Mitä järkeä on syksyisin haravoida pihaansa puista pudonneista lehdistä? Haravoida päivästä toiseen? Kyllä ne puidenlehdet maatuvat lumen alla ja kesällä peittyvät uuden nurmikon aloittaessaan kasvuaan. Ihan turhanpäiväistä tuo haravointi, kun ikkunasta katson tai kävelen lenkillä, niin ihmiset haravoivat pihojaan aamusta iltaan.
Innokkaat pihojen siivoojat.
turhaako?
9166
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Eihän se turhaa ole, siinä saa reilusti hyötyliikuntaa, ei tarvitse lähteä kävelylenkille, on vielä monipuolisempaa kuin pelkkä kävely.
Eivät ne lehdet maadu yhden talven aikana, eivätkä hajoakaan siinä ajassa, eri asia olisi jos ne ruohonleikkurilla ajettaisiin silpuksi niin silloin varmaan maatuisivat nopeammin.
Omakotitalojen pihoilla jos on omenapuita tuo haravoiminen voi olla hyvinkin tarpeellista, jos on sattunut olemaan vuosi jolloin ollut paljon omenatuhoja, ne tauti itiöt ovat maassa tallella.
Nurmikko saa myöskin ilmaa, ettei sammaloidu kun se haravoidaan.
Miks sit metsis ei oo maassa lehtiä lumien sulattua? Niissä nyt ei kukaan haravoi! Oon ihmetelly sitä jo kauan ja tullut siihen tulokseen et ne maatuu talven aikana.
Lehdet maantuvat kyllä yhdessä talvessa.
Arno Kasvi eräässä radio-ohjelmassa kannusti ihmisiä laiskuuteen, sanoi sen olevan puutarhalle parhaaksi. Ellei nyt hitaasti maatuvia vaahteranlehtiä ole kymmeniä senttejä nurmikolla, niin lehdet kannattaisi jättää nurmikolle ja kaikki muutkin kasvinosat talveksi lumen alle.
Kasvitaudit kuulemma iskevät poikkileikattujen perennanvarsien kautta juuristoon, joten liika ahkeruus ei olekaan hyvästä. Lehdet ovat myös oivaa ravinnetta nurmikolle, jotta jos vaan pokka kestää, ollaan laiskoja.
Kateviljelystäkö täällä vielä virnuillaan?
Ennenmuinoin sanottiin, että lehdet kannattaa kerätä parin-kolmenkymmenen sentin kerrokseksi kasvimaann päälle. Silloin kastemadot käyvät mullittamassa maan talven aikana lehtiä mutustellessaan - jos madot nyt yleensä syödessään mutustelee. Menetelmä on nimeltään kateviljely.
Nyttemmin siitä on ollut pakko luopua, koska samojen lehtien alla talvehtivat myös espanjansiruetanat ja muut kotilot. Yhdellä kotilopariskunnalla saattaa olla muhimassa satakintuhatta pentua, jotka sitten lehtien alla talvehdittuaan nousevat syömään kaiken mikä vastaan ikinä tulee. Suo siella vetelä täällä, sanoo vanha kansa?
No, etanafarmarit sitten haravoivat. Meidän naapurustossa kenelläkään ei ole ensimmäistäkään etanaa eikä kotiloa näkynyt, joten meillä ainakin voidaan jättää kasvit rauhassa tuleentumaan ja lehdet maahan. Keväällä omana- ja luumupuun lehdistä on pelkät harsot jäljellä, mutta kukin halujensa mukaan puuhailee.
Hyvä jos ei etanat haittaa. Katselin edelliskesänä Raunistulassa (puustoinen, pusikkoinen alue) vallan hirmuista etanainvaasiota. Sellaista en haluaisi naapuriin.
Ja vaikka haravoisi innokkaasti tontilla jossa on paljon isoja lehtipuita, jää niitä lehtiä vielä ennen talven pakkasia tarpeeksi maahan. Kaikkia märkiä kasoja ei viitsi raappia.
hö, haravointi on mitä oivallisinta hyötyliikuntaa!!! Onhan se toki järkevämpää kuin vaikka kuntosalille autoilu...
Ne lehtipuhaltimet sen sijaan voisi heittää hevonhuitsikkaan.
Isovanhemmileni hankittiin perheen kanssa lehtipuhallin. He pitävät kyllä haravoimisesta mutta heidän piha jota haravoivat ennen on suuri, ja heid'n iällään ei oikein enää selkä kauaa kestä. Tuolla saivat päivässä sen mitä yleensä meni viikossa