman tuota "yleisestä tavasta elää, tavoitteellisuudesta ja tavasta ajatella asioita."

Onko se niin että nimenomaan yliopisto varmistaa sen, että nuo edellä mainitut määreet ovat positiivisia?

On jokseenkin huvittavaa, että vielä nykypäivänäkin uskotaan siihen, että akateemisuus varmistaa tai on erittäin vahva indikaattori siitä, että ihminen on aktiivinen ja fiksu. Tai ainakin sen että ei ole tyhmä ja laiska.

Sellainen se Suomi on muissakin asioissa. Ulkoisen auktorisoinnin ja validoinnin (lue lokerointi ja diskriminaatio) mallimaa. Jokaisessa asiassa on se Virallinen ja Hyväksyttävä Tapa, ja muut tavat on sitten vähän epäilyttäviä tai häviäjien hommaa.

"Se vain yleensä paljastaa melko paljon miehen yleisestä tavasta elää, tavoitteellisuudesta ja tavasta ajatella asioita."

Ei paljasta. Naiset vain kuvittelevat niin, koska itse palvovat koulutusta.

On taas ajatus tainnut hieman karata. Koulutustausta on tärkeä, mutta oikeasti tärkeää onkin tavoitteellisuus, elintavat ja ajattelumallit?

Kannattaisi ehkä ottaa ne akateemiset laput silmiltä ja huomata, että näitä asioita voi löytää kaikenlaisista ihmisistä - koulutustaustasta riippumatta. Turhaa rajoittaa itseään deittailun saralla pitämällä kriteerit noinkin kapealla.

Akateeminen ajattelu ei rajoitu akateemisiin, eikä tavoitteellisuus korkeakouluihin.

Olen työläisnainen ja jos koulutuksesi säväyttää niin säväytys on negatiiviseen suuntaan.

duunarinainen kirjoitti:

Olen työläisnainen ja jos koulutuksesi säväyttää niin säväytys on negatiiviseen suuntaan.

Ei koulutuksella naisia saada, itse en sitä koskaan mainosta, mutta kun naiset haluavat välttämättä tietää ja kyselevät siitä :D Varmaan älähdit, kun sait väärän käsityksen, että yritin asettua työläisnaisten yläpuolelle.

Yijing kirjoitti:

Ei koulutuksella naisia saada, itse en sitä koskaan mainosta, mutta kun naiset haluavat välttämättä tietää ja kyselevät siitä :D Varmaan älähdit, kun sait väärän käsityksen, että yritin asettua työläisnaisten yläpuolelle.

Lue lisää

En tunnusta väriä, luokkaeroja tai muitakaan tietoisuuden sumentamiseen tarkoitettuja ajatusrakennelmia.

-I-Ching

Yijing kirjoitti:

Ei koulutuksella naisia saada, itse en sitä koskaan mainosta, mutta kun naiset haluavat välttämättä tietää ja kyselevät siitä :D Varmaan älähdit, kun sait väärän käsityksen, että yritin asettua työläisnaisten yläpuolelle.

Lue lisää

En älähtänyt. Totesin vain että akateeminen koulutus ei säväytä ainakaan positiiviseen suuntaan. Viestissäsi oli mainittu nimenomaan työläisnainen. Olen hoitoalalla ja silloin nimenomaan työläisnainen.

Akateeminen vain on aika laaja käsite. Aika monta insinööriä tiedän, joiden vapaa-ajan elämän sisältö on kaikenlaiset ihme vimpaimet, urheilu ja jokin maailman tylsin harrastus, kuten vaikka sulkapallo. Ja muuten elämä toteutuu, kun ostaa paritalon puolikkaan tai omakotitalon jostain lähiöstä missä kaikki ovat toistensa keskiluokkaisia klooneja, hankkivat samanlaiset hienot avokeittiöt ja vievät lapsia tila-autoillaan lätkätreeneihin. Lomilla käydään kultturellisti syömässä trendiruokia ja hymyilemässä kameralle paikallisen oopperatalon edessä.

Ei minua haittaa se, että ihmiset tekevät johtopäätöksiä toisista perustuen vaikkapa koulutustaustaan, se mikä vähän ärsyttää on että ne johtopäätökset tuntuvat olevan niin jyrkkiä. Harmaata aluetta ei tunnu olevan, tässäkään asiassa. No, jokainen luokoon omaan maailmaansa juuri niin jyrkät raja-aidat kuin haluaa.

Hei,

Ja kiitos kaikille hyvin perustelluista kommenteista. Keskutelu näyttää keskittyvän tämän akateemisen/ei-akateemisen ympärille.

Entä sitten vaikka peruskoulun käyneen ammattikorkeakoulun käyneen suhde tms.?

Haluaisin myös kysyä naisilta, että haetteko nettideittipalstalla (E-kontakti.fissä esimerkiksi tarkennetussa haussa) kuinka tarkkaan ihmistä koulutustaustan, harrastusten ja mielenkiinnon kohteiden mukaan? Esimerkiksi tuollainen oopperasta ja politiikasta pitävä akateemisesti koulutettu mies sileltä tällä konstilla helposti löytyisi.

T: Heli E-kontakti.fistä

En lähde tässä purkamaan koko sivistystä ja akateemisuutta, vaan keskityn vain muutamiin valaiseviin esimerkkeihin.

Teatteri: Komeljanttarit huutavat niin kovaa, että nukkuminen on mahdotonta. Tuetaan verovaroin.

Ooppera: Laulutaidottomat huutavat niin kovaa, että nukkuminen on mahdotonta. Tuetaan verovaroin.

Taide-elokuva: Vierusnaapuri töniin niin kovaa, että nukkuminen on mahdotonta. Tuetaan verovaroin.

Akateeminen nainen: Haluaa keskustella illalla panon jälkeen sukupuolen sosiaalisesta konstruktiosta ja patriarkaatin rakenteellisesta sorrosta. Katoaa ärtyneenä, kun kuorsaan, Luojan kiitos. Valitettavasti tuetaan verovaroin.

Minua asia kiinnostaa siksi, koska tuollainen asioiden ja ihmisten lokerointi on kiinnostavaa. Kiinnostavaa se on erityisesti silloin, kun puhutaan ns. itsestäänselvistä totuuksista, minkä alle tämäkin menee. Poistan varmistimen aina silloin, kun joku esittää jonkin asian niin itsestäänselvänä että mitään kovin pitkälle meneviä perusteluja ei edes tarvita. Ikään kuin tässä tapauksessa akateemisuus automaattisesti takaisi jotain ja sen puuttuminen jotain.

Suomessa korkeakoulutus on todella yleistä ja ainakin oma arkikokemukseni kertoo että sen enempää sivistystä kuin älykkyyttäkään se ei takaa.

Akateemisuudella tunnutaankin hyvin usein kiertoteitse tarkoitettavan jonkinlaista yhteiskuntaluokkaa tai tiettyä asemaa jossain hierarkiassa. Erottautumisen keino. Olen tavannut esim. useita ihmisiä, jotka juurikin ns. korkeakulttuurin avuin nostavat itsensä sivistyneistöön, vaikka heillä ei siitä kulttuurista ole kuin korkeintaan faktatietoa. Tiedetään asioita, käydään paikoissa, mutta ei varsinaisesti tunneta asioita, eikä oikeasti osata prosessoida niitä. Samat ihmiset saattavat olla myös hyvin lukeneita, mutta omasta ajattelusta puuttuu täysin syvyys ja omaperäisyys. Puhutaan asioista paljon, mutta faktan ja yleisen tiedon kautta, eikä tuoden mukaan mitään omaa tai asioita haastavaa

Huom. en tarkoita että ihminen välttämättä on tuollainenkaan, mutta ihan iso mahdollisuus siihen kuitenkin on.

AinoaTotuus(TM) kirjoitti:

Minua asia kiinnostaa siksi, koska tuollainen asioiden ja ihmisten lokerointi on kiinnostavaa. Kiinnostavaa se on erityisesti silloin, kun puhutaan ns. itsestäänselvistä totuuksista, minkä alle tämäkin menee. Poistan varmistimen aina silloin, kun joku esittää jonkin asian niin itsestäänselvänä että mitään kovin pitkälle meneviä perusteluja ei edes tarvita. Ikään kuin tässä tapauksessa akateemisuus automaattisesti takaisi jotain ja sen puuttuminen jotain.

Suomessa korkeakoulutus on todella yleistä ja ainakin oma arkikokemukseni kertoo että sen enempää sivistystä kuin älykkyyttäkään se ei takaa.

Akateemisuudella tunnutaankin hyvin usein kiertoteitse tarkoitettavan jonkinlaista yhteiskuntaluokkaa tai tiettyä asemaa jossain hierarkiassa. Erottautumisen keino. Olen tavannut esim. useita ihmisiä, jotka juurikin ns. korkeakulttuurin avuin nostavat itsensä sivistyneistöön, vaikka heillä ei siitä kulttuurista ole kuin korkeintaan faktatietoa. Tiedetään asioita, käydään paikoissa, mutta ei varsinaisesti tunneta asioita, eikä oikeasti osata prosessoida niitä. Samat ihmiset saattavat olla myös hyvin lukeneita, mutta omasta ajattelusta puuttuu täysin syvyys ja omaperäisyys. Puhutaan asioista paljon, mutta faktan ja yleisen tiedon kautta, eikä tuoden mukaan mitään omaa tai asioita haastavaa

Huom. en tarkoita että ihminen välttämättä on tuollainenkaan, mutta ihan iso mahdollisuus siihen kuitenkin on.

Lue lisää

>

Lisää vielä tuohon, että akateemisesti kouluttautuneet lukevat kirjoista asioita ulkoa ja toistelevat sitten niitä kuin papukaijat. Ja vaikka se, että akateemiset naiset ovat rumia!

AinoaTotuus(TM) kirjoitti:

Minua asia kiinnostaa siksi, koska tuollainen asioiden ja ihmisten lokerointi on kiinnostavaa. Kiinnostavaa se on erityisesti silloin, kun puhutaan ns. itsestäänselvistä totuuksista, minkä alle tämäkin menee. Poistan varmistimen aina silloin, kun joku esittää jonkin asian niin itsestäänselvänä että mitään kovin pitkälle meneviä perusteluja ei edes tarvita. Ikään kuin tässä tapauksessa akateemisuus automaattisesti takaisi jotain ja sen puuttuminen jotain.

Suomessa korkeakoulutus on todella yleistä ja ainakin oma arkikokemukseni kertoo että sen enempää sivistystä kuin älykkyyttäkään se ei takaa.

Akateemisuudella tunnutaankin hyvin usein kiertoteitse tarkoitettavan jonkinlaista yhteiskuntaluokkaa tai tiettyä asemaa jossain hierarkiassa. Erottautumisen keino. Olen tavannut esim. useita ihmisiä, jotka juurikin ns. korkeakulttuurin avuin nostavat itsensä sivistyneistöön, vaikka heillä ei siitä kulttuurista ole kuin korkeintaan faktatietoa. Tiedetään asioita, käydään paikoissa, mutta ei varsinaisesti tunneta asioita, eikä oikeasti osata prosessoida niitä. Samat ihmiset saattavat olla myös hyvin lukeneita, mutta omasta ajattelusta puuttuu täysin syvyys ja omaperäisyys. Puhutaan asioista paljon, mutta faktan ja yleisen tiedon kautta, eikä tuoden mukaan mitään omaa tai asioita haastavaa

Huom. en tarkoita että ihminen välttämättä on tuollainenkaan, mutta ihan iso mahdollisuus siihen kuitenkin on.

Lue lisää

No kyllä se taitaa olla niin, että akateemiset ovat keskimäärin fisosofisempia ja ajattelevaisempia kuin ei-akateemiset. Toki akateemisiinkin mahtuu monenlaista, eikä akateemisuus aina takaa mitään. Eivät kaikki akateemiset ole mitään kirjaviisaita papukaijoja, jotka luettelevat ulkoa jotain kirjoista lukemiaan asioita, vaan suurin osa on aivan tavallisia ihmisiä. Toki akateeminen elämäntapa on yleensä vähän erilainen kuin duunarielämäntapa.

.................... kirjoitti:

No kyllä se taitaa olla niin, että akateemiset ovat keskimäärin fisosofisempia ja ajattelevaisempia kuin ei-akateemiset. Toki akateemisiinkin mahtuu monenlaista, eikä akateemisuus aina takaa mitään. Eivät kaikki akateemiset ole mitään kirjaviisaita papukaijoja, jotka luettelevat ulkoa jotain kirjoista lukemiaan asioita, vaan suurin osa on aivan tavallisia ihmisiä. Toki akateeminen elämäntapa on yleensä vähän erilainen kuin duunarielämäntapa.

Lue lisää

Minkälaiseksi kuvailisit akateemisen ja duunarin elämäntapojen eroja, ihan konkreettisella tasolla? Ja ovatko nämä kaksi ryhmää ainoat, vai onko olemassa välimuotoja tai ryhmää mikä ei sovi kumpaankaan pääryhmään?

AinoaTotuus(TM) kirjoitti:

Minkälaiseksi kuvailisit akateemisen ja duunarin elämäntapojen eroja, ihan konkreettisella tasolla? Ja ovatko nämä kaksi ryhmää ainoat, vai onko olemassa välimuotoja tai ryhmää mikä ei sovi kumpaankaan pääryhmään?

Lue lisää

On olemassa välimuotojakin, tietysti. Ja sitten niitä äärilaitoja. Nykypäivänä Suomessa ihmisen yhteiskuntaluokka määräytyy pääasiassa hänen koulutustasonsa ja tulojensa perusteella. Sen vuoksi akateemisuus sanana liitetään usein tietyntyyppiseen elämään.

Akateemisuus liitetään käsitteenä ylempään keskiluokkaisuuteen tai yläluokkaisuuteen. Akateemisessa elämäntavassa yhdistyy kulttuuri, työura, terveelliset elämäntavat ja tietynlaiset tavoitteet elämässä.

Varsinainen keskiluokka, johon suurin osa suomalaisista nykyisin liittää itsensä, mielletään samaksi massaksi, mutta todellisuudessa ihmisten moninaisuus siinä on suurempi kuin missään muussa yhteiskuntaluokassa. Tähän ryhmään mahtuu niin akateemisia kuin hyvätuloisia duunareitakin. Sinne mahtuu niitä kulttuurinharrastajia, joilla ei ole välttämättä akateemista tutkintoa. Tähän lukeutuu nykyään myös paljon akateemisia ja ammattitasoa korkeammin kouluttautuneita, joiden urakehitys ei ole ollut koulutuksesta huolimatta toivotunlainen.

Sitten meillä on ne alimmat yhteiskuntaluokat, joiden elämäntavassa yhdistyy perustarpeiden tyydyttämiseen liittyvät asiat eikä niinkään kulttuuri. Nämä ihmiset myös elävät epäterveellisesti, tupakoivat, käyttävät runsaasti päihteitä ja syrjäytyvät. Heidän elämänlaatunsa on huonompi kuin akateemisilla. Tähän ryhmään kuuluu nykyään ns. "white trash", jonka noudattamaa elämäntapaa, ulkonäköä ja käyttäytymistä paheksutaan suuresti.

Ihmisen koulutus tai yhteiskuntaluokka ei takaa mitään, mutta erot yhteiskuntaluokkien välillä ovat selviä. Vaikka vasemmisto on vuosia sanonut, ettei Suomessa ole enää yhteiskuntaluokkia, niin kyllä ne vain ovat olemassa ja voimistuvat jatkuvasti.

Kaikki joukkuelajien urheilijathan - etenkin hyäkkäyspään pelaajat - ovat tällaisia koulunsa kesken jättäneitä pahoja poikia. Syy: hyökkäyssuuntaan pelaaminen vaatii spontaania ajattelua, tilaisuuteen tarttumista, intuitiota, vaistoa, etenkin niiltä, joiden tehtävä on laittaa kiekot/pallot pussiin. Totta kai tietynlaista organisointia ja yhtiespeliä sekin vaatii, mutta ei kuitenkaan samassa mielessä kuin puolustaminen, joka onkin sitten enemmän tiukkaa roolitusta ja oman hommansa hoitamista valmentajan käskyjen mukaan.

Senhän takia esim. jalkapallossa ne suurimmat egoilijat ja ongelmapelaajat ovat pääasiassa hyökkääviä pelaajia. Nämä pelaajat joutuvat valmentajan epäsuosioon ihan törttöilyistään kentällä /sen ulkopuolella, tai sitten liian suuren egotörmäyksen johdosta. Puolustava pelaaja jos ottaa jäähyn tai futiksessa punaisen, se on useimmiten laskelmoitu ja nopeasti harkittu teko, joka oli "pakko tehdä - ja siten nämä pelaajat eivät joudu valmentajaan epäsuosioon. Ja yleensä egokin pysyy kurissa.

Itse olen taipuvainen ajattelemaan asiaa niin, että ihmiset haluavat luontaisesti kuulua erilaisiin ryhmiin ja edelleen sellasiin ryhmiin, jotka nähdään jollain tapaa arvostetuiksi ja tavoiteltaviksi.

Ns. yläluokkaan on aina ollut halua ja tarvetta kuulua. Yläluokkaan ei kuitenkaan voi kuulua ihan noin vain, vaan sillä on oltava jonkinlainen tunnusmerkki, sellainen mistä sekä luokkaan kuulumattomat, että siihen kuuluvat sen tunnistavat. Sivistystä tai rahaa voi olla kenellä tahansa, mutta se ei tee ihmisestä vielä automaattisesti yläluokkaista. Kukaan tuskin ajattelee että Vesa Keskinen on kovin yläluokkainen tai että koko kirjaston lukenut kirvesmies Jantunenkaan sitä olisi.

Akateeminen loppututkinto sen sijaan tekee melkein kenestä tahansa kelvollisen yläluokkaan. Se on se yleinen tunnus kuulumisesta tiettyyn rajattuun ryhmään.

Pohjimmiltaan akateemisuuden suosiminen on osoitus kuulumisesta itse arvossa pidettyyn luokkaan, keino erottautua muista edukseen. Jos vain raha olisi tärkeää tai vain laaja sivistys, tai kummatkin, niin mihin sitä tutkintoa tarvitsee? Kumpaakin voi ihan hyvin olla kenellä tahansa. Tutkinnon painottaminen näiden lisäksi kertoo siitä, että haluaa kuulua erityiseen heimoon, erityisin tunnusmerkein ja että heimo on sellainen minkä toiset tietävät ja tunnustavat ja mille on annettu korkea julkinen arvo.

Huomatkaa, että akateeminen voi olla pienituloinenkin, ja/tai ammatissa mikä ei ole kovinkaan vaikutusvaltainen, tai millään tavalla "seksikäs". Mutta kun sanotaan että tämä ihminen on akateeminen, niin heti hänen ylleen laskeutuu vähintään pieni kunnian ja arvostuksen aura.

Varmaankin juuri tämän takia työttömyysasioissa akateemiseen työttömyyteen suhtaudutaan yleensä suurempana vääryytenä kuin moneen muuhun työttömyyden lajiin. Että on korkeakoulutuksen käynyt, eikä työtä ole on jotenkin järkyttävämpää kuin jonkin muun lajin työttömyys.

Jos olet akateeminen ja työtön, saat myös todennäköisesti parempaa ja myötämielisempää suhtautumista osaksesi, kuin jos olisi vaikka työtön rakentaja tai automekaanikko.

AinoaTotuus(TM) kirjoitti:

Itse olen taipuvainen ajattelemaan asiaa niin, että ihmiset haluavat luontaisesti kuulua erilaisiin ryhmiin ja edelleen sellasiin ryhmiin, jotka nähdään jollain tapaa arvostetuiksi ja tavoiteltaviksi.

Ns. yläluokkaan on aina ollut halua ja tarvetta kuulua. Yläluokkaan ei kuitenkaan voi kuulua ihan noin vain, vaan sillä on oltava jonkinlainen tunnusmerkki, sellainen mistä sekä luokkaan kuulumattomat, että siihen kuuluvat sen tunnistavat. Sivistystä tai rahaa voi olla kenellä tahansa, mutta se ei tee ihmisestä vielä automaattisesti yläluokkaista. Kukaan tuskin ajattelee että Vesa Keskinen on kovin yläluokkainen tai että koko kirjaston lukenut kirvesmies Jantunenkaan sitä olisi.

Akateeminen loppututkinto sen sijaan tekee melkein kenestä tahansa kelvollisen yläluokkaan. Se on se yleinen tunnus kuulumisesta tiettyyn rajattuun ryhmään.

Pohjimmiltaan akateemisuuden suosiminen on osoitus kuulumisesta itse arvossa pidettyyn luokkaan, keino erottautua muista edukseen. Jos vain raha olisi tärkeää tai vain laaja sivistys, tai kummatkin, niin mihin sitä tutkintoa tarvitsee? Kumpaakin voi ihan hyvin olla kenellä tahansa. Tutkinnon painottaminen näiden lisäksi kertoo siitä, että haluaa kuulua erityiseen heimoon, erityisin tunnusmerkein ja että heimo on sellainen minkä toiset tietävät ja tunnustavat ja mille on annettu korkea julkinen arvo.

Huomatkaa, että akateeminen voi olla pienituloinenkin, ja/tai ammatissa mikä ei ole kovinkaan vaikutusvaltainen, tai millään tavalla "seksikäs". Mutta kun sanotaan että tämä ihminen on akateeminen, niin heti hänen ylleen laskeutuu vähintään pieni kunnian ja arvostuksen aura.

Varmaankin juuri tämän takia työttömyysasioissa akateemiseen työttömyyteen suhtaudutaan yleensä suurempana vääryytenä kuin moneen muuhun työttömyyden lajiin. Että on korkeakoulutuksen käynyt, eikä työtä ole on jotenkin järkyttävämpää kuin jonkin muun lajin työttömyys.

Jos olet akateeminen ja työtön, saat myös todennäköisesti parempaa ja myötämielisempää suhtautumista osaksesi, kuin jos olisi vaikka työtön rakentaja tai automekaanikko.

Lue lisää

Mitäs paskaa tämä nyt on? Tuskin mistään muista laitoksista valmistuu tukiluukluille yhtä paljon porukkaa kuin akateemisista.

fgrvbtfbn kirjoitti:

Mitäs paskaa tämä nyt on? Tuskin mistään muista laitoksista valmistuu tukiluukluille yhtä paljon porukkaa kuin akateemisista.

Näinhän se on. Eräällä kurssilla kerran kysyttiin, mihin pääaineestani yleensä valmistutaan. Vastasin, että työttömäksi :D

-I-Ching

Vai ylempi

AinoaTotuus(TM) kirjoitti:

Itse olen taipuvainen ajattelemaan asiaa niin, että ihmiset haluavat luontaisesti kuulua erilaisiin ryhmiin ja edelleen sellasiin ryhmiin, jotka nähdään jollain tapaa arvostetuiksi ja tavoiteltaviksi.

Ns. yläluokkaan on aina ollut halua ja tarvetta kuulua. Yläluokkaan ei kuitenkaan voi kuulua ihan noin vain, vaan sillä on oltava jonkinlainen tunnusmerkki, sellainen mistä sekä luokkaan kuulumattomat, että siihen kuuluvat sen tunnistavat. Sivistystä tai rahaa voi olla kenellä tahansa, mutta se ei tee ihmisestä vielä automaattisesti yläluokkaista. Kukaan tuskin ajattelee että Vesa Keskinen on kovin yläluokkainen tai että koko kirjaston lukenut kirvesmies Jantunenkaan sitä olisi.

Akateeminen loppututkinto sen sijaan tekee melkein kenestä tahansa kelvollisen yläluokkaan. Se on se yleinen tunnus kuulumisesta tiettyyn rajattuun ryhmään.

Pohjimmiltaan akateemisuuden suosiminen on osoitus kuulumisesta itse arvossa pidettyyn luokkaan, keino erottautua muista edukseen. Jos vain raha olisi tärkeää tai vain laaja sivistys, tai kummatkin, niin mihin sitä tutkintoa tarvitsee? Kumpaakin voi ihan hyvin olla kenellä tahansa. Tutkinnon painottaminen näiden lisäksi kertoo siitä, että haluaa kuulua erityiseen heimoon, erityisin tunnusmerkein ja että heimo on sellainen minkä toiset tietävät ja tunnustavat ja mille on annettu korkea julkinen arvo.

Huomatkaa, että akateeminen voi olla pienituloinenkin, ja/tai ammatissa mikä ei ole kovinkaan vaikutusvaltainen, tai millään tavalla "seksikäs". Mutta kun sanotaan että tämä ihminen on akateeminen, niin heti hänen ylleen laskeutuu vähintään pieni kunnian ja arvostuksen aura.

Varmaankin juuri tämän takia työttömyysasioissa akateemiseen työttömyyteen suhtaudutaan yleensä suurempana vääryytenä kuin moneen muuhun työttömyyden lajiin. Että on korkeakoulutuksen käynyt, eikä työtä ole on jotenkin järkyttävämpää kuin jonkin muun lajin työttömyys.

Jos olet akateeminen ja työtön, saat myös todennäköisesti parempaa ja myötämielisempää suhtautumista osaksesi, kuin jos olisi vaikka työtön rakentaja tai automekaanikko.

Lue lisää

Akateeminen loppututkinto ei tee kenestäkään vielä kelvollista yläluokkaan. Siihen tarvitaan paljon muutakin, menestystä, yhteiskunnallista asemaa ja jonkinlainen varallisuuskin olisi tarpeen.

Akateemisen tutkinnon suorittaessaan henkilö voi laskea itsensä keskiluokkaan, mutta ei edes ylempään keskiluokkaan. Aiheesta on keskusteltu tällä palstalla viime keväänä.

Ei huono koulutus välttämättä näy päällepäin, täytyykö se nyt aviosiipalle sitten näyttää oikein paperiset dokumentit siitä että on akateeminen Elintasossa tämä ei tänäpäivänä näy, verot vievät nekin palkan lisät, jotka ehkä koulutetuille maksetaan enemmän kuin vähemmän koulutetuille. Tänäpäivänä esm muurari ja itseoppinut kirvesmies tienaavat hyvinkin saman jos ovat työssä, kuin ns keskituloinen akateeminen, niin että, ei siinä naisetkaan paljon voita jos valitsevat akateemisen miehen. Sivistys taas minun mielestäni on ihan muuta kuin se pään tieto joka ei tee ihmisestä yhtään parempaa, kuin siitäkään jolla ei ole muuta koulutusta kuin peruskoulu.
Minä esm vaikka olen mies jolla ei ole muuta koulutusta kuin peruskoulu ja viimeisin työpaikkani oli navettamiehen työ. Asun yksin kolmen huoneen ja keittiön asunnossa, minulla on, neljän hehtaarin maaseutu tontti jolla on kesämökki, sinne ajelen omalla autolla, ihan samoin kun ne akateemisetkin omalle mökilleen. Tietoa saan niin paljon kuin tarvitsen tietokoneelta, kuten ne akateemisetkin. Olin 30 vuotta naimisiissa, kuten ne akateemisetkin, halutessaan ovat. Osaan ne teatraaliset käytös tavat joilla akateemiset luulevat hurmaavansa naisia, kuten oven akomiset tuolin siirrot naisten pyllyjen alle jne.. Pidän näitä asioita kuitenkin teatterina, jota akateemiset tyhjäpäät harrastavat. Olen tehnyt kiinteistö kauppoja ja aina voittanut niissä, tähän ei kaikki akateemiset pysty. Olen pystynyt esm kääntämään inflaation omaksi hyödykseni johon läheskään kaikki akateemiset ei pysty. Osaan käyttää tasku laskinta, jonka taidon uskoisin hallitsevan myöskin akateemisten. Matematiikka on kuitenkin hyvin helppoa, se on vain pilkun siirtelyä oikestaan. Tätä taitoa ei kuitenkaan kaikki akateemiset hallitse. Joten sinne vaan akateemisten jokkoon niin paljon kuin sinne haluavia naisia on.

Hei @aparaatti,

juu tämä on meidän yrityspalstalaisten erityisoikeus tämä kuvien lisääminen :D

Näyttää ihan kivalta, eikö?

t: Heli E-kontakti.fistä

Hei Naikkonen,

vähän tätä näkökulmaa jo kaipasinkin keskusteluun. Onko todella niin, että koulutettu mies ei oikein tykkää jos nainen on korkeammin koulutettu?

Tottakai tämä nyt on kärjistämistä, muta muistan kyllä pari nuoruuden suhdetta joissa miehen itsetunto ei tuntunut oikein kestävän sitä että nainen tienasi suhteessa enemmän kuin hän.

Mitä mieltä olette?

Terveisin Heli E-kontakti.fistä
www.e-kontakti.fi

e-kontakti.fi kirjoitti:

Hei Naikkonen,

vähän tätä näkökulmaa jo kaipasinkin keskusteluun. Onko todella niin, että koulutettu mies ei oikein tykkää jos nainen on korkeammin koulutettu?

Tottakai tämä nyt on kärjistämistä, muta muistan kyllä pari nuoruuden suhdetta joissa miehen itsetunto ei tuntunut oikein kestävän sitä että nainen tienasi suhteessa enemmän kuin hän.

Mitä mieltä olette?

Terveisin Heli E-kontakti.fistä
www.e-kontakti.fi

Lue lisää

Tienaamista tuskin on kyse, amiksen käyneet miehet monesti tienaavat enemmän kuin akateeminen nainen (riippuu tietysti alasta ja iästä).

e-kontakti.fi kirjoitti:

Hei Naikkonen,

vähän tätä näkökulmaa jo kaipasinkin keskusteluun. Onko todella niin, että koulutettu mies ei oikein tykkää jos nainen on korkeammin koulutettu?

Tottakai tämä nyt on kärjistämistä, muta muistan kyllä pari nuoruuden suhdetta joissa miehen itsetunto ei tuntunut oikein kestävän sitä että nainen tienasi suhteessa enemmän kuin hän.

Mitä mieltä olette?

Terveisin Heli E-kontakti.fistä
www.e-kontakti.fi

Lue lisää

Itse ainakin suhtaudun varauksella tiettyihin koulutusaloihin, kuten humanistisiin aloihin, kauppatieteisiin, lääketieteeseen jne., koska nämä ovat suurilta osin humpuukia. Lisäksi monet tekevät huonoja väitöskirjoja ja graduja, joita ei pitäisi edes hyväksyä. Sen vuoksi haluan nähdä myös nämä naisten tekeleet, ennenkuin teen mitään johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen.

Hyväksyn ainoastaan luonnontieteelliset ja teknistieteelliset alat, mutta jos sattuu olemaan useampia tutkintoja kuten itselläni, niin voi huonompikin ala olla kakkostutkintona. Tiedän kuitenkin lähes kaiken kaikesta mikä on tietämisen arvoista, joten väikkärin arvioiminen ei yleensä tuota ongelmia minulle.

Raha taas ei ole koskaan oikein jaksanut kiinnostaa, kun on tullut perintönä kaikki tarpeellinen, asuntoa myöten.

e-kontakti.fi kirjoitti:

Hei Naikkonen,

vähän tätä näkökulmaa jo kaipasinkin keskusteluun. Onko todella niin, että koulutettu mies ei oikein tykkää jos nainen on korkeammin koulutettu?

Tottakai tämä nyt on kärjistämistä, muta muistan kyllä pari nuoruuden suhdetta joissa miehen itsetunto ei tuntunut oikein kestävän sitä että nainen tienasi suhteessa enemmän kuin hän.

Mitä mieltä olette?

Terveisin Heli E-kontakti.fistä
www.e-kontakti.fi

Lue lisää

Ei mitään merkitystä kunhan tykkää työstään eikä tuo jatkuvasti korkeampaa koulutustaan esille pitäen sitä ylpeilyn aiheena, koska itse en sitä sellaisena pidä. Tärkeää myös, että nainen ei tuo töitään kotiin.

Jos tienaa enemmän kuin minä niin hänen tulee myös ymmärtää, että minulla ei ole välttämättä varaa tehdä kaikkea mitä hän haluaisi tehdä.

Ja ollaanhan me amikset sivistymättömiä ja tyhmiä kaikki tyyni, että minkäs tässä tekee.

Hei @crocuta,

olen kanssasi ihan samaa mieltä, että nettideittailussa ongelma on se että liikaa katsotaan sitä miltä ihminen paperilla näyttää.

Juuri kuten tuolla toisessa ketjussa kommentoitiin, että esim. 43-vuotias nainen voi olla vaikka kuinka nuorekas ja menevä, ja taas joku toinen 39-vuotias vaikuttaa ikäistään paljon vanhemmalta.

Omaa persoonallisuuttaan kannattaa juuri tästä syystä korostaa omassa profiilitekstissään ja kuvissaan reippaasti. Suosittelen kaikkia myös hieman höllentämään ennakkoon asetettavia ikäkriteerejä. Tällaiset "haen naista/miestä joka on 33-36 vuotias" -tyypiset rajaukset tuntuvat hieman hassuilta kun se voisi aivan hyvin olla 30-40 se haarukka.

Terveisin Heli E-kontakti.fistä

e-kontakti.fi kirjoitti:

Hei @crocuta,

olen kanssasi ihan samaa mieltä, että nettideittailussa ongelma on se että liikaa katsotaan sitä miltä ihminen paperilla näyttää.

Juuri kuten tuolla toisessa ketjussa kommentoitiin, että esim. 43-vuotias nainen voi olla vaikka kuinka nuorekas ja menevä, ja taas joku toinen 39-vuotias vaikuttaa ikäistään paljon vanhemmalta.

Omaa persoonallisuuttaan kannattaa juuri tästä syystä korostaa omassa profiilitekstissään ja kuvissaan reippaasti. Suosittelen kaikkia myös hieman höllentämään ennakkoon asetettavia ikäkriteerejä. Tällaiset "haen naista/miestä joka on 33-36 vuotias" -tyypiset rajaukset tuntuvat hieman hassuilta kun se voisi aivan hyvin olla 30-40 se haarukka.

Terveisin Heli E-kontakti.fistä

Lue lisää

"Suosittelen kaikkia myös hieman höllentämään ennakkoon asetettavia ikäkriteerejä. Tällaiset "haen naista/miestä joka on 33-36 vuotias" -tyypiset rajaukset tuntuvat hieman hassuilta kun se voisi aivan hyvin olla 30-40 se haarukka."

Tässäkin asiassa mies voi tehdä virheen. Olen lukenut nettideittailuun liittyvistä keskusteluista useita naisten kommentteja että he kiertävät kaukaa miehet joilla on liian laaja ikähaarukka haetulle naiselle. Kommenteista päätellen naisista mies tuntuu epätoivoiselta jos etsii naista ikähaitarissa 20-40.

crocuta kirjoitti:

Ja ollaanhan me amikset sivistymättömiä ja tyhmiä kaikki tyyni, että minkäs tässä tekee.

http://www.stat.fi/artikkelit/2006/art_2006-07-06_001.html

"Jos tarkastellaan korkeakoulututkinnon suorittaneita naisia ikäryhmittäin, voidaan huomata, että 45-49-vuotiaiden tutkijakoulutuksen suorittaneiden lapsettomien naisten osuus ikäluokasta oli vuonna 2004 noin 27 prosenttia. Ylemmän korkeakouluasteen vastaavanikäisistä naisista lapsettomia oli reilu viidennes. Alemmilla koulutusasteilla lapsettomien osuus on kyseisessä ikäluokassa pienempi. Mielenkiintoista on, että miehillä lapsettomuus näyttää olevan suurinta silloin, kun perusasteen jälkeistä koulutusta ei ole tai koulutusaste on tuntematon (n. 31%). Tutkija-asteella lapsettomia on 45-49-vuotiaista miehistä vain noin 16 prosenttia."

Joku yhtälöhän tussa silmille hyppää. Koulutettu mies se lisääntyy alemalla koulutusasteellakin olevan kanssa, joten se lienee syy siihen miksi koulutetut naiset jäävät keskenään.

Rööperin Porsas kirjoitti:

"Suosittelen kaikkia myös hieman höllentämään ennakkoon asetettavia ikäkriteerejä. Tällaiset "haen naista/miestä joka on 33-36 vuotias" -tyypiset rajaukset tuntuvat hieman hassuilta kun se voisi aivan hyvin olla 30-40 se haarukka."

Tässäkin asiassa mies voi tehdä virheen. Olen lukenut nettideittailuun liittyvistä keskusteluista useita naisten kommentteja että he kiertävät kaukaa miehet joilla on liian laaja ikähaarukka haetulle naiselle. Kommenteista päätellen naisista mies tuntuu epätoivoiselta jos etsii naista ikähaitarissa 20-40.

Lue lisää

Etkö huomaa mitään eroa vaihtoehdoissa 30-40 ja 20-40?

Mutta myönnetään; jos olisin 39-40 vuotias niin se, että miehellä alaikäraja alkaa 30 vuodesta olisi jo kynnyskysymys. Tosin riippuen miehen omasta iästä, eli jos mies itse olisi 35-36 niin se olisi ok, mutta jos mies olisi yli 40 niin en vaivautuisi vastaamaan.

13+12 kirjoitti:

Etkö huomaa mitään eroa vaihtoehdoissa 30-40 ja 20-40?

Mutta myönnetään; jos olisin 39-40 vuotias niin se, että miehellä alaikäraja alkaa 30 vuodesta olisi jo kynnyskysymys. Tosin riippuen miehen omasta iästä, eli jos mies itse olisi 35-36 niin se olisi ok, mutta jos mies olisi yli 40 niin en vaivautuisi vastaamaan.

Lue lisää

Eipäs nyt oteta korkean moraalin heposta tallista. Naiset eivät kelpuuta nuorempiaan usein mitä tulee johonkin treffien ihannekumppanimäärityksiin. Usein pitää olla pari vuotta vanhempi vielä kolmekymppistenkin kanssa.

crocuta kirjoitti:

Eipäs nyt oteta korkean moraalin heposta tallista. Naiset eivät kelpuuta nuorempiaan usein mitä tulee johonkin treffien ihannekumppanimäärityksiin. Usein pitää olla pari vuotta vanhempi vielä kolmekymppistenkin kanssa.

Lue lisää

koska luonnollisestihan edustamme kaikkia sukupuoliemme syntejä henkilökohtaisesti nettiravanroiskinnassa...

En minä sitä nyt meinannut siis, mutta toivottavasti kukaan 35v ei jätä vastaamatta, jos joskus erehyn haarukan virittämään 25v alkavaksi.

13+12 kirjoitti:

Etkö huomaa mitään eroa vaihtoehdoissa 30-40 ja 20-40?

Mutta myönnetään; jos olisin 39-40 vuotias niin se, että miehellä alaikäraja alkaa 30 vuodesta olisi jo kynnyskysymys. Tosin riippuen miehen omasta iästä, eli jos mies itse olisi 35-36 niin se olisi ok, mutta jos mies olisi yli 40 niin en vaivautuisi vastaamaan.

Lue lisää

Toki huomaan eron, mutta miksi ihmeessä lokeroit ihmisiä noin tiukasti iän perusteella?

Olen tavannut tosi kypsiä 25 vuotiaita ja toisaalta erittäin lapsellisia nelikymmpisiä ihmisiä ja sen takia mieluummin antaisin ihmisen persoonan ratkaista onko hän itseäni kiinnostava tapaus.

No jos tosiaankin olisit 39-40-vuotias niin kiinnostuisitko miehestä joka on 35 v?