Voinko toipua tästä tilasta vielä ennalleni? Onko kukaan sairastubut psykoosin jälkeiseen masennukseen? Miten siitä voi selvitä takaisin elävien kirjoihin? Olen yksinäinen, vaikka minulla on perhe. En jaksa kiinnostua mistään ja olen kuin elävä kuollut.
Psykoosin jäkeinen masennus?
Kysyväkysyy
26329
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Syötkö edelleen neurolepteja? Minulle tuli saatanan ontto olo neuroleptien vuoksi ja tietysti psykiatri yritti selittää, että se voi olla "psykoosin jälkeistä masennusta".
Syön olantzapin 20 mg ja seroguel prolong. Millainen ontto olo sinulle tuli?
Samanlaista kuin sinulla, lisäksi anhedoniaa, en osannut vastata asioihin kuin yhdellä sanalla, jne. Lopetin lääkkeet vähitellen ja lopulta palasin taas normaaliksi. Myöhemmin kun tilasin heidän kirjoituksensa, niin siellä lukee alussa, että "potilas nukkuu 7,5 tuntia yössä ja herää virkeänä". Sen jälkeen kun neuroleptit aloitettiin, niin niissä lausunnoissa kolmen kuukauden jälkeen lukee "potilas nukkuu 14-16 tuntia yössä ja on väsynyt koko päivän". Samaan aikaan psykologi yritti selittää, että nämä oireet johtuvat ehkä psykoosin jälkeisestä masennuksesta, vaikka tyhmempikin tajuaa, että kyse oli neuroleptien vaikutuksesta. Samalla tavalla he myöhemmin yrittävät selittää, että neuroleptien vaikutukset ovat skitsofrenian negatiivisia tai kognitiivisia oireita, jne. "Psykoosin jälkeinen masennus" varmaankin useimmiten johtuu neurolepti-lääkkeistä.
Onko sulla tosiaan samaan aikaan käytössä Olanzapin ja Seroquel Prolong? Miksi? Ei niiden yleensä pitäisi olla samaan aikaan käytössä. Yhdellä antipsykootilla pitäisi kaikkien pärjätä. Mitä muita lääkkeitä käytät?
Seroquel on masennukseen.
Onko se Seroquel auttanut masennukseen? Onko sinulla käytössä varsinaista masennuslääkettä ollenkaan?
En ole ottanut sitä säännöllisesti. Ei ole muuta lääkettä. Eikö tuo ole masennuslääke sitten?
Onkohan psykiatrisi ihan pätevä... Ensinnäkin kaikkia masennuslääkkeitä pitäisi ottaa säännöllisesti, yleensä ainakin usean kuukauden ajan. Seroquelia voidaan yksinään käyttää kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennustilan hoitoon. Tavallisen masennuksen hoidossa sitä voidaan käyttää varsinaisen masennuslääkkeen lisänä. Näitä masennuslääkkeitä ovat mm. amitriptyliini, bupropioni, sitalopraami, duloksetiini, essitalopraami, fluoksetiini, paroksetiini, sertraliini, venlafaksiini ym. vastaavat.
Kyllä voi, minä selvisin. Minulla oli psykoosin kaltainen tila (ajatusten vääristymä, stressin aiheuttama). Sen jälkeen tuli masennus, ja sitten aloin huomaamattani parantua siitäkin. Tsemppiä ja Jumalan siunausta! Huuda Jeesusta avuksesi.
Jos jotain Jesseä tai muuta pitää huutaa paikalle, on vielä pahasti pihalla todellisuudesta.
Turha huudella mitään, kun et ole itse sen paremmin "paikalla" kuin todellisuudessakaan.
Mielestäni hyvä ohje "kyllävoilta". Jos hengelliset yhteydet ovat heikenneet, ei silti unohdeta Raamatun sanan voimaa. Pari jaetta päivässä, vaikka ääneen luettuna, luottaen sanan tehoon, vaikkei siltä tuntuisikaan ja rukous lopuksi.
Ja tässä on yksi jäpä, joka päättää kenelle vastataan.
Olitko itse alkuperäinen "hei_haloo"-mölähtelijä? Voit ottaa kommenttini ihan peilinä, ei tarvitse yleistää sitä. Eikä mussuttaa enää muutakaan.
Jos se johtuu lääkkeistä, toivona on tietenkin, että asia korjaantuu kun ne lopetetaan, eli kyllä aikanaan.
Käsittääkseni aika yleistä, ja tuosta kyllä toipuu. Psykoosilääkkeet kannattaa (pitää) syödä loppuun, ja sen jälkeen kai usein / tilanteen mukaan masiksia jonkun verran, niin tilanne hoituu parhaimmiten.
En ole itse sairastanut psykoosia, mutta tunnen ihmisiä, jotka ovat. Ovat toipuneet nopeasti lääkkeillä - toisin kuin minä, jolla masennus toisen sorttista...
Psykoosilääkkeiden on todistettu tuhoavan aivosoluja. Sekö on hyväksi? Et taida tietää mistä puhut. Mihin perustat väitteesi? Et kai lääketehtaiden julkaisuihin? Ei vaan olis puolueellista kamaa...
Toipuivat psykoosilääkkeistä HUOLIMATTA, ei niiden ansiosta. Ja anekdotaalinen evidenssi on paskaa. Varsinkin psykiatriassa.
Oma kommenttisi se propagandaa on, ja syystä määrätyt psykoosilääkkeet on varsin viisasta syödä, ennemmin kuin luottaa kaltaisiinne keskustelupalstoilla viisasteleviin trolleihin.
Otatko itse vastuun noista puheistasi, joissa kehottelet ja suggeroit ihmisiä jättämään lääkkeensä syömättä? Mihin "evidensseihin" moinen toiminta ja toisten sairauksien ja niistä toipumisten syiden paremmin tietäminen mahtaa perustua? Miten kannat sen mahdolliset (tai todennäköiset) seuraukset?
Kommenttini ei ollut eikä teeskentellyt olevansa mitään "psykiatriaa" tai "propagandaa", ei myöskään muuta asenteellista tuputtamista. Vaan keskustelua ja vastauksia aloittajan kysymykseen oman tietoni ja kokemukseni pohjalta.
Psykoosilääkkeet kuten monet muutkaan lääkkeet eivät epäilemättä ole täydellisiä, mutta monille ne ovat todennäköisesti melko ratkaiseva apu hyvin vaikeaan tilanteeseen ja terveysongelmaan. Psykiatrinen, ns. mielen sairauksia koskeva todistaminen ja tietous taas on sellaista kuin se on; linjata että se on "paskaa" ja "ei (luonnon-)tieteellisesti aukotonta" on lähinnä puolivillaista ja näennäiskriittistä puhetta monisyisistä ja vaikeista aiheista.
Viisasta syödä, jos haluaa aivovaurion. Neuroleptit ovat huumeita. Miksi kutsua niitä lääkkeiksi? Toisaalta toisen huume on toisen lääke, ymmärrän sen, mutta lääkkeellä yleensä viitataan ainekäyttöön, joka tulee johonkin sairauteen. Huumausaineet, kuten alkoholi, SSRI:t, neuroleptit, kannabis jne. elämän ahdistukseen, tai toisaalta elämän juhlistamiseen. Riippuu tilanteesta ja käyttäjän preferensseistä. Joka tapauksessa sairastamisella ei ole asioiden kanssa mitään tekemistä.
kyllä se perkeleen olantsapiini zombiuttaa ihmisen. tunteet menee ja pää on ku eedamia. sitten sanotaan että se johtuu sun sairaudesta saatana. vittu mitä paskaa.
jos vaa usko oman kuupan kestämiseen riittää ni kantsii vähentää ja pyrkii lopettaa. jotenkin siitä toipuu mutta ennalleen ei enää palaa. näin on näreet. ryyppäämään.moi moi.
Olen sairastanut psykoosin ja toipunut siitä vielä työkuntoiseksikin. Lääkityksenä oli olantsapiini. Koen, että lääke on tärkeä, koska en halua vaipua uudelleen siihen vainoharhaisuuteen ja harhaluuloihin. Mieluummin popsin lääkkeitä, kuin koen sen uudelleen.
Tällä hetkellä tosin on muutakin lääkitystä. Masennus uusi vaikean elämäntilanteen takia. En koe lääkkeitä ongelmaksi. Sivuvaikutuksia on, päällimmäisenä väsymys, mutta näin kotona ollessa se ei haittaa. Toimintakyky on pysynyt hyvänä ja se onkin ensiarvoisen tärkeää tilanteessani, olen puolisoni omaishoitaja ja lapsiakin on.
Kuinka kauon sinulla lääkitys kesti?
Olantsapiini lääke
Lääkitys on ollut vuodesta 2012. Olantsapiinia olen syönyt koko ajan pienellä annostuksella.