olen 20 vuotias skitsofreenikko, ja minusta tuntuu että lääkäri on tehnyt minusta väärän diagnoosin, paranoidinen skitsofrenia, joka siis sulkee hyvin monia ovia, esimerkiksi en pääse niihin koulutuksiin ja työpaikkoihin joista olen kiinnostunut, unelmani on ollut jo pidemmän aikaa päästä merille laivaan töihin mutta jos sairastaa skitsofreniaa niin sinne ei ilmeisesti pääse :( joten mikä neuvoksi, onko minun jotenkin mahdollista saada peruttua tämä diagnoosi, mulla kun ei ole ollut mitään skitsofrenian oireita vuosiin, mulla on kyllä lääkitys ja musta tuntuu että silloin kun mulle on tehty tämä diagnoosi niin mulla on ollut vaan psykoosi eikä mitään skitsofreniaa, tunnen itseni terveeksi kuin pukki, mikä siis neuvoksi?
Väärä Diagnoosi
skitson unelma...
602497
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 60
Vanhimmat
Väärä diagnoosi on erittäin epätodennäköinen tapahtuma.
Höpönhöpön. Diagnooseja tehdään arpomalla, "skitsofrenia" tai "bipolar" ei ole yksi "sairaus" ja nykyisessä järjestelmässä ensipsykoosista usein kroonistuu "skitsofrenia" juuri hoidon (neuroleptilääkitys, yms) vuoksi. USA:ssakin annetaan samoista oireista kärsiville valkoisille useammin bipolar-diagnoosi, mustille skitsofreniadiagnoosi.
Trolololo lollollo lollolo loo,
trolololooo
Psykiatrian "diagnoosit" ovat aina vääriä. Ei ole "oikeita" psykiatrisia diagnooseja.
http://www.meidanperhe.fi/keskustelu/747110/ketju/_puheen_viivastyma_ja_autistiset_piirteet_autismia/sivu/3
Kun minulle annettiin diagnoosi 40 vuotta sitten,en saanut skitsofrenian diagnoosia, vaikka oireet olivat vahvat.Minulta puuttui jotakin.
Sama minulla, vaikka psykoosejakin oli, niin skitsofreniaa ei koskaan tullut diagnoosiksi, ainoastaan psykoosisairaus.
Kyllä minulle tehtiin oikea psykiatrinen disgnoosi. Rajuja oireita, itsetuhoisuutta, mutta ei skitsofreniaa.
Työterveydenhuollossa olivat niin huolellisia, ja vastuullisia, että laittoivat huomautuksen työhöntulotodistukseen. Olin ollut jo puoli vuotta hoitamassa työtäni, kun asia otettiin pöydälle. "Ei tallaista ihmistä voi pitää." Sanoin, että sitten minä tämän jutun perusteella hommaan itselleni eläkkeen, jos minulle kirjoitetaan paperi, että en saa tehdä töitä.
Luottamusmies puuttui asiaan. Talo halusi pitää minut.
Luottamusmiehen ansiosta hankittiin uusi työhöntulo todistus.
Sanottakoon, että diagnoosin tekijä oli julkisessa terveudenhuollossa, pätevä psykiatri, ensimmäinen minulla. Nyt samanniminen mies on jossain Lapinläänissä johtava lääkäri.
Kiva, että sait pitää työsi.
Jumala auttoi.
Ei se nyt ihan niinkään ole Kyllä osaavat työnsä, ne on pelkäävät potilaat jokånka luulevat ettei heillä nyt sellasista diagnoosia voi olla. Skitsofrenia on ainoastaan sairaus , muiden sairausten mukana, ei sen ihmeellisempää.
Vai skitsofrenia.
no, jos kerrot jollekin järkevälle, missä on tullut vääriä päätelmiä, niin kaipa nuo luopuvat ajatuksistaaan, jos eivät osaa luopua, vaikka olis aihetta, niin olis sitten mielenterveyden keskusliittoa, jos kerran asia vaivaa. jos ihmisen vaivat vittaavat moniin ongelmiin, siis voi selittää esim. moneenkin juttuun viittaavaksi, niin itse kai voi päätellä, mikä on oikea selitys .
psykiatrit keksivät kaikille hoitoon pistetyille aina jonkun diagnoosin lähinnä hatusta heittäe, mielisairaalat tulisi polttaa, mutta eka pitäisi pelastaa potilaat sieltä, lääkäreillä ja hoitsuilla ei niin väliä, kuka lähtee messiin polttelee mielisairaalisairaaloita, ainakaan ei oo enää pelkoa sinne joutumisesta, kun mielisairaalat on jo poltettu.. Äha kuiva juttu
Mainitsemasi "hatusta heittäen" pitää paikkansa, sillä psykiatriassa ei tutkita mitään. Se on pseudotiede toisin kuin muut lääketieteen erikoistumisvaihtoehdot. Mielivankiloiden polttamisessa on ideaa, niin pääsisivät psykiatrit ja hoitajat kokemaan aiheuttamaansa työttömyyttä!
aivan sietäisivät itse menettää duuninsa kun turmelevat muiden tulevaisuuksia
toejoenrantakatu Pori ainakin on yhden psykiatrin osoite.....kuuluu niihin, jotka eivät erottaneet sydänkohtauksen jälkitilaa psykoosista
No eiväthän he työttömiksi jää. Sitten ne tulevat sun kotiisi tyrkyttään psyykepillereitä.
No jos olet terve niin miksi yleensä menit sitä ensimmäistä kertaa psykiatrille .
Miten psykiatrit muka turmelevat toisen tulevaisuutta, sehän on itse sairaus joka turmelee .
Ei niitä diagnooseja niin vaan oikein helposti anneta, kun täällä moni kuvittelee.
Kylläpsykiatriassa vaan tutkitaan ja tarkasti , et vaan tiedä millä tavalla , joten jos olet niin terve kun sanot niinmiksi menet psykiatrin jutuille. Ei sinne ole oikein helppo päästä niidenkään jotka apua tarvitsevat todella.
Tavallisesti sitä tilataan aika jos haluaa selvyyttä diagnoosinsa että saa keskustella psykiatrin kanssa siitä mikä painaa mieltä, kuten se oma diagnoosi. Puhumalla asiat paranee eikä nettiin kirjoittelemalla .
Miten sairaus tekee sen konkreettisesti. Jos dg estää jonkun jo lähtäkohtaisesti, niin miten mikään harha voi vaikuttaa asiaan, kun se on dg eikä harha?
Jos ei muuta niin lakituvan kautta. On jo aika psykiatrien ja muiden, jotka tällaisia tekevät ihmisille, ottaa vastuuta.
Oletko sinä oikeasti niin yksinkertainen, että luulet lakitupaan asti pääseväsi noilla asioillasi. Jo eteisessä heittävät paperin roskakoriin.
Itselläni on myös skitsofreniadiagnoosi ja vähän sama ongelma. En pääse aloille, missä olisi töitä ja mihin minulla olisi lahjoja johtuen tästä diagnoosista. Olen täysin toimintakykyinen mielestäni ja onnellinen, että pääsin psykiatreista eroon. En käytä lääkitystä, koska ne vain lisäävät herkkyyttä sairastua uudestaan psykoosiin biokemiallisten vaikutustensa takia pitkään käytettynä ja surkastuttavat aivoja eläintutkimusten mukaan. Muuta hoitoa minulle ei tarjottu, kuin noita lääkkeitä, joten hankkiuduin näistä terveydelleni vaarallisista tahoista eroon. Minulla ei ole nyt muuta ongelmaa, kuin tuo fasistinen lainsäädäntö. Olen hirveän turhautunut ja mietin, että miten pääsisin tuosta pysyästi toimintakykyäni alentavasta diagnoosista eroon. Olen menestynyt opinnoissani melko hyin muuten, mutta en vain ole motivoitunut työllistymään tälle alalle mitä nyt opiskelen. Skitsofreniadiagnoosin ongelma on, että se perustuu lääkärin subjektiiviselle arviolle yksilön oireista. Ainoa kriteeri sen saamiselle on, että on havaittu olleen jotenkin sekaisin ("psykoottinen") muutaman kuukauden. Olen pohtinut, että lainsäädännöllä suojellaan myös opiskelun esteettömyyttä eli vammaisuuden yms. takia ei voi estää opiskelijaksi pääsyä tuosta vain, vaan silloin kun toimintakyvyn vajetta ei voi mitenkään poistaa tai kompensoida. Skitsofreniassahan ajatellaan, että lääkityksellä hoidetaan oireita...sillä tavallaan hallitaan tätä "sairautta" virallisen liturgian mukaisesti, eli sillä perusteella voitaisiin todeta että henkilö on kykenevä työhön jos lääkäri arvioi toimintakyvyn riitäväksi tai jotain...En tiedä, kannattaa varmaan keskustella asiasta jonkun asiantuntijan kanssa.
Minulle ei annettu skitsofrenian diagnoosia, mutta paperi tuli työnantajan pöydälle. Sitten olisi pitänyt kertoa syy,mikä minua vaivaa.En kertonut.Työterveyden huollon piti vain kirjoittaa uusi paperi työnantajalle.
Miksi et kouluttautuisi johonkin sellaiseen ammattiin josta tienaa niin paljon rahaa et voisit joku päivä ostaa oman paatin?
Tai sitä voi alkaa yrittäjäksi alalla minkä hallitsee
Itselleni riittää, että kunhan yritän tämän elämäni läpi käydä edes jollain tavalla.
Tässäkin riittää yrittämistä.
( aikoinaan tuli mieleen hakea yritystukea...)
Tupakka voi aiheuttaa oireita
http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/1686712-tupakoitsijat-miettikaapa-tata/
Osanotto tuttusi saamasta kohtelusta. Tyydyn vain lainaamaan edesmennyttä psykiatrian emeritus professoria Thomas Szaszia:
"A core act of deviance in religion is, and is called, blasphemy or heresy. In psychiatry it is called delusion or psychosis."
Thomas S. Szasz (1920-2012), Requiescat in pace!
Professor Emeritus of Psychiatry
www.szasz.com
Minä olen vielä hauskempi tapaus. Olen jo 40-vuotias ja heittivät sitten tuon saman diagnoosin. Se tapahtui niin, että laittoivat minulle jotain mitä lie häirintää, en tiedä ketkä laittoi. Menin sitä valittelemaan ja diagnoosi tuli kun apteekin hyllyltä. Poliisille kävin siitä kertomassa. Joo, tiedän mitä teidän mutta kukaan ei usko. Eli, henkilö voidaan todellakin ajaa hullujen huoneelle ja skitso diagnoosille.
Kuulostaa kyllä harhaiselta ja mistä häirinnästä on kyse? Voitko tarkentaa. Kuka tai ketkä häiritsee ja miten?
Minulla on tutuissa sama diagnoosi. Ongelma on siinä koska sinä olet nuori ja minä olen vanha.
Minäkin pääsin tai jouduin hullujen huoneeseen. Aamulla kun heräsin niin joku oli yöllä levittänyt paskaa vessan lattiaalle. Menin sitten valittamaan henkilökunnalle. Siirsivätät minut suljetulle.
Ei se elämä ole mistä lääkäreistä kiinni. Pitää muistaa ettei kukaan ole kettingiistä kiinni
Mites jos dg estää työn?
Sairas ei ikinä ala tai lopu lääkärin sanaan.
Miten toimitaan kun työhön ei voi hakea tietyllä diagnoosilla.
Riippuu paljon työstäkin, mitä siinä vaaditaan.
Työkyky ja työssään osaaminen, onnistuminen, auttavat työn saannissa, ihan sama, onko diagnoosia tai ei.
Jos on diagnoosi olemassa, mutta pystyy töitä tekemään, töissä olemaan, niin ei se diagnoosi mitään estä.
Tämä on se ongelma. Toiset määrittelee onko psykoosi. Minulla oli ja onneksi olen eläkkeellä. Pitäkää housut jalassa ja Jumala miielessä
Psykoosia ei onneksi diagnosoida ainoastaan sillä perusteella, onko ihmisellä housut jalassaan vai ei.
https://areena.yle.fi/1-1392480
Joskus tuntuu, että jos joku yksittäinen skitsofrenian varma merkki täytyisi nimentä, niin se olisi se, että miten itsepintaisesti skitsofreenikko väittää, että hänellä ei ole skitsofreniaa, ja syyttää aina muita.
No onneksi ihan aina ei ole näin.
Keskustele lääkärisi kanssa. Ja selitä oma näkökantasi. Mutta en usko että tekevät vääriä diagnooseja , osaavat työnsä jota ovat tehneet vuosikausia.
Et ole ainoa joka sanoo että on väärä diagnoosi sillä sekin on osa tätä sairautta kun voi paremmin että epäilee että on saanut väärän diagnoosin . Yksikin tuttava sanoi ettei käsitä miksi sai skitsofrenian diagnoosin kun hänellä oli siis vaansillä kipeä. Joten silleen, hän sai ihan oikean diagnoosin , se on näyttäytynyt monesti jälkikäteen
...Paitsi, että jos jo siinä alkuvaiheessa, jos ja kun potilas menee esim. päivystykseen ja erehtyy mainitsemaan pari mielenterveysoireeksi tulkittua ja päätyy M1- lähetteellä psykiatriseen sairaalaan, niin kaikki on saattanut lähteä jo siitä alkutilanteesta vikaan. Psykiatrisissa sairaaloissa kun on tapana kuunnella ja katsoa kaikkea potilaan sanomaa psykiatrisesta vinkkelistä. Tällöin potilas saa aika helposti psykitrisen diagnoosin. Vaikka potilaan oireiden taustalla voikin olla ihmissuhdeongelmia, somaattisia, tai muita neurologisia sairauksia.
Jostakin syystä potilaan kohdalla ei aina tehdä muiden eri sairauksien poisulkumenetelmää. Ilmeisesti kustannuksellisista syistä. Tuleehan se katsos halvemmaksi terveydenhuoltojärjestelmälle tehdä potilaalle psyykkinen diagnoosi, ja määrätä psyykelääkkeitä. Vaikka monen potilaan kohdalla saattaisikin olla oireiden taustalla aivan jotakin muuta. Näin on joskus tapahtunut. Etenkin takavuosikymmeninä.
Terv. ainakin yksi, jonka kohdalla lihasheikkousoireita ei koskaan kysytty, eikä lähdetty tutkimaan. Jostakin kumman syystä ne oireet eivät koskaan kadonneet ja lähteneet, eivät ainakaan psyykelääkkeitä napsimalla. Fatiikkioireet tulivat aina joko kovan henkisen tai fyysisen stressin jälkeen. Ei kannata sairastua koskaan myöskään pahoihin influessoihin ja korkeaan kuumeeseen. Joka omalle kohdalle sattui tulemaan 1980 luvun loppupuolella. Viimeinen lause onkin pieni vinkki...
Päivystyksestä ei saa mitään M1 -lähetettä, jos osaa käyttäytyä.
Nimim. Kokemusta on
Sun kokemus = toisen ihmisen Kanta-tiedot?
Miten mun kokemus liittyisi toisen ihmisen Kanta-tietoihin ?
Niillä kun ei ole mitään yhteistä.
Miten teidän työnantajat tietää sairaudestanne? Eikö henkilösuojalaki suojaa teidän yksityisyyttä vai onko tämä diagnoosi este hoitaa jotakin työtä?
Itselläni diagnosoitiin skitsoaffektiivinen häiriö, vaikka hoitajat vähän ihmetteli...
Nyt kymmenen vuoden jälkeen lopetin antipsykootit itsenäisesti ja olen voinut paremmin. Olen käynyt terapiassa ja mieleen on tullut, että kärsinkö kuitenkin traumaattisesta stressiperäisestä oireyhtymästä:
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00526
Ensin veivät Jorviin. Siellä oli muovilakanat ja joku ukko kuorsasi sermin takana. Menin sitten alaovelle ja se ei ollut lukossa. Karkasin ja menin kotiin. En saanut nukkua aamuun asti ennen kuin poliisit olivat ovella.
Noinkin voi käydä
merellä saa meritautia ja alkaa voida pahoin
siksi se on vaarallista
koska lääkepurkki putoaa kannelle ja vierii mereen
jolloin lääkkeet katoavat ja jäät merelle ilman lääkitystä
ja alkaa pahoinvointi
elämässä on niin, että jos ei yksi diagnoosi niin joku muu toinen
ole tyytyväinen mitä sinulla on jo
poliisit kiinnostuvat terveistä, joten parempi olla sairas
sairaana jättävät sinua rauhaan
Ei välttämättä ole väärä diagnoosi. Sillä skitsofrenia voi olla todentuntuista tätä sairastavalle. Lääkäri voi huomata keskustelun aikana, että ns. logiikka pettää jossakin vaiheessa.
Skitsofrenian määritelmä on todellä epämääräinen. Minun mielestäni minulla sekä on, että ei ole sitä. Psykoosin määritelmänkin käsittää eri ihmiset eri tavalla, joten ammattilaistenkin mielipiteet vaihtelevat sen suhteen, että onko minulla ylipäätään ollut koskaan yhtään oikeaa psykoosia vai onko minulla oireiston pitkäaikaisuuden perusteella peräti skitsofrenia.
Vaikeaa se on. Itse onnistuin, tosin vaati tuuria, että sain hyvän lääkärin. Ja ikäkin on vielä nuori... 3v meni koko prosessiin, mutta nyt olen oireeton, lopetan lääkkeet ja menen yliopistoon.
Itse sain osastolla, anoreksian aikaan diagnoosin ja ollessani 17, tämä siis mun kohdalla oli riittävä syy tutkia uudelleen asiaa, etenkin kun uusi lääkäri huomasi erikoisuuksia mitä ei pitäisi olla.
Traumahistoria, huumeet.. Kaikki kannattaa tuoda esiin ja se vaatii itseltä tosi paljon. Ei ollut helppa puhua lääkärille lapsena koetusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä yms
Elämä on joskus vaikeaa, ihan meillä kaikilla.
Ei sinullakaan helppoa ole ollut, jos on ollut huumeet, traumaa, ym.
Olet kuitenkin huomannut, että siitäkin voi selvitä ja saada elämänsä raiteilleen.
Vaatiihan se kovaa työtä, ja avuksi pätevää ammattilaista.
Sinulla on hyvät suunnitelmat, yliopistoonkin menossa.
Selviytymiseen auttaa se, että hyväksyy menneet tapahtuneiksi, vaikka tapahtuneita asioita ei tarvitse hyväksyä. Kaikki tapahtunut on silti takanapäin, ja tulevaisuudesta voi yrittää muokata erilaisen.
Vanhoja asioita ei saa mielestä ja muistista pois, mutta samoja asioita ei välttämättä tapahdu uudestaan.
Toivon sinulle valoisaa tulevaisuutta ja menestystä opiskeluissa siellä yliopistossa. Älä yritä liikaa, tee se, mihin pystyt ja ole siihen tyytyväinen. Itseään ei kannata alkaa " ruoskimaan " ja vaatimaan itseltä liikoja, se ei ole hyväksi.
Kiitos :) Kieltämättä aika iso käänne, 6v osastolla olin nuorena, nyt yliopistoon. En olisi tässä jos tuo yksi lääkäri (joka muuten oli jtn 60v) ei olisi huomannut minussa jotain poikkeavaa mitä nuoremmat ei tajunneet. Traumaterapia oli tärkein ja parisuhde ja läheisten tuki
Joskus tarvitaan oikeat olosuhteet, mulla se oli oikea, uusi lääkäri joka syventyi muhun eikä vaan mennyt vanhojen kirjausten mukaan.
Monella ihmisellä sattaa olla vaikea masennus etekin nuorena , jos on kokenut esim surua jostain tapahtumasta , kuolema, hylkääminen , ja oman elämän aloittaminen .
Se ei ole mitään skitsofreniaa vaan reaktio herkän ihmisen elämässä .
Nykyisin lajitellaan niitä diagnooseja aika helposti .
Ennen ei laitettu niitä diagnooseja niin helposti , ja siten pilataan ihmisen mahdollisuudet
Saada esim se haaveiltu ammatti.
Sitten on vielä olemassa niitä ennen ajan lääkäreitäkin joilla on ymmärrys ihmisen reagointiin eikä liian kevyeen perustein diagnostiseeraa nuorta ihmistä ottaen huomioon sen että aikuiselämän vaatimukset saattavat olla vaikeita aluksi , ja moni pääsee niiden ylitse ja pärjää ihan hyvin .
Tää on totta! Mun muutoksen teki tosiaan aika vanha lääkäri, 60v yms. Kaikki muut piti mua skitsofrenikkona, mutta tää vanhempi ei.. Ja siitä se muutos traumadiagnoosin sitten alkoi