Kävin Turussa. Se oli virhe.
Elettiin alkusyksyä 2013. Bussi kurvasi Kaarinassa sijaitsevan keikkapaikkamme pihaan ja tekniikka alkoi kasata soittokamojamme baariin. Meillä ”taiteilijoilla” oli pari tuntia luppoaikaa, joten päätimme pistäytyä Turun keskustassa.
Nyt olen sitä mieltä, että Turku tulisi eristää muusta Suomesta. Siitä pitäisi tehdä oma autonominen kokonaisuutensa, johon voisi liittää myös Naantalin.
Turun keskustassa ja Naantalissa ei nimittäin asu suomalaisia. Siellä asuu käsittämätön kansa, joilla ei ole suomalaisuuden kanssa mitään tekemistä.
Kun kävelin farkut lököttäen ja tukka sekaisin likaisessa SaiPa-takissani, vanhalta viinalta, hieltä ja kuselta haisten terassille ja aloin tarkkailla paikallisia ihmisiä, menetin ihmisarvoni. Tajusin olevani vieraalla maalla.
Aurinko paistoi, vaikka tiesin Karjalassa samaan aikaan satavan verta ja raakaa lihaa. Kadulla käveli miehiä, jotka olivat pukeutuneet muodikkaasti. Tai Turussa päin sitä kai pidetään muodikkaana, meillä Karjalassa sitä kutsutaan katutasolla ihan vaan homosteluksi. On villaneuleita, kauluspaitaa, kapeita kangashousuja ja siistiä kävelykenkää. Hiukset olivat kivasti jakauksella. Hajuvesi tuoksui. Näytti siltä, että kadut olivat täynnä Ken-barbeja, jotka pikkutytöt tai naiset olivat pukeneet.
Entäpä naiset sitten? Terassilla istui lyhyissä mekoissaan, vahvassa meikissä ja pitkiä sääriään esitellen kaksi kermapersettä siideriä juoden. Toinen valitteli, että tekokynsi on irtoamaisillaan, että miten ilta tästä voi enää jatkua. Ihan kun se muka vaikuttaisi piparia vailla olevan miehen pokaukseen, että onko tekokynsi paikallaan vai ei!
Perkele, meillä Karjalassa persjalkainen, suolalla, voilla ja kermalla lihotettu nainen puree vastaavassa tilanteessa kyntensä irti, sylkäisee sen kadulle ja pistää kiroillen tupakaksi, pokaa itselleen jonkun random-ukon, lypsää sen kuiviin ja menee aamulla vielä navettaan jatkamaan lypsyhommia, kunhan on ensin heittänyt loppuun nussitun miehen mäelle.
Toki tuollaisilla kropilla varustettuja naisia oli mukava tiirailla, kun niitä siitä terassin ohi käveli. Olen hyvin tietoinen siitä, että pitkien kiskojen päässä on aina kiva asema. Mutta kyllä liika on aina liikaa, ja lopulta tajusin, että onhan meillä Karjalassakin yhtä luonnottomasti laitettuja naisia. He ovat vain venäläisiä.
Oli juhlaa palata muutaman kilometrin päähän Kaarinaan, oikeiden ihmisten pariin. Baariin, jossa epäsiistit ihmiset haastoivat humalassa riitaa, joivat kaljaa ja piereskelivät. Sillä niin oikeat suomalaiset toimivat.
Elettiin alkusyksyä 2013. Bussi kurvasi Kaarinassa sijaitsevan keikkapaikkamme pihaan ja tekniikka alkoi kasata soittokamojamme baariin. Meillä ”taiteilijoilla” oli pari tuntia luppoaikaa, joten päätimme pistäytyä Turun keskustassa.
Nyt olen sitä mieltä, että Turku tulisi eristää muusta Suomesta. Siitä pitäisi tehdä oma autonominen kokonaisuutensa, johon voisi liittää myös Naantalin.
Turun keskustassa ja Naantalissa ei nimittäin asu suomalaisia. Siellä asuu käsittämätön kansa, joilla ei ole suomalaisuuden kanssa mitään tekemistä.
Kun kävelin farkut lököttäen ja tukka sekaisin likaisessa SaiPa-takissani, vanhalta viinalta, hieltä ja kuselta haisten terassille ja aloin tarkkailla paikallisia ihmisiä, menetin ihmisarvoni. Tajusin olevani vieraalla maalla.
Aurinko paistoi, vaikka tiesin Karjalassa samaan aikaan satavan verta ja raakaa lihaa. Kadulla käveli miehiä, jotka olivat pukeutuneet muodikkaasti. Tai Turussa päin sitä kai pidetään muodikkaana, meillä Karjalassa sitä kutsutaan katutasolla ihan vaan homosteluksi. On villaneuleita, kauluspaitaa, kapeita kangashousuja ja siistiä kävelykenkää. Hiukset olivat kivasti jakauksella. Hajuvesi tuoksui. Näytti siltä, että kadut olivat täynnä Ken-barbeja, jotka pikkutytöt tai naiset olivat pukeneet.
Entäpä naiset sitten? Terassilla istui lyhyissä mekoissaan, vahvassa meikissä ja pitkiä sääriään esitellen kaksi kermapersettä siideriä juoden. Toinen valitteli, että tekokynsi on irtoamaisillaan, että miten ilta tästä voi enää jatkua. Ihan kun se muka vaikuttaisi piparia vailla olevan miehen pokaukseen, että onko tekokynsi paikallaan vai ei!
Perkele, meillä Karjalassa persjalkainen, suolalla, voilla ja kermalla lihotettu nainen puree vastaavassa tilanteessa kyntensä irti, sylkäisee sen kadulle ja pistää kiroillen tupakaksi, pokaa itselleen jonkun random-ukon, lypsää sen kuiviin ja menee aamulla vielä navettaan jatkamaan lypsyhommia, kunhan on ensin heittänyt loppuun nussitun miehen mäelle.
Toki tuollaisilla kropilla varustettuja naisia oli mukava tiirailla, kun niitä siitä terassin ohi käveli. Olen hyvin tietoinen siitä, että pitkien kiskojen päässä on aina kiva asema. Mutta kyllä liika on aina liikaa, ja lopulta tajusin, että onhan meillä Karjalassakin yhtä luonnottomasti laitettuja naisia. He ovat vain venäläisiä.
Oli juhlaa palata muutaman kilometrin päähän Kaarinaan, oikeiden ihmisten pariin. Baariin, jossa epäsiistit ihmiset haastoivat humalassa riitaa, joivat kaljaa ja piereskelivät. Sillä niin oikeat suomalaiset toimivat.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.